Presidenttiehdokkaat kannattavat maksutonta koulutusta

15.11.2011

Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen, Suomen Kuvalehden ja Paasikivi-Seuran yhteistyössä järjestämä presidentinvaalipaneeli tiistaina 15. marraskuuta keräsi kelpo määrän yleisöä Helsingin yliopiston juhlasaliin. Keskustelemassa olivat presidenttiehdokkaat Eva Biaudet (rkp), Pekka Haavisto (vihr), Paavo Lipponen (sdp), Sauli Niinistö (kok), Timo Soini (ps) ja Paavo Väyrynen (kesk).

Mukana paneelissa oli myös SYL, jolta oli etukäteen pyydetty kysymyksiä nimenomaan nuoren sukupolven näkökulmasta. Liiton puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi odotti presidenttiehdokkailta vastauksia muun muassa siihen, mitä voidaan tehdä eri väestöryhmien välisten erojen vähentämiseksi koulutukseen hakeutumisessa ja mitä ehdokkaat ajattelevat yliopistojen rahoituksesta.

Sylliläiset, pj. Katri Korolainen-Virkajärvi, Juha Töyrylä ja Matti Tujula pressapaneelissa.

Tilaisuuden juontajat Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen ja Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Susanna Miekk-oja nimesivät paneelin tärkeimmiksi teemoiksi ulkopolitiikan ja sivistyksen.

Juontajat totesivat Suomen menestymisen perustuneen vahvasti koulutukseen ja haastoivat ehdokkaat kertomaan oman kantansa koulutuksesta ja sivistyksestä. Ehdokkaat näkivät yksimielisesti koulutuksellisen tasa-arvon tärkeäksi ja pitivät myös maksutonta koulutusta arvossa. Kaikki vastustivat lukukausimaksuja ainakin suomalaisille sekä EU- ja Eta-maista tuleville opiskelijoille.

Timo Soini kertoi olevansa malliesimerkki tavallisesta keskiluokkaisen perheen pojasta, jolla oli mahdollisuus päästä opiskelemaan yliopistoon.

“Sivistys lähtee mahdollisuudesta oppimiseen ja kouluttautumiseen. Meidän täytyy kouluttaa kaikki resurssit ja siinä olemme onnistuneet. Olemme pieni maa ja on hyvä, että kansakunta on kouluttaa molemmat sukupuolet. En kannata lukukausimaksuja”, Soini totesi.

Paavo Väyrynen ei kannattanut lukukausimaksuja suomalaisille eikä EU- ja Eta-maista tuleville opiskelijoille, mutta ei nähnyt esteitä maksujen asettamisesta niiden ulkopuolelta tuleville. Kehitysmaiden opiskelijoiden pääsyä koulutukseen pääsyä Väyrynen oli valmis tukemaan stipendijärjestelmin.

Pekka Haavisto muistutti, että Suomea ihaillaan ulkomailla nimenomaan koulutuksen ja tasa-arvon mallimaana.

“Saamme arvostusta siitä, että emme tule luokkayhteiskunnasta. Meidän on kuitenkin syytä pohtia, että onko taloudellisen eriarvoisuuden rinnalle tulossa nyt sivistyksellinen eriarvoisuus? Mikäli näin kävisi, menettäisimme jotakin aivan perustavanlaatuista yhteiskunnassamme”, Haavisto sanoi.

Eva Biaudet’n mukaan on ollut viisasta, että Suomi on rakentanut yhteiskuntaa koulutuksen ja sivistyksen pohjalle.

“Pitää kuitenkin puhua myös laadusta, olemme ehkä vähän unohtaneet humanististen tieteiden mukanaan tuoman sivistyksen, ei voida mennä pelkkä teknologia edellä. Uskon ilmaiseen opetukseen”, Biaudet huomautti.

Sekä Paavo Lipponen että Sauli Niinistö olivat huolissaan eriarvoisuudesta ja erityisesti siitä, että taloudelliset syyt muodostuvat esteeksi nuorten hakeutumiselle koulutukseen.

“Olen muissa syrjäytymisen ehkäisemistä pohtivissa yhteyksissä törmännyt siihen, että joillekin jopa lukioon meneminen on taloudellisista syistä ylivoimaista. Ei pitäisi olla näin. Yliopiston maksullisuus on poissuljettu asia. Kannatan laaja-alaista yliopisto-opetusta”, Niinistö sanoi.

“Näin eriarvoisuuden oppikoulussa 50-luvulla, kuinka moni jäi koulutuksen ulkopuolelle silloin? Nämä kokemukset ovat vaikuttaneet siihen, että minusta tuli sosialidemokraatti. On syytä olla huolissaan siitä, että sosiaalinen tausta edelleen vaikuttaa huomattavasti siihen, mihin koulutukseen nuoret hakeutuvat. Olisin kovin varovainen jopa siinä, kuinka maksuja voitaisiin EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille. Kun seuraa kansainvälisiä keskusteluja, huomaa että maksut vähentävät opiskelijoiden määrää”, Lipponen kertoi.

Varsinaisen paneelin jälkeen Lipponen kertoi SYL:n puheenjohtajalle muuttaneensa näkemystään EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista. Hän totesi aikaisemmin kannattaneensa niitä, mutta on tullut toisiin ajatuksiin seurattuaan kansainvälistä keskustelua maksuista. Erityisesti Lipposta tuntui huolestuttavan se, maksut haittaisivat kansainvälistymistä ja vähentäisi opsikelijoiden ja tutkijoiden halua tulla Suomeen.

“Seuraukset eivät välttämättä ole hyvät”, Lipponen painotti.

Mistä yliopistojen rahoitus?

Presidenttiehdokkaat joutuivat pohtimaan myös yliopistojen rahoitusta. Yliopistolain uudistaminen on antanut laajemmat mahdollisuudet ulkopuolisen rahoituksen hankintaan, mutta mikä on tulevaisuudessa valtion vastuu yliopistojen rahoituksessa? Vai otetaanko rahat yksityisiltä ihmisiltä  ja opiskelijoilta?

Kaikki ehdokkaat olivat harvinaisen yksimielisiä: Yliopistojen perusrahoituksen järjestäminen ja varmistaminen on valtiovallan vastuulla ja sen tulee sisältyä valtion budjettiin. Ulkopuolinen raha nähtiin ehdokkaiden keskuudessa pääsääntöisesti hyvänä lisänä, mutta sen varaan ei yksikään ollut halukas sysäämään yliopistojen rahoitusta.

“Nuoret ovat huolissaan työllistymisestä yliopisto-opiskelun jälkeen ja monet ovat tulleet kysymään, voisiko yliopistoista saada enemmän työelämätaitoja. Se, mitä Aalto-yliopistossa tehdään, on hienoa. Aalto-yliopiston järjestämissä start up -pajoissa sparraus on ihan toisenlaista, tällaista tarvitaan”, Haavisto sanoi.

“Nyt kun on avattu ovea myös ulkopuoliselle rahoitukselle, niin pitää kysyä, mikä on sivistysyliopiston kohtalo? Minusta on jonkinlainen lieveilmiö se, että tutkintojen perusteella jaetaan rahaa, se voi madaltaa tutkintojen laatua”, Väyrynen pohti.

“Se huolestuttaa, että ovatko yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat yhdenvertaisessa asemassa siinä, mitä koulutus heille tarjoaa. Välillä on vaikuttanut siltä, että yliopisto-opiskelijat ovat jääneet hieman vähemmälle koulutuksen tarjoamissa mahdollisuuksissa. Pitäisi taata samanlaiset eväät kaikille opiskelijoille”, Biaudet totesi.

“Pelkkä rahoitus ei riitä, tarvitaan myös innostavia luennoitsijoita ja opettajia”, Soini vaati.

Paavo Lipposen mukaan nuoriin pitää luoda yrittäjyyden henkeä  jo ennen yliopisto-opintoja.  Sekä Lipponen että Haavisto muistuttivat siitä, että kaikki yliopistosta valmistuneet eivät sijoitu julkiselle sektorille töihin, ja siksi on tärkeää tarjota tietoa ja valmiuksia työelämästä myös yksityisellä sektorilla.

Tilaisuus on nähtävissä jälkikatselutallenteena osoitteessa: http://www.helsinki.fi/videot/play.html?20054.

---

---