Contactless payments will really get started in Finland during the fall, when Lyyra, owned by students, and Elisa will offer more than 100.000 students a means of payment based on this technology.

This new service, which is faster and easier to use than previous means of payments, will be available everywhere in the fall 2012 – both in grocery stores and student restaurants – wherever there is a payment terminal that understands the contactless technology. Elisa is responsible for the subscriber connection needed for the implementation and control of this means of payment.

All current or by fall 2012 joining student union members will receive for free this means of payment that works without a separate PIN code when paying for small purchases. Later on the contactless payment method will be integrated directly with the student card. The new system for payments will replace Lyyra’s current payment system during 2012. Lyyra and Elisa will also launch other completely new electronic services in the near future.

”We will with the help of students, Lyyra and Elisa, have the opportunity to show that Finland still has the capacity to develop and launch new and for everyday life helpful solutions. We are especially happy that we in co-operation with Elisa can reach a whole new level in the development of the national student card”, says the chairperson of the National Union of University Students in Finland (SYL)  Jarno Lappalainen happily.

”We see the speed and ease of use as clear benefits of this payment method. New and also mobile means of payments will make life easier for students, and Elisa also wants to be a pioneer in producing services like this”, says business director of subscriber connections at Elisa Henri Korpi.

More information regarding the implementation of the service and the actors involved will be given during the summer of 2012. The appearance of the card will remain close to the current student card and the services of the card will remain the same or be improved. SYL and Lyyra will directly inform all co-operational partners regarding possible changes due to the implementation.

Oy Suomen Lyyra Ab is a company owned by the HYY Group and the National Union of University Students in Finland (SYL).

More information:
National Union of University Students in Finland
Secretary general Matti Parpala
041 515 2225
, firstname.lastname@syl.fi

Oy Suomen Lyyra Ab
Director Marjo Berglund
0400 812 538, 
firstname.lastname@hyy.fi

Elisa Oyj
Business director of subscriber connections Henri Korpi
0456700416, 
firstname.lastname@elisa.fi

Kontaktlöst betalande kommer i höst att köra igång på allvar i Finland, då av studeranden ägda Lyyra och Elisa erbjuder ett betalningsmedel som baserar sig på den här teknologin till över 100 000 studeranden.

En ny, snabbare och mer lättanvänd tjänst jämfört med andra betalningsmedel kommer i höst att tas i bruk överallt – både i matbutiker och studentrestauranger – där det finns en betalterminal som kan hantera kontaktlösa betalningar. Elisa svarar för abonnemanget och det tekniska verkställandet som behövs för ta i bruk och hantera betalningsmedlet.

Alla som är med i Lyyra eller blir det i höst 2012 genom medlemskap i student- och studerandekårer får gratis tillgång till betalningsmedlet som fungerar utan en skild PIN-kod vid små betalningar. I ett senare skede kommer det kontaktlösa betalningsmedlet att vara direkt integrerat i studiekortet. Det nya betalningssystemet kommer att ersätta Lyyras nuvarande betalningssystem under år 2012. Lyyra och Elisa kommer också inom nära framtid att introducera andra helt nya elektroniska tjänster för studeranden .

”Vi kommer åt att visa med hjälp av studeranden, Lyyra och Elisa att vi i Finland fortfarande har goda förutsättningar att utveckla och lansera nya lösningar som underlättar vardagen. Särskilt glada är vi över att vi i samarbete med Elisa kommer att kunna sätta in en helt ny växel i utvecklandet av det nationella studiekortet”, gläder sig Finlands studentkårers förbunds (FSF) ordförande Jarno Lappalainen.

”Vi ser snabbheten och lättanvändbarheten som den här betalningslösningens klara fördelar. Nya, också mobila betalningslösningar underlättar studerandenas liv och Elisa vill vara en föregångare vid utvecklandet av sådana här tjänster”, säger abonnemangsaffärsansvarige Henri Korpi på Elisa.

Under sommaren 2012 kommer närmare information om ibruktagandet av tjänsten och om instanser som är berörda. Kortet kommer också i fortsättningen att se ut som det nuvarande studiekortet och kortets andra tjänster kommer att bestå eller förbättras. FSF och Lyyra informerar direkt alla sina samarbetspartners om eventuella förändringar som har att göra med ibruktagande.

Oy Suomen Lyyra Ab är ett företag ägt av HUS Gruppen och Finlands studentkårers förbund (FSF).

Mer information:
Finlands studentkårers förbund rf
generalsekreterare Matti Parpala
041 515 2225
förnamn.efternamn(at)syl.fi

Oy Suomen Lyyra Ab
direktör Marjo Berglund
0400 812 538
förnamn.efternamn(at)hyy.fi

Elisa Oyj
abonnemangsaffärsansvarige Henri Korpi
0456700416
förnamn.efternamn(at)elisa.fi

Kontaktiton maksaminen lähtee Suomessa syksyllä käyntiin vauhdilla, kun opiskelijoiden omistama Lyyra ja Elisa tarjoavat yli 100.000 opiskelijalle tähän teknologiaan perustuvan maksutavan.

Uusi entisiä maksutapoja nopeampi ja helppokäyttöisempi palvelu tulee syksyllä käyttöön kaikkialla – niin ruokakaupoissa kuin opiskelijaravintoloissa – missä on kontaktittoman maksutavan ymmärtävä maksupääte. Maksuvälineen käyttöönottoa ja hallintaa varten toteutettavasta käyttöliittymästä ja teknisestä toteutuksesta vastaa Elisa.

Kaikkien Lyyrassa mukana olevien tai siihen syksyksi liittyvien ylioppilas- ja opiskelijakuntien jäsenet saavat itselleen syksyllä 2012 ilmaiseksi maksuvälineen, joka toimii pienmaksamisessa ilman erillistä pin-koodia. Myöhemmin kontaktiton maksaminen tulee olemaan suoraan integroituna opiskelijakorttiin. Uusi maksujärjestelmä tulee korvaamaan Lyyran nykyisen maksujärjestelmän vuoden 2012 aikana. Lyyra ja Elisa tuovat opiskelijoiden käyttöön lähiaikoina myös muita täysin uudenlaisia sähköisiä palveluita.

”Pääsemme osoittamaan opiskelijoiden, Lyyran ja Elisan johdolla, että meillä on Suomessa edelleen hyvät valmiudet kehittää ja tuoda markkinoille uusia arkielämää helpottavia ratkaisuja. Erityisen iloisia olemme siitä, että yhteistyössä Elisan kanssa pääsemme laittamaan valtakunnallisen opiskelijakortin kehittämiseen aivan uuden vaihteen päälle”, iloitsee Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Jarno Lappalainen.

 ”Näemme tämän maksuratkaisun selkeinä etuina sen nopeuden sekä helppokäyttöisyyden. Uudenlaiset, myös mobiilit maksutavat helpottavat opiskelijan elämää, ja Elisa haluaa olla edelläkävijä tämänkaltaisten palveluiden tuottamisessa”, sanoo liittymäliiketoimintajohtaja Henri Korpi Elisalta.

Palvelun käyttöönotosta ja sen käyttöönottavista tahoista tiedotetaan tarkemmin kesällä 2012. Kortin ulkonäkö pysyy jatkossakin nykyisen opiskelijakortin kaltaisena ja kortin palvelut pysyvät muilta osin samoina tai paranevat. SYL ja Lyyra tiedottavat kaikkia yhteistyökumppaneita suoraan käyttöönottoon liittyvistä mahdollisista muutoksista.

Oy Suomen Lyyra Ab on HYY Yhtymän ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL ry) omistama yritys.

Lisätiedot:
Suomen ylioppilaskuntien liitto ry
pääsihteeri Matti Parpala
041 515 2225
etunimi.sukunimi@syl.fi

Oy Suomen Lyyra Ab
johtaja Marjo Berglund
0400 812 538
etunimi.sukunimi@hyy.fi

Elisa Oyj
liittymäliiketoimintajohtaja Henri Korpi
045 670 0416
etunimi.sukunimi@elisa.fi

The Student Union of the University of Helsinki (HYY) requires that student loan should be developed to be more risk-free. Student loan repayment should only begin when the student has achieved an adequate level of income after graduation, and it should be possible to take out the student loan retroactively. Taking out the loan should not be made compulsory, and the emphasis of student financial aid should remain on the study grant.

“Many students do not take out the loan because of uncertain prospects. We demand that student loan is made risk-free in order to be a real alternative for students”, says Jannica Aalto, Chair of HYY Board.

In the current economic and employment situation, getting into debt at a young age seems to be an unnecessary risk. Students do not take out the student loan particularly in those fields where employment is uncertain. HYY supports the model where student loan will be repaid only after a certain income level has been achieved after graduation. This student loan model is used in the United States and the Great Britain, for example.

Another important reform would be the opportunity to take out the student loan retroactively, which would give students the opportunity to decide for themselves when they want to use the available support. In this way, students could also take out their unused loan from the previous years.

“Life circumstances and the need for money change during the studies. A student loan, which could be taken out retroactively, can help in surprising situations and provide the opportunity to focus on writing one’s Master’s thesis, for example, if students do not have to work at the same time. This could also speed up their graduation”, says Aalto.

In HYY’s opinion, the whole social security system should be simplified by introducing the basic income. HYY wishes that state administration would extensively investigate the effects of various basic income models so that the discussion on basic income could move from dreams to feasible solutions.

Jannica Aalto, Chair of the Board

Katariina Styrman, Secretary General

Studentkåren vid Helsingfors universitet (HUS) kräver att studielånet blir riskfriare. Återbetalningen av studielånet borde börja först när studenterna är utexaminerade och har uppnått en tillräcklig inkomstnivå. Det borde också gå att lyfta lån retroaktivt. Däremot får man inte göra det obligatoriskt att ta studielån och studiestödet måste också i fortsättningen ha huvudvikten lagd på studiepenningen.

“Många studerande låter bli att ta studielån på grund av osäkra framtidsutsikter. Vi vill att det ska bli så riskfritt att ta studielån att lånet blir ett reellt alternativ för studenterna”, konstaterar HUS styrelseordförande Jannica Aalto.

I den ekonomiska situation och det arbetsmarknadsläge som nu råder upplever många det som en onödig risk att skuldsätta sig som ung. I synnerhet studerande inom områden där sysselsättningsutsikterna är osäkra låter bli att ta studielån. Därför understöder HUS en modell enligt vilken man börjar betala tillbaka studielånet först när man har blivit utexaminerad och har uppnått en tillräckligt hög inkomstnivå. En sådan modell används exempelvis i USA och Storbritannien.

En annan viktig reform är att göra det möjligt att ta studielån också retroaktivt, vilket skulle ge studenterna möjlighet att själva välja när de vill utnyttja det stöd som erbjuds. På så sätt kunde studenterna lyfta lån som de inte utnyttjat under tidigare år.

“Livssituationerna och penningbehovet varierar under studietiden. Ett studielån som kan lyftas retroaktivt skulle hjälpa i oväntade situationer och till exempel göra det möjligt att koncentrera sig på att skriva pro gradun utan att behöva jobba samtidigt. Det här kunde också göra att studenterna utexamineras snabbare”, funderar Aalto.

HUS anser dock att hela socialförsäkringssystemet borde förenklas genom att man övergår till en basinkomst. HUS önskar att man inom statsförvaltningen noga utreder vilka effekter olika modeller för basinkomst skulle ha, så att diskussionen om en basinkomst istället för att handla om drömmar kunde fokusera på praktiskt genomförbara lösningar.

Jannica Aalto, styrelseordförande

Katariina Styrman, generalsekreterare

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) vaatii, että opintolainaa kehitetään riskittömämmäksi. Opintolainan takaisinmaksun tulee alkaa vasta kun opiskelija valmistuttuaan saavuttaa riittävän tulotason. Lainaa tulisi myös saada nostaa takautuvasti. Opintolainan ottamisesta ei kuitenkaan saa tehdä pakollista, ja opintotuen tulee jatkossakin säilyä opintorahapainotteisena.

“Moni opiskelija jättää lainan nostamatta epävarmojen tulevaisuudennäkymien takia. Haluamme että opintolainan nostamisesta tehdään niin riskitöntä että se on opiskelijalle todellinen vaihtoehto”, toteaa HYYn hallituksen puheenjohtaja Jannica Aalto.

Nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa nuorena velkaantuminen tuntuu tarpeettomalta riskiltä. Opintolainan jättävätkin nostamatta erityisesti sellaisten alojen opiskelijat, joilla työllistyminen on epävarmaa. HYY kannattaakin mallia, jossa opintolainaa maksetaan takaisin vasta, kun tietty tulotaso valmistumisen jälkeen on saavutettu. Tämä opintolainamalli on käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa.

Toinen tärkeä uudistus olisi mahdollisuus nostaa opintolainaa myös takautuvasti, mikä antaisi opiskelijalle mahdollisuuden itse päättää milloin hän käyttää tarjottuja tukia. Näin opiskelija voisi nostaa myös edellisiltä vuosilta käyttämättä jäänyttä lainaa.

“Elämäntilanteet ja rahan tarve vaihtelevat opintojen aikana. Takautuvasti nostettava opintolaina voisi auttaa yllättävissä tilanteissa ja antaa mahdollisuuden esimerkiksi keskittyä gradun tekoon, kun samaan aikaan ei tarvitsisi tehdä töitä. Tämä voisi myös nopeuttaa valmistumista”, pohtii Aalto.

HYY näkee, että koko sosiaaliturvajärjestelmää on kuitenkin yksinkertaistettava siirtymällä perustuloon. HYY toivookin, että valtiohallinnossa selvitettäisiin laajasti eri perustulomallien vaikutuksia, jotta keskustelu perustulosta voisi siirtyä unelmista kohti toteutuskelpoisia ratkaisuja.

Helsingissä 15.5.2012

Jannica Aalto, HYYn hallituksen puheenjohtaja                                                      Katariina Styrman, pääsihteeri

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto sekä Yliopistojen opetusalan liitto YLL ovat ottaneet kantaa STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään esille nostamaan ajatukseen opiskelijoiden kesäopiskelun lisäämisestä. Ensin mainittujen tiedotteen (14.5.) mukaan kesälukukausi on yliopiston näkökulmasta jopa mahdoton toteuttaa. Työntekijäjärjestöt vetoavat erityisesti resurssipulaan sekä opetusta antavan henkilökunnan tutkimusmahdollisuuksien heikkenemiseen.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry kannattaa kesäajan parempaa ja tehokkaampaa hyödyntämistä opiskelumahdollisuuksien kehittämiseksi, vaikka puheenjohtaja Jarno Lappalainen myöntääkin, että kesä on usealle opiskelijalle haasteellista opiskeluaikaa: “Opiskelijatutkimus 2010:n mukaan 78 % vastanneista yliopisto-opiskelijoista oli kesätyössä edellisenä kesänä. Useimmille opiskelijoille kesätyö on keskeinen tapa sekä kohentaa toimeentuloa että hankkia työllistymisen kannalta olennaista työkokemusta. Kuitenkin monelle – erityisesti vailla kesätyötä olevalle – opiskelijalle kesä olisi erinomainen aika opiskella.”

“Toisin kuin työntekijäjärjestöt vihjaavat, on useimmissa yliopistoissa tosiasiassa liian vähän kesäkursseja tarjolla ja kaikissa niitä ei ole lainkaan. Vähäinen kurssitarjonta johtaa siihen ettei tiukasti vastikkeellista ja niukkaa opintotukea ole mahdollista nostaa kaikkien kesäkuukausien ajaksi”, Jarno Lappalainen huomauttaa.

Tilannetta hankaloittaa entisestään se, että tarjolla oleviin kesätentteihin pitää yleensä ilmoittautua jo keväällä, jolloin opiskelijoiden vaikea tietää esimerkiksi kesätyöskentelyn yhteensopivuus tenttiaikojen kanssa. Lisäksi esimerkiksi yliopistojen kirjastot saattavat olla kesäisin pitkiä aikoja suljettuina. Työntekijäjärjestöjen esille tuomaan kesätentteihin osallistumattomuuden ongelmaan voi löytää ratkaisuja yhdessä opiskelijoiden kanssa kehittämällä esimerkiksi ajasta ja paikasta riippumattomia suoritustapoja. Joustavuutta tarjoavia tenttiakvaarioita ei kaikissa yliopistoissa vielä ole tai ne ovat varsin vähäisesti käytössä.

Jatkossa vähintään 55 opintopistettä suorittavien opiskelijoiden määrä on yliopistoille keskeinen rahoituskriteeri. Tällä hetkellä tuohon vuositahtiin pääsee vajaa neljäsosa yliopisto-opiskelijoista. Näin ollen opiskelumahdollisuuksien parantaminen myös kesäkuukausina voisi olla yliopistoille hyvä tapa lisätä mahdollisuuksiaan menestyä rahanjaossa.

Esimerkiksi Oulun yliopistossa on varauduttu kesäopiskelumahdollisuuksien tarpeeseen kehittämällä uutta toimintamallia tiedekuntien, avoimen yliopiston ja kesäyliopiston yhteistyönä. Nyt luupin alla olevan kesäajan tarkastelun lisäksi SYL muistuttaa, että opetuksen tasainen ja suunnitelmallinen jaksottaminen on tarpeen myös syys- ja kevätlukukausilla.

“Tunnistamme monet työntekijäjärjestöjen esille tuomista haasteista, kuten resurssipulan ja tarpeen varata aikaa tutkimukselle. Yliopistoindeksin jäädyttäminen hankaloittaa haasteiden selättämistä, mutta emme suostu julistamaan kesäopiskelumahdollisuuksien kehittämistä mahdottomaksi tehtäväksi. Me näemme asiassa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia ja toivomme, että keskustelu jatkuu rakentavassa hengessä sekä valtakunnan tasolla että yliopistoissa.”, puheenjohtaja Lappalainen summaa.

Lisätietoja:

SYL:n puheenjohtaja Jarno Lappalainen, p. 044 906 5007, jarno.lappalainen(at)syl.fi
Koulutuspoliittinen sihteeri Suvi Eriksson, p. 041 515 2231, suvi.eriksson(at)syl.fi

http://www.syl.fi

http://www.facebook.com/SYL.FIN

http://www.twitter.com/SYL_FIN

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö ja ajatushautomo Demos Helsinki ovat julkaisseet Hoas-laboratorio-designprojektin tulokset. Loppujulkaisu “Puhuvat seinät ja 11 muuta ehdotusta viisaaseen asumiseen” antaa vinkkejä koko asumissektorille siitä, miten hyvinvointi ja ekologinen kestävyys voidaan yhdistää ihmisten kodeissa.

Hoas-laboratoriossa designajattelua on sovellettu asumiseen. Vuosina 2010–2012 on mm. viljelty ruokaa kerrostalojen pihoilla, valittu Hoasin historian ensimmäiset asukasisännät, järjestetty yliopistokursseja, tehty videoblogia ihmisten kodeista, käynnistetty naapuriavun aikapankki ja kilpailutettu asukkaita sähkönsäästössä. Kokeiluista on jalostettu kaksitoista toimintaehdotusta kestävään ja viihtyisään asumiseen.

Hoas-laboratorion tulokset ovat tapoja tehdä asumisesta sekä ekologisesti että taloudellisesti kestävämpää – ja asukkaille viihtyisämpää. Hoas-laboratorion loppujulkaisu kuvaa, mihin suuntaan Hoasin ajattelu on muuttumassa opiskelijayhteistyön ja kokeilujen avulla. Hoas julkaisee opit koko asuntosektorin käyttöön.

“Olemme oppineet, että toiminnan painopistettä on siirrettävä perinteisestä kiinteistölähtöisyydestä kohti asukas- ja käyttäjälähtöisyyttä. Se tarkoittaa toivottavasti parempia asumisen palveluita, toimivampaa palvelukulttuuria ja monensuuntaista viestintää niin asukkaiden kuin kumppaneidenkin osalta”, arvioi Hoasin toimitusjohtaja Heikki Valkjärvi.

Asukkaat ja vuokranantajat tiiviimpään yhteistyöhön

Vuoteen 2050 mennessä rakennetun ympäristön tuottamien ilmastopäästöjen tulisi laskea noin kymmenesosaan nykyisestä. Samalla ihmiset haluavat kodeiltaan ja lähiympäristöiltään suurempia kokemuksia. Demos Helsingin tutkija Tommi Laition mukaan ratkaisut löytyvät tiiviimmästä asukkaan ja vuokranantajan yhteistyöstä. “Hoas on tähän erinomainen kokeiluympäristö koko asumiselle, koska asukaskunta on kansainvälisempää, koulutetumpaa ja liikkuvaisempaa kuin väestö keskimäärin. Opiskelijat lähtevät mielellään mukaan kokeiluihin sekä osallistujiksi että asiantuntijoiksi.”

Hoas-laboratorio toteutettiin Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön ja Demos Helsingin yhteistyönä. Tekesin Tila-ohjelma on rahoittanut hanketta. Hoas-laboratorio on osa virallista World Design Capital 2012 -ohjelmakokonaisuutta. Projekti palkittiin tammikuussa 2012 asuntomarkkinoiden vuoden innovaatiotekona.

Verkkojulkaisu julkaistaan 14.5. klo 13 osoitteessa http://www.hoaslab.fi.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Heikki Valkjärvi, Hoas, p. 0400 501 226, heikki.valkjarvi(at)hoas.fi
Tutkija Tommi Laitio, Demos Helsinki, p. 050 563 4950, tommi.laitio(at)demos.fi

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö perustettiin vuonna 1969 helpottamaan opiskelijoiden asuntotilannetta pääkaupunkiseudulla. Hoas tarjoaa tänä päivänä kodin yli 17 000 opiskelijalle.

Demos Helsinki on ajatushautomo, joka kehittää ratkaisuja ja ajattelua kohti kestävää ja ihmislähtöistä yhteiskuntaa.

Univesitas21 – korkeakoulujen global ranking -systeemi vertailee eri maiden korkeakoulutusjärjestelmien toimivuutta. Sen perusteella Suomi sijoittuu top viiteen. Ranking-järjestelmä perustuu resursseihin, ympäristöön, linkittymiseen/verkostoitumiseen sekä tuloksellisuuteen.

Top 10: USA, Ruotsi, Kanada, Suomi, Tanska, Sveitsi, Norja, Australia, Hollanti ja Iso-Britannia.

Lisää tietoa:

http://www.universitas21.com/collaboration/details/48/u21-rankings-of-national-higher-education-systems