Tutkimus: opiskelijat toivovat lisää harjoittelua yliopisto-opintojen yhteyteen
Document Actions
Tiedote
Pidemmät tai useammat harjoittelujaksot nykyistä varhemmin opintojen aikana helpottaisivat yliopisto-opiskelijoiden työelämään tutustumista, kertoo Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön tuore tutkimus. Sen mukaan opiskelijat toivovat myös harjoittelupalkkauksen kohentamista. Yliopistot tukevat harjoittelua rahallisesti; monen akateemisten yleisalojen eli ammattiin johtamattomien alojen opiskelijan palkka koostuu yksinomaan tästä noin tuhannen euron suuruisesta kuukausittaisesta tuesta. Yleensä yliopiston ohjeiden mukaan myös työnantajien tulisi osallistua harjoittelun rahoitukseen tarjoamalla pidempi tai paremmin palkattu harjoittelu – se ei aina toteudu, mutta tätä myös tutkimukseen osallistuneet opiskelijat toivoivat.
”Opiskelijat kritisoivat järjestelmää, jossa jokin työnantaja saattaa palkata harjoittelijoita kerta toisensa jälkeen ikään kuin ilmaiseksi”, toteaa Otus rs:n tutkija Johanna Penttilä.
Opiskelijat toivovat harjoittelun tavoitteiden selkiyttämistä yliopisto-opinnoissa. Heidän mielestään on tärkeää huolehtia siitä, että harjoittelu on suunnitelmallista ja tarjotut työt sopivat opiskelijan kykyihin ja koulutustasoon.
Valtaosa eli 85 % tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista piti harjoitteluaan kuitenkin kaiken kaikkiaan onnistuneena kokemuksena ja arvioi asiantuntijuutensa kehittyneen harjoittelun aikana runsaasti.
”Onnistuneisuuden kokemus jakoi opiskelijat kuitenkin kahteen ryhmään”, toteaa tutkija Johanna Penttilä.
Harjoittelunsa onnistuneeksi kokeneista opiskelijoista lähes kaikki (95 %) arvioivat asiantuntijuutensa kehittyneen harjoittelun aikana. Vastaavasti niistä opiskelijoista, joiden harjoittelu ei ollut täysin onnistunut kokemus, yli puolet arvioi, ettei heidän asiantuntijuutensa ollut kehittynyt harjoittelun aikana lainkaan. Syinä epätyydyttävään harjoitteluun olivat työtehtävien ja ohjauksen heikko laatu sekä harjoitteluun liittyvä suunnitelmallisuuden puute.
Tutkimus kertoo, että tavoitteiden selkeyttämiseen kaivataan yliopiston apua niin, että harjoittelutyönantajille valotettaisiin järjestelmällisemmin harjoittelun tavoitteita ja sisältöä. Tutkimukseen osallistuneet toivoivat myös, että työnantajat itse olisivat suorempia siinä, millaista osaamista he harjoittelijaltaan haluavat. Tutkitut suhtautuivat harjoittelijan palkkaamiseen yksinkertaisiin tehtäviin ruuhka-avuksi tai toimistoapulaiseksi tuomitsevasti, ja tavoitteiden täsmentämisellä haluttiin päästä eroon erityisesti tästä.
Pääosin laadulliseen tutkimukseen vastasi 158 viime vuonna harjoittelunsa suorittanutta yleisalojen opiskelijaa Helsingin ja Tampereen yliopistoista. Lisäksi tutkimusta varten haastateltiin 17 opiskelijaa ennen ja jälkeen harjoittelun.
Lisätietoja: tutkija Johanna Penttilä, puh. 044 7800 232, etunimi.sukunimi@otus.fi
”Opiskelijat kritisoivat järjestelmää, jossa jokin työnantaja saattaa palkata harjoittelijoita kerta toisensa jälkeen ikään kuin ilmaiseksi”, toteaa Otus rs:n tutkija Johanna Penttilä.
Opiskelijat toivovat harjoittelun tavoitteiden selkiyttämistä yliopisto-opinnoissa. Heidän mielestään on tärkeää huolehtia siitä, että harjoittelu on suunnitelmallista ja tarjotut työt sopivat opiskelijan kykyihin ja koulutustasoon.
Valtaosa eli 85 % tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista piti harjoitteluaan kuitenkin kaiken kaikkiaan onnistuneena kokemuksena ja arvioi asiantuntijuutensa kehittyneen harjoittelun aikana runsaasti.
”Onnistuneisuuden kokemus jakoi opiskelijat kuitenkin kahteen ryhmään”, toteaa tutkija Johanna Penttilä.
Harjoittelunsa onnistuneeksi kokeneista opiskelijoista lähes kaikki (95 %) arvioivat asiantuntijuutensa kehittyneen harjoittelun aikana. Vastaavasti niistä opiskelijoista, joiden harjoittelu ei ollut täysin onnistunut kokemus, yli puolet arvioi, ettei heidän asiantuntijuutensa ollut kehittynyt harjoittelun aikana lainkaan. Syinä epätyydyttävään harjoitteluun olivat työtehtävien ja ohjauksen heikko laatu sekä harjoitteluun liittyvä suunnitelmallisuuden puute.
Tutkimus kertoo, että tavoitteiden selkeyttämiseen kaivataan yliopiston apua niin, että harjoittelutyönantajille valotettaisiin järjestelmällisemmin harjoittelun tavoitteita ja sisältöä. Tutkimukseen osallistuneet toivoivat myös, että työnantajat itse olisivat suorempia siinä, millaista osaamista he harjoittelijaltaan haluavat. Tutkitut suhtautuivat harjoittelijan palkkaamiseen yksinkertaisiin tehtäviin ruuhka-avuksi tai toimistoapulaiseksi tuomitsevasti, ja tavoitteiden täsmentämisellä haluttiin päästä eroon erityisesti tästä.
Pääosin laadulliseen tutkimukseen vastasi 158 viime vuonna harjoittelunsa suorittanutta yleisalojen opiskelijaa Helsingin ja Tampereen yliopistoista. Lisäksi tutkimusta varten haastateltiin 17 opiskelijaa ennen ja jälkeen harjoittelun.
Lisätietoja: tutkija Johanna Penttilä, puh. 044 7800 232, etunimi.sukunimi@otus.fi
Viimeksi muutettu 02-03-2010 14:00
