8.5.2013
Millainen on yliopisto vuonna 2030? Kysymys nousee huulille varmasti montakin kertaa, sillä SYL visioi tänä vuonna tulevaisuuden yliopistoa. Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivillä 22.-23.4. ajatuksia tulevaisuuden yliopistosta herättelivät OKM:n Riitta Maijala, kansanedustaja Mikael Jungner ja tohtori Celia Whitchurch University of Londonista.
» Jatka lukemista
Over the last few years, internationalisation has moved from being on the fringe of institutional interest to the very core of higher education activities. It is, for example, already an increasingly influential factor in fiscal terms. However, this new role and function in the “mainstream” of higher education activity has generated new challenges and roles for internationalization. At the same time, various misconceptions and adverse effects – often referred to as the “dark side of internationalization” – have come to light. It would appear that the internationalization of higher education is in the midst of an identity crisis. Together, these recent developments have begged the question: is internationalization of higher education losing its way? Is it, as Jane Knight so aptly puts it, losing “its true north”?
In response, leading thinkers in the field, such as Knight, Brandenburg and De Wit, have begun indicating towards and even talking about the emergence of “post-internationalization”. What is great about post-internationalization is that it invites us to address this “identity crisis” hands on. It invites us to dig deeper, to redefine our values and rationales, and to work towards really achieving something that is meaningful. Post-internationalization also invites us to steer away from the more simplistic and limited, ”one way only” view so frequently associated to globalization, which has been highly influential in shaping our approach to the internationalization of higher education in recent years.
My article in SYL’s recent publication on the commodification of education could be characterised as an humble attempt to respond to these invitations. I do this by looking beyond the traditional approaches and common perceptions frequently associated with internationalisation. The analysis aims to shed light not only on the myths, adverse affects and misconceptions surrounding internationalisation in higher education but also the narrow perspective through which internationalisation and globalisation in higher education have traditionally, and perhaps misleadingly, been perceived and defined. Drawing on experts and on recent discussion, I also attempt to begin the work of setting some of the strands of the newly emerging themes of the discussion in a joint context.
Responding to the post-internationalization challenge requires us to take a more comprehensive and holistic perspective, and to place and view the local context within it. It is in this spirit that the second half of the article looks due north in the Finnish case at how the budding shift towards post- internationalisation poses both challenges and opportunities for Finnish higher education.
Limited by the narrow perspectives and paradigms that are now being used to define internationalisation, mainstream discussion on the internationalization of higher education in Finland has overlooked many of the merits and potential of Finnish higher education, the system in particular. In fact, Finland may well be in a unique position to respond to the post-internationalisation challenge because of its already internationally renowned brand and its social and educational profile. (This also begs the question whether Finland also has more to lose in the face of the “dark side of internationalization”.)
The onset of “post-internationalisation” will most likely prove to be a real challenge for those who engage in international activities in higher education such as cross-border export, revenue generation, financial integration into the global higher education market, and attracting skilled students. It is therefore imperative that universities, the people working in the higher education sector and political actors in Finland take heed of and, when necessary, embrace these new developments.
With all that being said, I would like to remind that post-internationalisation challenge is, above all, about engaging in self-reflection. The idea is to learn from the past and from (the mistakes of) those who have acted as international trailblazers in global higher education provision. This exercise can then be used as a platform for reviewing and reconstructing international activities accordingly and on a more sustainable and ethical basis. Indeed, perhaps now is the time for all of us to pause, reflect, dig deeper and to find meaning. And as for Finnish higher education? Well, if we are lucky in this endeavour, we may find the “true north” of internationalisation in more ways than one.
Henni Saarela, KM, kansainvälisten asioiden sihteeri, Oulun yliopiston ylioppilaskunta
SYL julkaisi tiistaina 16.4.2013 artikkelikokoelman Tiedosta kauppatavaraa? – näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen (toim. Juuso Leivonen & Juhana Harju).
Kokoelmassa ilmestyi Henni Saarelan artikkeli “Internationalisation in Higher Education – Losing its “True North”?”
Sylofoni 7/2013
Sylofoni on SYL:n uutiskirje, joka julkaistaan lukukausien aikana joka toinen viikko.
Tapaamiset ja tapahtumat
14.5. SYL:n kehitysyhteistyötapaaminen (paikka ei vielä tiedossa)
20.–21.5 SYL:n viestintätapaaminen (Kuntokallio, Helsinki)
27.–28.5. SYL-tapaaminen pääsihteereille, toimistosihteereille ja hallintopäälliköille (Tallinna)
Tässä Sylofonissa
1. SYL hakee pääsihteeriä
2. SYL lausui koulutusrakenteiden kehittämisestä
3. SYL lausui sivistysvaliokunnalle kehysselonteosta
4. SYL tukee Elin Blomqvistia ESU:n hallitukseen
5. Ulkoasiainministeriö myönsi tukea kehitysyhteistyöviikoille 2013-2014
6. Mongolian hankekumppanit Suomeen vierailulle
7. Haku vuoden 2013-2014 KENKKUun on auki!
8. SYL julkaisi koulutuksen kaupallistumista ja kansainvälistymistä pohtivan artikkelikokoelman
9. SYL:n ensimmäinen työelämätapaaminen pidettiin 9.4.
» Jatka lukemista
Keskustelu lukukausimaksuista on kiihtynyt. Maksuja on jopa esitetty valttikorttina, jolla voimme kansainvälistyä ja samaan hengenvetoon lisätty: kilpailla globaaleilla markkinoilla ja houkutella opiskelijoita sekä tieteentekijöitä Suomeen. (Käsi ylös, kuka on vakuuttunut?) Kansainvälistymis-kortin käyttö on jo lähtökohdiltaan varsin monitulkinnallinen. Siksi on aiheellista kysyä, mitä kansainvälistyminen oikeastaan tarkoittaa ja mitkä motiivit ohjaavat pyrkimyksiä kansainvälistyä?
Kiinnostus kansainväliseen vuorovaikutukseen voidaan jaotella neljän eri motiivin ohjailemaksi: akateeminen, sosio-kulttuurinen, taloudellinen sekä poliittinen. Eivätkä ne ole toisiaan poissulkevia vaan usein samanaikaisia. Taustalla vaikuttavien perusteiden tarkastelu on välttämätöntä, jotta korkeakoulutuksen kansainvälistymistä – eli moninaista rajat ylittävää toimintaa – ei ainoastaan mielletä tarkoitukseksi lisätä vientituloja.
» Jatka lukemista
Julkaisu 17.4.2013
SYL:n julkaisema artikkelikokoelma Tiedosta kauppatavaraa? – Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen on luettavissa myös sähköisessä muodossa. Halutessa artikkelikokoelma voi tilata SYL:n toimistosta myös painettuna. Julkaisu on maksuton.
SYL-julkaisu 2/2013
Tilaukset:
tiedottaja Riitta Käppi, p. 041 515 2228, riitta.kappi(at)syl.fi
Suomi kuuluu harvoihin kehittyneisiin maihin, joissa yliopistokoulutus on lukukausimaksutonta. Keskustelu suomalaisen yliopistokoulutuksen maksullisuudesta on kuitenkin virinnyt. OECD on jo useamman vuoden ajan kasvuraporteissaan suositellut korkeakoulusektorimme rakenteelliseksi uudistamiseksi lukukausimaksujen käyttöönottoa.
Maksujen käyttöönottoa perustellaan monella tapaa. Yliopistokoulutus nähdään henkilökohtaisena investointina korkeampaan elintasoon ja statukseen. Maksullisuutta pidetään oikeudenmukaisuuskysymyksenä: on väärin, että vähemmän koulutetut joutuvat maksamaan korkeimpina veroina joidenkin etuoikeutettujen maksuttoman yliopistokoulutuksen, ja maksuttomuudesta huolimatta akateeminen koulutus näyttäisi periytyvän. Yhteiskunnan näkökulmasta maksullisuuden odotetaan lyhentävän opiskeluaikoja ja pidentävän työuria alkupäästä. Yliopistojen näkökulmasta lukukausimaksut ovat houkutteleva lisärahoituskanava, ja maksuttomuus nähdään jopa esteenä yliopistojemme kansainvälistämiselle.
Vallitsevalle maksullisuuskeskustelulle on luonteenomaista politisoituminen. Tällöin argumentit ovat yksisuuntaisia – puolesta tai vastaan. Kuitenkin akateemiseen keskusteluun – ainakin taloustieteissä – kuuluu luonteenomaisesti eri vaihtoehtojen hyötyjen ja haittojen kokonaisvaltainen vertailu. Onko liian uskallettua ”uudistaa” nykyistä maksutonta koulutusjärjestelmää joihinkin koulutusmarkkinoiden sinänsä perusteltuihin osittaismarkkinatarkasteluihin vedoten ilman vahvaa tutkimuksellista näyttöä maksuttomuuden haitallisuudesta koko yhteiskunnan näkökulmasta myös pidemmällä aikavälillä? Erityisesti tämän tutkiminen on tärkeää Suomen kaltaiselle osaamistaloudelle, jossa taloudellinen menestyksemme nojaa vahvasti korkeaan koulutustasoon ja oikeudenmukaisuus mahdollisuuksien tasapuolisuuteen.
Tutkimukset esimerkiksi osoittavat, että nuoret aikuiset ovat usein myopisia, eli nykyhetki korostuu heidän valinnoissaan tulevaisuuden kustannuksella. Näin ollen yliopistojen maksullisuudella saattaa olla vaikutus joidenkin – ehkä myös kaikkein lahjakkaimpien – halukkuuteen hakeutua yliopistoihin. Jos ainoastaan korkein koulutus muuttuisi maksulliseksi, luotaisiin selkeä taloudellinen kannustin alemman tason koulutuksen hankkimiseen.
Vaikka koulutusta itseään voidaan pitää yksityishyödykkeenä, yliopistoissa tuotettava tieteellinen tieto täyttää kollektiivihyödykkeen ominaisuudet: tieto ei kulu käytössä ja sitä voi käyttää samanaikaisesti. Mikäli lukukausimaksut vaikuttavat keskimääräiseen koulutustasoon tai koulutettavien laatuun, sillä saattaa olla vaikutusta tiedon käytön ja innovaatioiden tehokkuuteen sekä pidemmällä aikavälillä tuottavuuteen.
Koulutuksen ulkoisvaikutuksille voidaan kirjallisuuden perusteella löytää monenlaisia, vaikeasti mitattavia, mutta tehtyjen tutkimusten perusteella merkityksellisiä taloudellisia ja ei-taloudellisia kanavia. Kaiken kaikkiaan koulutuksen maksuttomuudella lienee vaikutusta koko kansantalouden dynaamiseen tehokkuuteen, josta huolehtiminen on avainasemassa tavoiteltaessa kestävää taloudellista menestystä globaalin kilpailun ja sisäisten sopeutumispaineiden (ikääntyminen, työurat, huoltosuhde) maailmassa.
Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitzin (2012, ”The Price of Inequality”) argumentointia seuraten, ehkäpä juuri Pohjoismaissa on löydetty sellainen globaaliin osaamistalouteen liittyvä mahdollisuuksien tasa-arvoa ja kestävää taloudellista menestystä korostava malli, jonka avulla voidaan päästä korkeammalle hyvinvoinnin tasolle kuin maissa, joissa satsaukset markkinatehokkuuteen ovat ensisijaisia. Kannattaisiko tätä menestystarinaa ja sen liittymistä maksuttomaan yliopistokoulutukseen tutkia huolellisemmin?
Jari Kaivo-oja, HT, tutkimusjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Ari Karppinen, YTM, tutkija, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
Teemu Haukioja, KTT, tutkijatohtori, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
SYL julkaisee tiistaina 16.4.2013 artikkelikokoelman Tiedosta kauppatavaraa? – näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen (toim. Juuso Leivonen & Juhana Harju).
Kokoelmassa ilmestyy Teemu Haukiojan, Ari Karppisen ja Jari Kaivo-ojan artikkeli “Maksuton yliopistokoulutus – riippakivi vai kansantaloudellinen menestystekijä?”
Suomalaiset korkeakouluopiskelijat eivät joudu maksamaan opiskelustaan. Paineet lukukausimaksujen käyttöönottoon ovat kuitenkin alkaneet kasvaa. Erityisesti valtion ja elinkeinoelämän edustajat pitävät maksullista korkeakoulutusta Suomen taloudellisen ja koulutuksellisen kilpailukyvyn ehtona. Korkeakouluopiskelijat ja heidän edunvalvojansa sen sijaan uskovat lukukausimaksujen murentavan koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa ja näivettävän suomalaisen hyvinvointivaltion perustuksia.
Vaikka yhdentyvässä Euroopassa tavoitteena on ollut yhdenmukaistaa myös korkeakoulukenttää, maiden välillä on edelleen huomattavia eroja lukukausimaksujen perimisen suhteen. Maksujen vaikutuksesta opiskeluun tiedetään kuitenkin varsin vähän, sillä tehtyjen tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia. Kansainväliset tutkimukset näyttäisivät kuitenkin antavan viitteitä siihen, että lukukausimaksut heikentävät erityisesti matalasti koulutettujen ja köyhimpien perheiden nuorten mahdollisuuksia hakeutua yliopistoihin.
Suomessa on parhaillaan menossa korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu. Vuosina 2010-2014 korkeakoulut voivat periä maksuja EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Kokeilun tulokset ovat kuitenkin jääneet olemattomiksi. Ainakaan taloudellista voittoa kokeilusta ei ole juuri kertynyt: esimerkiksi vuonna 2011 maksavia opiskelijoita oli kaikkiaan vain 110, ja maksuista saadut tuotot ovat huvenneet apurahajärjestelmän ylläpitoon. Vaikka pelkän kokeiluvaiheen perusteella ei voi suoraan ennustaa sitä, miten ulkomaisille opiskelijoille suunnatut lukukausimaksut vaikuttavat suomalaisen korkeakoulutuksen houkuttelevuuteen, on vaikea kuvitella, että opiskelun maksullisuus lisäisi syrjäisen ja pienen maan vetovoimaa kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla.
Lukukausimaksukokeilun suurimpana uhkana pidetään kuitenkin sitä, että kokeilun myötä maksullisen koulutuksen idea on helpompi hivuttaa luonnolliseksi osaksi suomalaista korkeakoulutusta. Vaikka korkeakoulututkinto usein johtaa hyviin ansioihin ja asemiin, maisterinpaperit eivät nykyään suinkaan takaa menestymistä työmarkkinoilla. Kun koulutuspääoman käyttöarvo ei enää ole yhtä hyvä kuin aiemmin, opintomaksut tuskin ainakaan lisäävät matalimmista taustoista ponnistavien intoa hakeutua akateemiselle opintielle – ottaen huomioon vielä pitkästä opiskelusta johtuvan viipeen ansaintatyöhön siirtymisessä.
Lukukausimaksun käyttöönotto voi myös muuttaa opiskelun luonnetta. Osa kokopäiväisistä opiskelijoista saattaa vaihtaa opiskelunsa osa-aikaiseksi, jotkut voivat katkaista opiskelunsa kokonaan käydäkseen pidemmän aikaa töissä, osa ratkaisee lisääntyneen rahantarpeen pidemmillä työpäivillä. Joillekin ainut vaihtoehto on vaihtaa opiskelupaikka ”edullisempaan” opinahjoon. Niin tai näin – maksullinen opiskelu ei välttämättä lyhennä opiskeluaikaa, vaan voi jopa pidentää sitä.
Suomalaisen koulutusjärjestelmän rikkaus on levännyt nimenomaan alueellisesti kattavassa korkeakouluverkossa ja sosioekonomisia eroja tasaavassa maksuttomassa opetuksessa. Jos tulevaisuudessa nuoren on opiskelupaikkaa valitessaan punnittava sitä, mihin hänellä on varaa pyrkiä, katoaa hyvinvointivaltion perusidea koulutusmahdollisuuksien tasa-arvosta näkymättömiin.
Hanna Nori, KT
Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskus (CELE)
Turun yliopisto
SYL julkaisee tiistaina 16.4.2013 artikkelikokoelman Tiedosta kauppatavaraa? – näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen (toim. Juuso Leivonen & Juhana Harju).
Kokoelmassa ilmestyy Hanna Norin artikkeli “Korkeakoulutuksen kaupallistumisen seuraukset – vaikuttaako maksullinen koulutus eri sosiaaliryhmien osallistumiseen?”
Opiskelija,
juuri nyt on käynnissä Opiskelijatutkimus 2013!
Verkkokysely on lähetetty satunnaisesti lähes 20 000 opiskelijalle, joten voit hyvin olla näiden onnekkaiden joukossa. Jos sinulle on tullut pyyntö sähköpostiisi osallistua tutkimukseen, käythän vastaamassa siihen. Tutkimusteemat koskevat mm. opiskelijoiden toimeentuloa, opiskeluolosuhteita ja opiskelijoiden odotuksia tulevaisuuden suhteen.
Vastaajien kesken arvotaan kolme iPad 2-tablettia.
Suomessa toteutettava Opiskelijatutkimus 2013 on osa kansainvälistä EUROSTUDENT V –tutkimushanketta. Se toteutetaan Tilastokeskuksen, opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM), Kelan, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton – SAMOK ry:n välisenä yhteistyönä.
Käythän vastaamassa tutkimukseen!
Tiedoksi 22.3.2013
SYL:n toimisto hiljenee reiluksi viikoksi. Koko toimiston väki pitää vapaata pääsiäisen aikaan 25.3.–1.4. Suklaamunien syönnistä palaamme takaisin työhön tiistaina 2. huhtikuuta.
Sylliläiset toivottavat kaikille aurinkoista ja rentouttavaa pääsiäistä!