SYL lausui sivistysvaliokunnalle yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta
Document Actions
lausunto 22.11.2007
Lausunto sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä (HE 97/2007) laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta
Kannatettavat asiat esityksessä:
• Se, että tilauskoulutuksesta perittävän maksun tulee kattaa vähintään siitä aiheutuvat kustannukset on SYL:n näkökulmasta ehdoton edellytys tilauskoulutuksen sallimiselle. Tätä tulee seurata korkeakoulujen ja OPM:n välisissä neuvotteluissa.
• Esitetyt rajaukset sekä tilaajien että koulutettavien osalta ovat toimivia. SYL korostaa, että ei saa syntyä tilannetta, jossa yksittäinen ihminen ostaa itselleen rahalla tutkinnon, tai jossa tutkinnon voi suorittaa helpommin ja löyhemmin vaatimuksin tilauskoulutuksen kautta.
• Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen tulee liittyä sellaiseen yliopiston antamaan perus- tai jatkokoulutukseen, jossa yliopistolla on tutkinnonanto-oikeus. Yliopisto ei saa lähteä räätälöimään tarjontaansa liikaa tukeakseen tilauskoulutusta.
• Yliopiston ja tilaajan väliseen yksityisoikeudelliseen sopimussuhteeseen perustuen on tilauskoulutettavien rajaaminen ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden ulkopuolelle hyväksyttävää. Lakiesityksessä ei avata ylioppilaskunnan jäsenyyttä koskevaa pykälää laajemmin, vaan sitä käsitellään tarvittaessa yliopistolain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Asiat, jotka SYL:n mielestä vaativat edelleen huomiota:
• Voittoa tuottavan tilauskoulutuksen tukeminen kehitysyhteistyömäärärahoista ei ole SYL:n mielestä hyväksyttävää.
• Kaikilla korkeakoulun opiskelijoilla tulee olla tilaisuus osallistua maksutta niille kursseille, joita tarjotaan tilauskoulutettaville.
• SYL vaatii, että tilauskoulutuksesta saatavat lisäresurssit näkyvät perustoiminnan ja opetuksen laadun paranemisena.
Esityksen yksityiskohtainen tarkastelu:
SYL näkee, että tilauskoulutuksen salliminen tarjoaa korkeakouluille uuden mahdollisuuden lisäresurssien hankkimiseen. Kuitenkin tilauskoulutuksessa on myös uhkia ja ongelmia, joihin useisiin lain tekstissä ja sen perusteluissa on kiinnitetty hyvin huomiota.
SYL näkee, että esitetyt rajaukset tilaaja- ja osallistujatahojen suhteen ovat hyviä. SYL on kuitenkin varauksellisia sen suhteen, että tilauskoulutus sallitaan myös suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille. Korostamme edelleen, että ei saa syntyä tilannetta, jossa yksittäinen ihminen ostaa itselleen tutkinnon, tai jossa tutkinnon voi suorittaa helpommin tai löyhemmin vaatimuksin maksamalla siitä. Tätä onkin pyritty lakiesityksessä estämään, mutta tämä riski on kuitenkin tunnistettava ja siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Kaikilla korkeakoulun opiskelijoilla tulee olla tilaisuus osallistua maksutta niille kursseille, joita tarjotaan tilauskoulutettaville. Näin tilauskoulutuksesta on hyötyä korkeakouluyhteisölle ja sen tarjoamalle opetukselle laajemmin eikä tilauskoulutus muodosta erilaisessa asemassa olevia opiskelijaryhmiä yliopiston sisälle.
SYL vastustaa yksittäiselle henkilölle käyttöönotettavia lukukausimaksuja ja toivoo, ettei lakimuutos ole askel tähän suuntaan. Onnistuessaan tilauskoulutus mahdollistaa korkeakouluille mahdollisuuden lisäresurssien hankkimisen. Tämän tulee olla ensisijainen tarkoitus perustettaessa tilauskoulutusjärjestelmää. SYL tunnistaa korkeakoulujen lisärahoituksen tarpeen etenkin opetuksen saralla.
Kehitysyhteistyömäärärahojen käyttämistä tulee tarkastella erityisen kriittisesti. Määrärahojen ei tule tukea suomalaista korkeakoululaitosta vaan ne pitää käyttää aitoon kehitysyhteistyöhön. Jos tilauskoulutuksen on tarkoitus olla korkeakouluille voittoa tuottava toiminnan muoto, sen tukeminen kehitysyhteistyömäärärahoista ei ole hyväksyttävää. Kehitysyhteistyömäärärahojen käytön korkeakoulutuksessa tulee joka tapauksessa täyttää ODA-kriteerit, joiden mukaan avun tulee edistää kehitysmaan taloudellista kehitystä ja hyvinvointia. Jos kouluttaminen tapahtuu kehitysyhteistyön kohdemaassa, voidaan kehitysyhteistyömäärärahojen käyttöä harkita. Määrärahojen käytön tulee aina tukea kehitysmaiden omaa paikallista kehitystä.
Laadunvarmistus
SYL korostaa, että tilauskoulutuksen tulee olla osa koko korkeakoulun laadunvarmistusta ja tätä kautta on varmistettava, että tilauskoulutukseen sovelletaan samoja laatuvaatimuksia kuin korkeakoulun muuhunkin toimintaan. Ehdotus siitä, että tilauskoulutukseen osallistuviin henkilöihin sovelletaan yliopistolain korkeakoulukelpoisuutta koskevaa 18a §:ää on erittäin kannatettava. Tällä varmistetaan tulevien opiskelijoiden riittävä lähtötaso, sekä varmistetaan heidän mahdollisuutensa suoriutua opinnoista.
SYL on ehdottoman samaa mieltä siitä, että tilauskoulutuksena annettavan opetuksen tulee liittyä sellaiseen yliopiston antamaan perus- tai jatkokoulutukseen, jossa yliopistolla on tutkinnonanto-oikeus. Yliopisto ei saa lähteä räätälöimään tarjontaansa liikaa tukeakseen tilauskoulutusta. Mahdollinen räätälöinti voi olla maksimissaan sivuopintokokonaisuuden laajuinen osa tutkintoa, muilta osin tutkinnon tulee koostua yliopiston normaalista tarjonnasta. Erittäin tärkeää on myös se, että laissa todetaan erityisesti, ettei tilauskoulutus saa heikentää yliopiston antamaa perus- tai jatkokoulutusta.
Kuten esityksessä todetaan, koulutuksen tilaajan tulee vastata koulutettavan elinkustannuksista Suomessa, koska tilauskoulutettavat eivät ole oikeutettuja opintotukeen. Tämän lisäksi SYL näkee, että myös ulkomailla tilauskoulutettavan opiskelijan toimeentulo on turvattava.
SYL pitää hyväksyttävänä, että tilauskoulutettavat rajataan ylioppilaskunnan automaattisen jäsenyyden ulkopuolelle. Tunnistamme ongelmat varsinkin ulkomailla opiskelevien tilauskoulutettavien jäsenyydessä, mutta lähdemme siitä, että Suomessa opiskelevien olisi luontevaa olla ylioppilaskunnan jäseniä, kuten muutkin perustutkinto-opiskelijat. On hyvä, että tämän lakiuudistuksen yhteydessä ei turhaan avata ylioppilaskunnan jäsenyyttä koskevaa pykälää laajemmin, vaan asia otetaan tarvittaessa käsittelyyn yliopistolain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
SYL on pääosin tyytyväinen esityksen sisältöön. Suurimmat huolenaiheet koskevat kehitysyhteistyömäärärahojen käyttöä sekä sitä, että kaikilla yliopiston opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua tilauskoulutuksen kautta järjestettäville kursseille.
Kehitysyhteistyömäärärahoja ei ole tarkoitettu suomalaisten yliopistojen, vaan paikallisen kehityksen tukemiseen. Etenkin Suomessa järjestettävän koulutuksen tukeminen näistä määrärahoista on erittäin kyseenalaista.
Mikäli tilauskoulutettavat kulkevat yliopistossa omassa ryhmässään käyden omia kurssejaan joille muilla opiskelijoilla ei ole pääsyä, he jäävät paitsi yliopistoon olennaisesti kuuluvasta yhteisöllisyydestä. Heille ei muodostu luontevia linkkejä suomalaisiin opiskelijoihin ja toisaalta silloin myös suomalaiset opiskelijat jäävät paitsi kotikansainvälistymisen mahdollisuuksista. Tämä ei ole ainoastaan periaatteellinen kysymys, vaan asia, joka vaikuttaa olennaisesti koko tilauskoulutuksen onnistumiseen.
Helsingissä 22.11.2007
Lasse Männistö Lauri Korkeaoja
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja:
Koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen, juuso.leivonen@syl.fi, 041 515 2230
Hallituksen jäsen Liisa Ansala,
iisa.ansala@syl.fi, 044 906 5004
Tiivistelmä:
Kannatettavat asiat esityksessä:
• Se, että tilauskoulutuksesta perittävän maksun tulee kattaa vähintään siitä aiheutuvat kustannukset on SYL:n näkökulmasta ehdoton edellytys tilauskoulutuksen sallimiselle. Tätä tulee seurata korkeakoulujen ja OPM:n välisissä neuvotteluissa.
• Esitetyt rajaukset sekä tilaajien että koulutettavien osalta ovat toimivia. SYL korostaa, että ei saa syntyä tilannetta, jossa yksittäinen ihminen ostaa itselleen rahalla tutkinnon, tai jossa tutkinnon voi suorittaa helpommin ja löyhemmin vaatimuksin tilauskoulutuksen kautta.
• Tilauskoulutuksena annettavan opetuksen tulee liittyä sellaiseen yliopiston antamaan perus- tai jatkokoulutukseen, jossa yliopistolla on tutkinnonanto-oikeus. Yliopisto ei saa lähteä räätälöimään tarjontaansa liikaa tukeakseen tilauskoulutusta.
• Yliopiston ja tilaajan väliseen yksityisoikeudelliseen sopimussuhteeseen perustuen on tilauskoulutettavien rajaaminen ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden ulkopuolelle hyväksyttävää. Lakiesityksessä ei avata ylioppilaskunnan jäsenyyttä koskevaa pykälää laajemmin, vaan sitä käsitellään tarvittaessa yliopistolain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Asiat, jotka SYL:n mielestä vaativat edelleen huomiota:
• Voittoa tuottavan tilauskoulutuksen tukeminen kehitysyhteistyömäärärahoista ei ole SYL:n mielestä hyväksyttävää.
• Kaikilla korkeakoulun opiskelijoilla tulee olla tilaisuus osallistua maksutta niille kursseille, joita tarjotaan tilauskoulutettaville.
• SYL vaatii, että tilauskoulutuksesta saatavat lisäresurssit näkyvät perustoiminnan ja opetuksen laadun paranemisena.
Esityksen yksityiskohtainen tarkastelu:
SYL näkee, että tilauskoulutuksen salliminen tarjoaa korkeakouluille uuden mahdollisuuden lisäresurssien hankkimiseen. Kuitenkin tilauskoulutuksessa on myös uhkia ja ongelmia, joihin useisiin lain tekstissä ja sen perusteluissa on kiinnitetty hyvin huomiota.
Esitetyt rajaukset
SYL näkee, että esitetyt rajaukset tilaaja- ja osallistujatahojen suhteen ovat hyviä. SYL on kuitenkin varauksellisia sen suhteen, että tilauskoulutus sallitaan myös suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille. Korostamme edelleen, että ei saa syntyä tilannetta, jossa yksittäinen ihminen ostaa itselleen tutkinnon, tai jossa tutkinnon voi suorittaa helpommin tai löyhemmin vaatimuksin maksamalla siitä. Tätä onkin pyritty lakiesityksessä estämään, mutta tämä riski on kuitenkin tunnistettava ja siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Kaikilla korkeakoulun opiskelijoilla tulee olla tilaisuus osallistua maksutta niille kursseille, joita tarjotaan tilauskoulutettaville. Näin tilauskoulutuksesta on hyötyä korkeakouluyhteisölle ja sen tarjoamalle opetukselle laajemmin eikä tilauskoulutus muodosta erilaisessa asemassa olevia opiskelijaryhmiä yliopiston sisälle.
Taloudelliset vaikutukset
SYL vastustaa yksittäiselle henkilölle käyttöönotettavia lukukausimaksuja ja toivoo, ettei lakimuutos ole askel tähän suuntaan. Onnistuessaan tilauskoulutus mahdollistaa korkeakouluille mahdollisuuden lisäresurssien hankkimisen. Tämän tulee olla ensisijainen tarkoitus perustettaessa tilauskoulutusjärjestelmää. SYL tunnistaa korkeakoulujen lisärahoituksen tarpeen etenkin opetuksen saralla.
Kehitysyhteistyömäärärahojen käyttämistä tulee tarkastella erityisen kriittisesti. Määrärahojen ei tule tukea suomalaista korkeakoululaitosta vaan ne pitää käyttää aitoon kehitysyhteistyöhön. Jos tilauskoulutuksen on tarkoitus olla korkeakouluille voittoa tuottava toiminnan muoto, sen tukeminen kehitysyhteistyömäärärahoista ei ole hyväksyttävää. Kehitysyhteistyömäärärahojen käytön korkeakoulutuksessa tulee joka tapauksessa täyttää ODA-kriteerit, joiden mukaan avun tulee edistää kehitysmaan taloudellista kehitystä ja hyvinvointia. Jos kouluttaminen tapahtuu kehitysyhteistyön kohdemaassa, voidaan kehitysyhteistyömäärärahojen käyttöä harkita. Määrärahojen käytön tulee aina tukea kehitysmaiden omaa paikallista kehitystä.
Laadunvarmistus
SYL korostaa, että tilauskoulutuksen tulee olla osa koko korkeakoulun laadunvarmistusta ja tätä kautta on varmistettava, että tilauskoulutukseen sovelletaan samoja laatuvaatimuksia kuin korkeakoulun muuhunkin toimintaan. Ehdotus siitä, että tilauskoulutukseen osallistuviin henkilöihin sovelletaan yliopistolain korkeakoulukelpoisuutta koskevaa 18a §:ää on erittäin kannatettava. Tällä varmistetaan tulevien opiskelijoiden riittävä lähtötaso, sekä varmistetaan heidän mahdollisuutensa suoriutua opinnoista.
SYL on ehdottoman samaa mieltä siitä, että tilauskoulutuksena annettavan opetuksen tulee liittyä sellaiseen yliopiston antamaan perus- tai jatkokoulutukseen, jossa yliopistolla on tutkinnonanto-oikeus. Yliopisto ei saa lähteä räätälöimään tarjontaansa liikaa tukeakseen tilauskoulutusta. Mahdollinen räätälöinti voi olla maksimissaan sivuopintokokonaisuuden laajuinen osa tutkintoa, muilta osin tutkinnon tulee koostua yliopiston normaalista tarjonnasta. Erittäin tärkeää on myös se, että laissa todetaan erityisesti, ettei tilauskoulutus saa heikentää yliopiston antamaa perus- tai jatkokoulutusta.
Opiskelijan asema
Kuten esityksessä todetaan, koulutuksen tilaajan tulee vastata koulutettavan elinkustannuksista Suomessa, koska tilauskoulutettavat eivät ole oikeutettuja opintotukeen. Tämän lisäksi SYL näkee, että myös ulkomailla tilauskoulutettavan opiskelijan toimeentulo on turvattava.
Ylioppilaskunnan jäsenyys
SYL pitää hyväksyttävänä, että tilauskoulutettavat rajataan ylioppilaskunnan automaattisen jäsenyyden ulkopuolelle. Tunnistamme ongelmat varsinkin ulkomailla opiskelevien tilauskoulutettavien jäsenyydessä, mutta lähdemme siitä, että Suomessa opiskelevien olisi luontevaa olla ylioppilaskunnan jäseniä, kuten muutkin perustutkinto-opiskelijat. On hyvä, että tämän lakiuudistuksen yhteydessä ei turhaan avata ylioppilaskunnan jäsenyyttä koskevaa pykälää laajemmin, vaan asia otetaan tarvittaessa käsittelyyn yliopistolain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Lopuksi
SYL on pääosin tyytyväinen esityksen sisältöön. Suurimmat huolenaiheet koskevat kehitysyhteistyömäärärahojen käyttöä sekä sitä, että kaikilla yliopiston opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua tilauskoulutuksen kautta järjestettäville kursseille.
Kehitysyhteistyömäärärahoja ei ole tarkoitettu suomalaisten yliopistojen, vaan paikallisen kehityksen tukemiseen. Etenkin Suomessa järjestettävän koulutuksen tukeminen näistä määrärahoista on erittäin kyseenalaista.
Mikäli tilauskoulutettavat kulkevat yliopistossa omassa ryhmässään käyden omia kurssejaan joille muilla opiskelijoilla ei ole pääsyä, he jäävät paitsi yliopistoon olennaisesti kuuluvasta yhteisöllisyydestä. Heille ei muodostu luontevia linkkejä suomalaisiin opiskelijoihin ja toisaalta silloin myös suomalaiset opiskelijat jäävät paitsi kotikansainvälistymisen mahdollisuuksista. Tämä ei ole ainoastaan periaatteellinen kysymys, vaan asia, joka vaikuttaa olennaisesti koko tilauskoulutuksen onnistumiseen.
Helsingissä 22.11.2007
Lasse Männistö Lauri Korkeaoja
puheenjohtaja pääsihteeri
Lisätietoja:
Koulutuspoliittinen sihteeri Juuso Leivonen, juuso.leivonen@syl.fi, 041 515 2230
Hallituksen jäsen Liisa Ansala,
iisa.ansala@syl.fi, 044 906 5004
Tekijät: Riitta Käppi
Viimeksi muutettu 23-11-2007 11:06
