Blogivieras: Eläkepolitiikka on matematiikkaa?
Blogivieras 12.6.2012 / Jukka Rantala
Mitä jos ihmiset eläisivät keskimäärin 200-vuotiaiksi? Se vaikuttaisi varmaan moneen asiaan, ei vähiten eläkkeisiin.
Mitähän vanhuuseläkeiän tulisi olla? Ei varmaankaan 63 vuotta. Johdatusta vastaukseen voisi saada vaik-kapa siitä, että nykyään (kovasti oikoen, väestötasolla keskiarvoina tarkastellen, yksilöllinen vaihtelu unohtaen ja pyöristetyin luvuin) työura alkaa 25-vuotiaana ja kestää 35 vuotta. Eläkkeelle jäädään keski-määrin 60-vuotiaana ja eläkeaikaa on reilu 20 vuotta.
Jos töissä olon ja töistä poissaolon ajan suhteet olisivat 200-vuotiaaksi elettäessä suurin piirtein nykyta-solla, työura alkaisi kuusikymppisenä, kestäisi 85 vuotta ja eläkeaikaa jäisi 55 vuotta. Tästä seuraisi, että eläkeikä olisi suunnilleen 145 vuotta.
Oletetaan halutuksi eläkkeen suuruudeksi 50 prosenttia keskipalkasta eli suunnilleen nykytaso. Tällaisen eläkkeen saisi 85 vuoden työuralla, jos vuotuinen eläkkeen karttuma olisi noin 0,6 prosenttia palkasta, kun se nykyään on 1,5 prosenttia vuodessa.
Jos väestön määrä ja palkat olisivat vakioita, eläkemeno suhteessa palkkasummaan saataisiin kaavasta (eläketaso) x (eläkeaika)/ (työaika) = (0,5 x 55)/85 eli noin 32 prosenttia. Tämä on likimain sama kuin nykyisen reaalimaailman ennusteissa 2030-luvulle ja siitä eteenpäin.
Siis roimasti nykyistä pitempi elinikä ei toisi eläkejä
rjestelmälle ainakaan nykyistä suurempia ongelmia: eläketaso ja – kustannukset voidaan säilyttää kohtuullisina. Tähän kuitenkin tarvitaan eläketurvan kes-keisten parametrien kuten karttumat ja eläkeikä säätämistä.
Edellä oleva esimerkki on kärjistetty. Viime aikojen työurista ja eläkeuudistuksesta käydyn keskustelun taustalla on kuitenkin sama perusasia: eliniän merkittävä pidentyminen. Jotenkin siihen on reagoitava.
Eläkepolitiikka ei tietenkään ole pelkkää matematiikkaa eikä edes pelkkää rahoitusta. On otettava huomi-oon monia asioita kuten eläkkeiden riittävyys, yritysten kilpailukyky, talouden kantokyky, kansalaisten luottamus ja odotukset jne. Silti matematiikkaa ei pääse karkuun.
Jukka Rantala
Eläketurvakeskuksen (ETK) toimitusjohtaja
Kirjoittaja osallistui SYL:n Elän vain kerran -kestävimmät tavat pidentää työuria -seminaarin paneeliin huhtikuussa.
Tämän kirjoituksen on kirjoittanut ja julkaissut eveliina.heinaluoma 12.6.2012 kello 10:07. Se on luokiteltu kategoriaan Toimistolta ja merkitty aihesanoilla Eläketurvakeskus (2), työeläke (2), Työeläke 20X0 – kuka korjaa potin? -kiertue (2) . Voit kommentoida kirjoitusta alapuolella. Voit kirjautua Facebook-, Twitter- tai Disqus-tunnuksilla sekä kommentoida anonyymisti.