Suomen Ylioppilaskuntien Liitto

Tiedote 17.5.2013

Filosofian ylioppilas Juha Töyrylä, 29, on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton pääsihteeriksi. Töyrylä työskentelee tällä hetkellä SYL:n kansainvälisten asioiden sihteerinä. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän on toiminut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kansainvälisten asioiden sihteerinä ja vs. pääsihteerinä, sekä SYL:n ja HYYn hallituksen jäsenenä. Lisäksi hänellä on monipuolista taustaa erilaisista luottamus- ja hallitustehtävistä.

”Tartun uuteen pestiin tosi suurella innolla”, iloitsee Töyrylä tuoreeltaan. ”Tulevien kolmen vuoden aikana SYL:n ja ylioppilasliikkeen haasteet eivät ole ainakaan vähenemään päin – yleinen taloustilanne on edelleen tiukka, ja meidän täytyy alkaa valmistautua kahden vuoden päästä koittaviin eduskuntavaaleihin ja uuteen hallitusohjelmakauteen toden teolla jo nyt”, hän jatkaa. ”SYL:n ja muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen välinen yhteistyö on kehittynyt hurjin harppauksin viime vuosina, ja on hienoa päästä viemään myös tätä työtä eteenpäin.”

Pääsihteerin hakuprosessi oli monivaiheinen, ja henkilöiden soveltuvuusarvioinnissa kumppanina toimi Mercuri Urval. Hallitus teki valinnan yksimielisesti haastattelujen ja soveltuvuusarviointien perusteella.

Pääsihteeri johtaa liittoa yhdessä hallituksen kanssa keskittyen erityisesti edunvalvontaan, talouteen, strategiseen kehittämiseen sekä liiton kymmenhenkisen asiantuntijasihteeristön esihenkilönä toimimiseen. Pääsihteerin toimikausi on kolmivuotinen.

Töyrylä aloittaa perehtymisen pääsihteerin toimeen kesäkuussa. Varsinaisesti hän aloittaa pääsihteerin toimessa elokuun puolessavälissä, kun nykyinen pääsihteeri Matti Parpala siirtyy liitosta eteenpäin uusiin tehtäviin.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Marina Lampinen, 044 906 5007, etunimi.sukunimi@syl.fi

Juha Töyrylä, 041 515 2229, etunimi.sukunimi@syl.fi

Tweet (English translation coming up) ”Yksi keskeisimmistä ongelmista on, että kansainvälisyydestä on tullut itseisarvo.” Näin harmittelee kriittistä Huippuyliopisto – blogia pitävä Aallon tutkija uusimman Aino-lehden kansijutussa Tuulan viemää . Puhun työssäni paljon kansainvälistymisen puolesta, mutta minuakin häiritsee, että kansainvälistyminen nähdään usein itseisarvona.

Alkuperäinen kirjoitus

Anteeksi, saisinko kysyä? 13.05.2013 [tyy-vpj] 13.05.2013 2010-luvun yliopisto on kasvattanut opiskelijoilleen monenlaisia harmaita hiuksia, mutta yksi valopilkku viimeaikaisten uudistusten joukossa on opiskelijoiden ohjauksen tarpeellisuuden huomiointi

Read the original post:
Anteeksi, saisinko kysyä?

Opiskelijoiden suurjuhlaa, eli vappua vietettin jälleen Tampereella. Mukaan mahtui sekä uusia että vanhoja perinteitä, ja runsasti sadetta. Tamyn kulttuurisektori virittyy vielä kerran työväenjuhlan tunnelmiin ja esitkuvakollaasintelee pienen  siitä mitä tulikaan tehtyä: Opiskelijat kokoontuivat javaamaan vapun Minna Canthin patsaalle.

Juhannus on joka kesä, mutta vappu vain kerran vuodessa!

8.5.2013

Millainen on yliopisto vuonna 2030? Kysymys nousee huulille varmasti montakin kertaa, sillä SYL visioi tänä vuonna tulevaisuuden yliopistoa. Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivillä 22.-23.4. ajatuksia tulevaisuuden yliopistosta herättelivät OKM:n Riitta Maijala, kansanedustaja Mikael Jungner ja tohtori Celia Whitchurch University of Londonista.

Riitta Maijala pohti puheenvuorossaan sitä, mihin korkeakoulutus Suomessa on menossa ja miten se suhtautuu esimerkiksi kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Hän kysyi esityksen päätteeksi muun muassa sitä, ovatko suomalaiset korkeakoulut vuonna 2030 korkealaatuista osaamista ja tiedettä tarjoavia Suomea tai maailmaa muuttavia organisaatioita vai keskinkertaisia reuna-alueen harrastelijoita.

Mikael Jungner peräänkuulutti omassa puheenvuorossaan sitä, että nykyisenkaltaisessa kaoottisessa maailmassa ei ahkeruudella ja kuuliaisuudella pärjätä, vaan on oltava luova, oma-aloitteinen ja intohimoinen. Hän myös haastoi sen, tarvitaanko tutkintoja ja tulevaisuudessa voiko asioihin syventyminen ja oppiminen tapahtua toisin. Jungner sanoi myös, että tarvitsemme myös sattumalle otollista maaperää, jotta voimme menestyä. Tällä hän tarkoitti sitä, että meidän on nähtävä kansainvälisyys mahdollisuutena. Whitchurch puolestaan esitti yliopistohenkilökunnan ns. Third space -työn kasvaneen eli sen työnosuuden, joka ei ole varsinaisesti tutkimus tai opetustyötä eikä hallintotyötä vaan niiden rajapinnoissa tapahtuvaa esimerkiksi projektiluonteista työtä.

Ensimmäisen päivän päätteeksi SYL:n organisoimassa visiokeskustelussa pohdittiin muun muassa kansainvälistymistä ja sen vaikutuksia yliopistoon, tutkintojen merkitystä ja luonnetta, turvallisempaa opetusympäristöä sekä yliopistojen resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä.

Halu kansainvälistyä näkyy myös sekä yliopistojen rekrytoinnissa että opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuudessa. Ryhmissä pohdittiin muun muassa sitä, millä kielellä opetetaan. Onko valtakielenä englanti ja mikä suomen ja ruotsin kielen asema on? Entä opiskeleeko osa opiskelijoistamme kenties kiinaksi?

Toisessa ryhmässä käsiteltiin tutkintojen merkitystä ja luonnetta. Tutkinnolla ei itsessään ole merkitystä, vaan sen aikana tapahtuvalle oppimisella. Ryhmän jäsenet ehdottivat, että valtion ohjauksessa pitäisi päästä eroon tutkintotavoitteista ja keskityttäisiin siihen, miten opiskelija oppii mahdollisimman hyvin.

Kolmannessa ryhmässä pohdittiin yliopistoyhteisöä ja virtuaalisuuden lisääntymistä yliopistoissa. Keskustelussa nousi esille huoli siitä, että tulevaisuudessa virtuaaliset opetusmenetelmät asettavat aidon haasteen opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden kohtaamiselle. Perusasiat kampuksilla on huomioitu, jotta kaikilla olisi turvallinen ja hyvä ympäristö työskennellä ja kohdata toisia ihmisiä.

Neljännessä ryhmässä nousi keskusteluun tehokkuus ja sen asettamia vaatimuksia tulevaisuudessa. Onko kaikilla tietojärjestelmillä oikeasti joku merkitys vai voisiko niitä kenties vähentää? Tutkimuksen rahoittaminen pitäisi saada pitkäjänteisemmäksi, jotta tutkimusta pystyttäisiin tehdä nykyistä tehokkaammin. Opetuksessa resursseja voisi kohdentaa paremmin siten, että luennot olisivat verkossa ja enemmän aikaa jäisi pienryhmäopetukseen. Myös tulevaisuuden opetusta ja kurssien suunnittelua voisi tehdä ryhmissä kollegiaalisesti.

Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivät järjestettiin 22.-23.4. Tieteiden talolla Helsingissä. Järjestävinä tahoina olivat  HEGOM – Higher education governance and management, Edistyksellinen tiedeliitto, Korkeakoulututkimusseura, Suomen tieteen ja teknologian tutkimusseura ja Suomen ylioppilaskuntien liitto. SYL visio tulevaisuuden yliopistoa vuonna 2013 yhdessä eri tahojen kanssa seminaareissa ja työpajoissa. Seuraavan kerran SYL visioi European First Year Experience -konferenssissa 13.5. ja Peda-forum-päivillä elokuussa.

Opiskelijaliikunta 06.05.2013 [Aku-Mathias Kähkönen] 06.05.2013 Liikunta on tärkeä osa ihmisen ja erityisesti pitkää päivää koulunpenkillä kuluttavan opiskelijan elämää, jotka tasapainottavat muuten hektisiä päiviä. Urheilu lisää kestävyyttä arjen askareisiin ja antaa näin lisää energiaa työpäiviin, jotka muuttuvat tehokkaammiksi

See the original post:
Opiskelijaliikunta

Kevät lähestyy loppuaan ja vaihtuu pikku hiljaa kesäksi. Opiskelijat siirtyvät kesätöihin, matkaavat ulkomaille tai kirmaavat muuten vain kesälaitumille

Hei me muutetaan!

Vappupuhe 2013 01.05.2013 [tyy-pj] 01.05.2013 Ylioppilaat, kaupunkilaiset, hyvä vappuväki, Lue

Over the last few years, internationalisation has moved from being on the fringe of institutional interest to the very core of higher education activities. It is, for example, already an increasingly influential factor in fiscal terms. However, this new role and function in the “mainstream” of higher education activity has generated new challenges and roles for internationalization. At the same time, various misconceptions and adverse effects – often referred to as the “dark side of internationalization” – have come to light. It would appear that the internationalization of higher education is in the midst of an identity crisis. Together, these recent developments have begged the question: is internationalization of higher education losing its way? Is it, as Jane Knight so aptly puts it, losing “its true north”?

In response, leading thinkers in the field, such as Knight, Brandenburg and De Wit, have begun indicating towards and even talking about the emergence of “post-internationalization”. What is great about post-internationalization is that it invites us to address this “identity crisis” hands on. It invites us to dig deeper, to redefine our values and rationales, and to work towards really achieving something that is meaningful. Post-internationalization also invites us to steer away from the more simplistic and limited, ”one way only” view so frequently associated to globalization, which has been highly influential in shaping our approach to the internationalization of higher education in recent years.

My article in SYL’s recent publication on the commodification of education could be characterised as an humble attempt to respond to these invitations. I do this by looking beyond the traditional approaches and common perceptions frequently associated with internationalisation. The analysis aims to shed light not only on the myths, adverse affects and misconceptions surrounding internationalisation in higher education but also the narrow perspective through which internationalisation and globalisation in higher education have traditionally, and perhaps misleadingly, been perceived and defined. Drawing on experts and on recent discussion, I also attempt to begin the work of setting some of the strands of the newly emerging themes of the discussion in a joint context.

Responding to the post-internationalization challenge requires us to take a more comprehensive and holistic perspective, and to place and view the local context within it. It is in this spirit that the second half of the article looks due north in the Finnish case at how the budding shift towards post- internationalisation poses both challenges and opportunities for Finnish higher education.

Limited by the narrow perspectives and paradigms that are now being used to define internationalisation, mainstream discussion on the internationalization of higher education in Finland has overlooked many of the merits and potential of Finnish higher education, the system in particular. In fact, Finland may well be in a unique position to respond to the post-internationalisation challenge because of its already internationally renowned brand and its social and educational profile. (This also begs the question whether Finland also has more to lose in the face of the “dark side of internationalization”.)

The onset of “post-internationalisation” will most likely prove to be a real challenge for those who engage in international activities in higher education such as cross-border export, revenue generation, financial integration into the global higher education market, and attracting skilled students. It is therefore imperative that universities, the people working in the higher education sector and political actors in Finland take heed of and, when necessary, embrace these new developments.

With all that being said, I would like to remind that post-internationalisation challenge is, above all, about engaging in self-reflection. The idea is to learn from the past and from (the mistakes of) those who have acted as international trailblazers in global higher education provision. This exercise can then be used as a platform for reviewing and reconstructing international activities accordingly and on a more sustainable and ethical basis. Indeed, perhaps now is the time for all of us to pause, reflect, dig deeper and to find meaning. And as for Finnish higher education? Well, if we are lucky in this endeavour, we may find the “true north” of internationalisation in more ways than one.

Henni Saarela, KM, kansainvälisten asioiden sihteeri, Oulun yliopiston ylioppilaskunta

SYL julkaisi tiistaina 16.4.2013 artikkelikokoelman Tiedosta kauppatavaraa? – näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen (toim. Juuso Leivonen & Juhana Harju).
Kokoelmassa ilmestyi Henni Saarelan artikkeli “Internationalisation in Higher Education – Losing its “True North”?”

Hallituslaisen päivä 29.04.2013 [Petra Peltonen] 29.04.2013 Kun joku kysyy, mitä teen nykyään ja vastaan toimivani ylioppilaskunnan hallituksessa, on seurauksena pitkä liuta lisäkysymyksiä. Suurimmalle osalle ylioppilaskunnan jäsenistäkin Yo-talo A:n katutason toimistotilat ja siellä tapahtuva toiminta on harmittavan vierasta. TYY-päivään kuuluu monenmoista ja jokainen päivä on omanlaisensa

View post:
Hallituslaisen päivä

Hallituslaisen päivä 29.04.2013 [Petra Peltonen] 29.04.2013 Kun joku kysyy, mitä teen nykyään ja vastaan toimivani ylioppilaskunnan hallituksessa, on seurauksena pitkä liuta lisäkysymyksiä. Suurimmalle osalle ylioppilaskunnan jäsenistäkin Yo-talo A:n katutason toimistotilat ja siellä tapahtuva toiminta on harmittavan vierasta.

Continue reading here:
Hallituslaisen päivä

Sylofoni 7/2013

Sylofoni on SYL:n uutiskirje, joka julkaistaan lukukausien aikana joka toinen viikko.

Tapaamiset ja tapahtumat
14.5. SYL:n kehitysyhteistyötapaaminen (paikka ei vielä tiedossa)

20.–21.5 SYL:n viestintätapaaminen (Kuntokallio, Helsinki)

27.–28.5.  SYL-tapaaminen pääsihteereille, toimistosihteereille ja hallintopäälliköille (Tallinna)

Tässä Sylofonissa
1. SYL hakee pääsihteeriä

2. SYL lausui koulutusrakenteiden kehittämisestä

3. SYL lausui sivistysvaliokunnalle kehysselonteosta

4. SYL tukee Elin Blomqvistia ESU:n hallitukseen

5. Ulkoasiainministeriö myönsi tukea kehitysyhteistyöviikoille 2013-2014

6. Mongolian hankekumppanit Suomeen vierailulle

7. Haku vuoden 2013-2014 KENKKUun on auki!

8. SYL julkaisi koulutuksen kaupallistumista ja kansainvälistymistä pohtivan artikkelikokoelman

9. SYL:n ensimmäinen työelämätapaaminen pidettiin 9.4.

1. SYL hakee pääsihteeriä

Haemme Suomen ylioppilaskuntien liiton innostuneeseen ja asiantuntevaan joukkoon uudeksi kapellimestariksi pääsihteeriä kolmen vuoden kaudelle alkaen 3.6.2013 (tai sopimuksen mukaan).

Pääsihteerimme johtaa liittoa yhdessä hallituksen kanssa keskittyen erityisesti edunvalvontaan, talouteen, strategiseen kehittämiseen sekä liiton kymmenhenkisen asiantuntijasihteeristön esimiehenä toimimiseen.

Hakijalta odotamme

• korkeakoulutaustaa
• johtamiskokemusta
• näkemystä organisaatioiden kehittämisestä
• hyvää strategisen viestinnän ymmärtämystä ja erinomaisia viestintätaitoja
• intohimoa, aloite- ja paineensietokykyä, joustavuutta sekä kehittämishalua
• organisointitaitoja, luovaa ongelmanratkaisukykyä sekä valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn
• laajojen kokonaisuuksien hallitsemista
• taloushallinnon laajaa ymmärtämystä
• sujuvaa suomen, ruotsin ja englannin kielen taitoa

Arvostamme lisäksi suomalaisen yhteiskunnan, päätöksentekojärjestelmän, opiskelijajärjestöjen ja korkeakoulupolitiikan tuntemusta.

Me tarjoamme sinulle erittäin kiinnostavan näköalapaikan yhteiskuntaan, monipuolisen tehtävänkuvan, osaavan ja innostavan työyhteisön sekä hyvät työsuhteen ehdot. Tehtävän palkkaus on sopimuspalkkaus. Tehtävässä sovelletaan neljän kuukauden koeaikaa.

SYL:n hallitukselle osoitetut hakemukset tehtävään pyydetään toimittamaan maanantaihin 5.5. klo 23.59 mennessä sähköpostitse osoitteeseen hakemukset@syl.fi otsikolla “Pääsihteerihakemus”. Hakemukseen on liitettävä ansioluettelo ja palkkatoive.

Haastattelujen ensimmäinen kierros järjestetään 13.5. Helsingissä. Haastatteluiden jälkeen mahdollisesti toteutettavat henkilöarvioinnit teetetään 15.–17.5., ja toinen kierros tarvittaessa 17.5. Valitun henkilön toivotaan olevan käytettävissä SYL:n pääsihteeri–toimistohenkilöstö-koulutuspäiville 27.–28.5.2013.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Marina Lampinen p. 044 906 5007, marina.lampinen(at)syl.fi (rekrytointiprosessiin liittyvät kyselyt)
Pääsihteeri Matti Parpala, p. 041 515 2225, matti.parpala(at)syl.fi (Toimenkuvaan liittyvät kyselyt) http://www.syl.fi

15 jäsenjärjestöä ja 135 000 yliopisto-opiskelijaa edustava Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry on maan suurin opiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka pitää yhdessä ylioppilaskuntien kanssa huolen yliopisto-opiskelijoiden paremmasta huomisesta. SYL korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme hakijoiksi mahdollisimman runsaslukuista joukkoa eritaustaisia ihmisiä.

2. SYL lausui koulutusrakenteiden kehittämisestä

SYL lausui mennä viikolla opetusministeriölle korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän loppumuistiosta ”Monipuoliset ja sujuvat opintopolut”. Lausunnossaan SYL päätyi vastustamaan suunniteltuja kahden vuoden mittaisia lyhyttutkintoja eli korkeakouludiplomeja asettuen näin mm. työmarkkinajärjestöjen ja Unifin kanssa yhteiselle kannalle.

Lausunnossa SYL kannattaa tutkintorakenteiden joustavuuden lisäämistä, koulutuksen esteettömyyden parantamista, osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen edistämistä sekä avoimen yliopiston tarjonnan monipuolista. SYL kuitenkin vastustaa avoimen yliopiston painoarvon kasvattamista sisäänottoväylänä sekä näkee suunnitellun AHOT-keskuksen perustamisen olemassa olevilla tiedoilla ongelmallisena.

Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän muistio löytyy oheisen linkin takaa: http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2013/kk_koulutusrakenteet.html
SYL:n lausunto kokonaisuudessaan täältä: http://bit.ly/143gJqB

Lisätietoja:
koulutuspoliittinen sihteeri Topi Artukka, tfn 041 515 2231, topi.artukka(at)syl.fi

3. SYL lausui sivistysvaliokunnalle kehysselonteosta

SYL lausui 19.4 sivistysvaliokunnalle kehysselonteosta (VNS 3-4 / 2013 vp). Lausunnossa otettiin kantaa koulutuksen ja tutkimuksen rahoitukseen, opintotukeen, asuntopolitiikkaan ja nuorisotakuuseen. Lausunto sisälsi pääpiirteissään seuraavat asiat:

SYL on mielissään valtioneuvoston päätöksestä pitää yliopistoindeksi voimassa. Huolen kuitenkin aiheuttaa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksin jäädyttäminen edelleen vuodeksi 2014, mikä heikentää toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta. Toinen SYL:n keskeinen huoli liittyy tutkimusrahoituksen säästötoimiin. Tekesin avustusvaltuuksien vähentäminen koko kehyskaudella ja Suomen Akatemian myöntövaltuuden leikkaaminen vaikuttavat osaltaan yliopistojen tutkimusrahoitukseen.

SYL kiitti siitä, että kehyspäätökseen kirjattiin opintotuen sitominen indeksiin aikaistetusti 1.8.2014 lukien. SYL on erittäin tyytyväinen siihen, että opintotukea on päätetty kehittää nykyjärjestelmän pohjalta. SYL kannattaa nykyisestä opintolainavähennysjärjestelmästä luopumista ja sen korvaamista toisella järjestelmällä. Korvaavaksi järjestelmäksi ehdotettu lainahyvitysjärjestelmä on opiskelijan kannalta selkeämpi ja parempi nykyiseen järjestelmään nähden. SYL oli lisäksi mielissään siitä, että toisen asteen opiskelijoiden opintotukea voidaan kohentaa korottamalla itsenäisesti asuvien 18 – 19-vuotiaiden opiskelijoiden vanhempien tulorajoja 30 prosentilla.

SYL kiitti hallituksen asuntopoliittisen uudistuspaketin toimia erityisesti pääkaupunkiseudun asuntotilanteen parantamiseksi. SYL kuitenkin kritisoi sitä, että vaikka kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen tuli merkittäviä lisäpanostuksia, erityisryhmiin – kuten opiskelija-asumisen tukemiseen – ei panostettu. Lisäksi liitto oli tyytyväinen siihen, että nuorten yhteiskuntatakuulle osoitetaan lisäresursseja.

Lausunto löytyy kokonaisuudessaan täältä: http://bit.ly/Z8abDl

Lisätietoja:
SYL:n puheenjohtaja Marina Lampinen, p. 044 906 5007
SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki, p. 041 515 2230 (koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus)
SYL:n sosiaalipoliittinen sihteeri Soile Koriseva, p. 041 515 2233 (opintotuki)
SYL:n sosiaalipoliittinen sihteeri Lauri Jurvanen, p. 041 515 2227 (nuorten yhteiskuntatakuu)

4. SYL tukee Elin Blomqvistia ESU:n hallitukseen

European Students’ Unionin (ESU) kevään 2013 liittokokous pidetään Budapestissa 23.–29.4.2013. SYL:n edustajina kokoukseen lähtevät puheenjohtaja Marina Lampinen, hallituksen jäsen Niina Jurva sekä kansainvälisten asioiden sihteeri Juha Töyrylä.

Liittokokouksessa käsitellään erityisesti neljää uutta poliittista linjapaperia, jotka käsittelevät muun muassa koulutuksen kaupallistumista, korkeakoulujen hallintoa, laatukysymyksiä ja opiskelijaliikkuvuutta. Lisäksi kiinnostusta herättää ESU:n hallitusvaali, jossa valitaan kolmen hengen puheenjohtajisto ja seitsemän hengen hallitus. SYL tukee vaalissa SAMOKin viime vuoden puheenjohtajaa Elin Blomqvistia, joka on ehdolla hallituksen jäseneksi.

Lisätietoja:
Kansainvälisten asioiden sihteeri Juha Töyrylä, juha.toyryla@syl.fi, p. 041 515 2229

5. Ulkoasiainministeriö myönsi tukea kehitysyhteistyöviikoille 2013-2014

Ulkoasiainministeriö on myöntänyt kehityskasvatus- ja tiedotustukea 80 000 euroa SYL:n kehitysyhteistyöviikkohankkeelle vuosille 2013–2014. Kehitysyhteistyöviikko järjestetään tänä vuonna teemalla “Työllisyys ja kehitys” yhdessä AYY:n, HYY:n, ISYY:n, JYY:n, LYY:n OYY:n, Tamy:n ja TYY:n kanssa viikolla 41. Vuonna 2014 teemana on “Koulutus ja kehitys”.

Lisätietoja:
SYL:n kehitysyhteistyökoordinaattori Johanna Ursin-Escobar, johanna.ursin-escobar(at)syl.fi

6. Mongolian hankekumppanit Suomeen vierailulle

SYL:n Mongolian kehitysyhteistyöhankkeen hankekumppanijärjestön IEC:n (Information, Education and Communication Centren) edustajat ovat tulossa vierailulle Suomeen 5.-18. toukokuuta.

Vierailun aikana IEC:n edustajat tutustuvat paremmin SYL:n toimintaan, vierailevat eri järjestöissä ja osallistuvat SYL:n kehitysyhteistyötapaamiseen 14. toukokuuta. Keskiviikkona 15.5.2013 järjestetään kaikille avoin Mongolia-ilta KEPA:n tiloissa (Töölöntorinkatu 2 A, Helsinki) klo 17.30. Tervetuloa!

Lisätietoja:
SYL:n kehitysyhteistyökoordinaattori Johanna Ursin-Escobar, johanna.ursin-escobar(at)syl.fi

7. Haku vuoden 2013-2014 KENKKUun on auki!

KENKKU eli kehitysyhteistyöasiainneuvottelukunta vastaa SYL:n kehitysyhteistyöhankkeiden suunnittelusta ja hallinnosta yhdessä liiton hallituksen kehitysyhteistyövastaavan ja kehitysyhteistyökoordinaattorin kanssa.

Haku tapahtuu ylioppilaskuntien kautta –  ylioppilaskunnat esittävät kukin SYL:lle 1–2 edustajaansa KENKKUun. Seuraa siis ylioppilaskuntasi tiedotteita asiasta.
Lisätietoja KENKKU:n toiminnasta: kehitysyhteistyo.syl.fi

SYL:n kehitysyhteistyökoordinaattori Johanna Ursin-Escobar, johanna.ursin-escobar(at)syl.fi

8. SYL julkaisi koulutuksen kaupallistumista ja kansainvälistymistä pohtivan artikkelikokoelman

SYL julkaisi tiistaina 16.4. artikkelikokoelman “Tiedosta kauppatavaraa? – Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen”. Kokoelmassa asiantuntijat analysoivat koulutuksen kaupallistumista ja kansainvälistymistä sosiaalisen, taloudellisen ja kansainvälisyyden näkökulmista. Kokoelman lähtökohtana oli vuoden 2012 toimintasuunnitelmaprojekti, jonka mukaan SYL laati tilanneanalyysin koulutuksen kaupallistumisen nykytilasta.

Kokoelman aihepiirit kattavat lukukausimaksujen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, kansainvälistymisen eetoksen ja kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksut, post-internationalisation-tematiikan sekä koulutuksen ja tutkimuksen filosofisen käsitteellistymisen.

Julkaisutilaisuudessa oli läsnä noin 20 koulutuspolitiikan toimijaa. Tilaisuudessa käydyssä keskustelussa kiiteltiin kokoelman ajankohtaisuutta sekä artikkelien analyyttisiä ja ajattelua avaavia näkökulmia.

Kokoelma on saatavilla sähköisesti SYL:n verkkosivuilla osoitteessa: http://bit.ly/12rTfbR

Artikkelikokoelma löytyy myös painettuna. Sellaisen voi tilata halutessaan SYL:n tiedottajalta (riitta.kappi(at)syl.fi). Julkaisu on maksuton.

Lisätietoja:
koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki, p. 041 515 2230, jarmo.kallunki(at)syl.fi

9. SYL:n ensimmäinen työelämätapaaminen pidettiin 9.4.

SYL järjesti ylioppilaskuntien työelämävastaaville työelämäaiheisen tapaamisen 9. huhtikuuta. Tapaamisessa kuultiin ylioppilaskuntien keskinäisen keskustelun lisäksi useampaa asiantuntijapuhujaa.

Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä osoitti omassa alustuksessaan, kuinka merkityksellistä on työmarkkinoilla pärjäämisen kannalta olla mukana koulutuksessa ja yhteiskunnassa. Niin oma kuin vanhempien matala koulutustaso, vieraskielisyys ja huostassa eläminen laskevat merkittävästi työllisyyttä työuran kaikissa vaiheissa.

Professori Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta nosti esille mm. sen että vaikka opiskelijan sosioekonominen tausta vaikuttaa vain vähän PISA-tuloksiin, niin korkeakoulutukseen hakeutumisessa perhetaustalla onkin selkeä vaikutus. Lisäksi kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksesta vertaili omassa esityksessään eläkeiän noston ja elinaikakertoimen vaikutuksia eläkejärjestelmän kestävyyttä kehitettäessä.

Lisätietoja:
SYL:n hallituksen työelämävastaava Joel Kuuva, p. 044 906 5002, joel.kuuva(at)syl.fi

Keskustelu lukukausimaksuista on kiihtynyt. Maksuja on jopa esitetty valttikorttina, jolla voimme kansainvälistyä ja samaan hengenvetoon lisätty: kilpailla globaaleilla markkinoilla ja houkutella opiskelijoita sekä tieteentekijöitä Suomeen. (Käsi ylös, kuka on vakuuttunut?) Kansainvälistymis-kortin käyttö on jo lähtökohdiltaan varsin monitulkinnallinen. Siksi on aiheellista kysyä, mitä kansainvälistyminen oikeastaan tarkoittaa ja mitkä motiivit ohjaavat pyrkimyksiä kansainvälistyä?

Kiinnostus kansainväliseen vuorovaikutukseen voidaan jaotella neljän eri motiivin ohjailemaksi: akateeminen, sosio-kulttuurinen, taloudellinen sekä poliittinen. Eivätkä ne ole toisiaan poissulkevia vaan usein samanaikaisia. Taustalla vaikuttavien perusteiden tarkastelu on välttämätöntä, jotta korkeakoulutuksen kansainvälistymistä – eli moninaista rajat ylittävää toimintaa – ei ainoastaan mielletä tarkoitukseksi lisätä vientituloja.

Kansainvälistyminen ei ole uusi käsite, eikä debatti sen merkityksestä. Sitä käytetään motiivien mukaan vaihdellen. Toisille se on opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan liikkuvuutta, kansainvälisiä verkostoja, kumppanuuksia, kansainvälisiä ohjelmia ja tutkimuskohteita. Myös koulutuksen tarjoaminen toiselle valtiolle filiaalien tai konsultaation kautta luetaan kansainvälistymiseksi. Monille kansainvälisyys merkitsee kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen ja globaalin ulottuvuuden sisäistämistä opetussuunnitelmiin ja opetuskäytänteisiin. Kun toiset kokevat kansainvälistymisen keinona rekrytoida parhaat osaajat tai sijoittua kansainvälisille ranking-listoille. Korkeakoulusektorilla toiminnan ääripäiksi mielletään toisaalta hankkeet kehitysyhteistyöprojekteissa ja toisaalta koulutuskauppa. Voimistunutta painotusta talouspoliittisiin tarkoitusperiin on myös kuvattu lyyrisesti: from aid to trade.

Tarvitaankin kohtuullisen neutraali määritelmä, jonka kautta ilmiötä voidaan tarkastella. Esimerkiksi seuraavanlainen: Prosessi, jossa integroidaan kansainvälinen, kulttuurienvälinen tai globaali ulottuvuus korkeakoulutuksen tarkoitusperiin, tarjontaan tai toimintoihin – kuten opetukseen, oppimiseen ja tutkimukseen.

Kaupallisuuden eetos kansainvälistymisen taustamotiivina

Entistä integroituneemmassa maailmassa kilpailusta on tullut keskeinen osa korkeakoulusektoria. Globalisaation käytänteet ja maailmanlaajuisen tietoyhteiskunnan kehitys yhdessä ovat luoneet kilpailuilmiön, joka jatkuvasti muokkaa korkeakoulukenttää. Aiemmin viralliset akateemiset maiden väliset suhteet rakennettiin kulttuuriin ja tieteeseen pohjautuvina kumppanuuksina. Nykyisin vastaavat sopimukset ovat usein kauppaan liittyviä, talouspoliittisia, ja täten todentavat merkittävää muutosta.

Koulutuskauppa on vain eräs – tosin kasvava – kansainvälisen vuorovaikutuksen ilmiö. Sen katsotaan olevan osa globalisoitumisen prosesseja, joissa maailmankylä tiivistyy, ylikansallinen vuorovaikutus lisääntyy, muutokset monimutkaistuvat ja verkostojen merkitys kasvaa kaikessa toiminnassa. Lisäksi tuloksellisuus, tehokkuus ja kilpailu nähdään merkittävänä keskinäisessä globaalissa vuorovaikutuksessa. Nämä trendit ja toimintaympäristön muutokset heijastuvat entistä voimakkaammin myös suomalaiseen yhteiskuntaan.

Eväät aiheen politisointiin Suomessa ovat toisin sanoen imitoitavissa kansainvälisestä kontekstista. Kansainvälisen kentän omaksuma diskurssi ilmenee eri tavoin kansallisella tasolla, mutta kärjistetysti Suomen tilanne tässä katsannossa vaikuttaa seuraavanlaiselta: muuttuva eetos kulminoitui skenaarioksi lukukausimaksukokeilun vakinaistamisesta. Joulukuussa 2012 lakialoitteen EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista allekirjoitti peräti 117 kansanedustajaa. Näin ollen maksullisuus nousi vauhdilla poliittiselle agendalle. Ja yllätys, yllätys: kansainvälistyminen esiintyi aloitetta puoltavassa ja vastustavassa argumentaatiossa varsin kirjavasti.

Vaikka rajat ylittävä toiminta painottuu yhä enemmän kaupallisiin motiiveihin, niin kansainvälistymisen näköalat eivät välttämättä kehity samansuuntaisesti edes Euroopassa. Kansainvälistyminen suodattuu ja kontekstualisoituu kansallisten erityispiirteiden mukaan.

Lukukausimaksujen lumo

Motiivit ovat siirtymävaiheessa, jossa historiallista painotusta akateemiseen ja kulttuuriseen vaihtoon ei ole täysin korvattu kaupallisilla päämäärillä, mutta ajattelutapa, joka rakentuu mahdollisuudelle luoda koulutusosaamisesta sekä -toiminnasta tuotteistettua kauppatavaraa hallitsee taustalla. Valloilla olevia ja paitsioon jääneitä motiiveja kansainvälistymiselle voidaan tarkastella viime vuosien korkeakoululainsäädännön ja strategioiden kautta.

Taloudellinen motiivi korostui erityisesti vuoden 2009 Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa 2009–2015. Yksi sen päätavoitteista on edistää suomalaisen koulutusosaamisen vientiä. Vuotta myöhemmin julkaistiin Suomen koulutusvientistrategia. Molemmissa strategiapapereissa edistetään ajatusta, että korkeakoulujen rajat ylittävästä toiminnasta saadaan merkittäviä vientitulojen lähteitä. Samoilla linjoilla on myös Tutkimus ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011–2015, joka korostaa kuinka päävientituote maailmalla on tutkintoon johtava korkeakoulutus ja siitä johdettu visio kotimaan tilanteeseen: “Korkeakoulutusta koskevaa lainsäädäntöä muutetaan koulutusvientiä tukevaksi”. Koulutuspolitiikalla on huomattavasti vahvistettu kansainvälistymisen kaupallisia tarkoitusperiä.

Merkittävä korkeakoulupoliittinen tavoite on siis lisätä kansainvälistymisen astetta. Uhkakuvana on esitetty, että Suomen yliopistojen asema heikentyy, mikäli toiminta ei kansainvälisty ulkomaisten toimijoiden tasolle. Toisin sanoen esitetään, että esimerkiksi lukukausimaksukokeilun vakinaistamisella kirisimme muita kiinni. Kansainvälistyminen rinnastetaan maksullisuuteen. Maksullisuus esitetään edellytyksenä kansainvälistyä.

Ulkomaisten esimerkkien instrumentaalista käyttöä ei kyseenalaisteta riittävästi kotimaisessa korkeakoulupolitiikassa. Kansainvälisen vertailun kaksoisluonnetta voi kuvata seuraavasti: Ne toisaalta luovat painetta muuttaa koulutusjärjestelmää, toisaalta tarjoavat valtiolle perusteluja poliittiseen ohjaukseen. Maksullisuuskeskustelun kiihtymisen ajallinen yhteys uuteen yliopistolakiin ja sen myötä lisääntyneeseen yliopistojen rahoitusautonomiaan on ilmeinen.

Poliittinen tilanne voi olla muutokselle otollinen tai ristiriitainen. Maailmanlaajuisesti kilpailu, markkinavoimat sekä opiskelijarekrytointi vahvistuvat korkeakoulukentällä. Kontekstista riippuen näihin on mahdollista vaikuttaa, niitä vastustaen, muuttaen tai vain hyväksyen. Vaikka talouspolitiikan määrittämät kansainvälistymisen vaateet ovat vahvistuneet, on suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kansainvälisesti huomionarvoinen piirre nimenomaan yhtäläisissä opiskelumahdollisuuksissa eli sosioekonomisia eroja tasaavassa maksuttomassa opiskelussa.

Suomessa tarjottava korkeakoulutus on muutospaineiden alla. Suomi voisi toteuttaa kestävää koulutusosaamisen kansainvälistymisagendaa. Olisiko aika siirtyä koulutuskauppavisionärismistä – joka konkretian tasolla havittelee lukukausimaksuja – kohti toimenpiteitä jotka kehittävät koulutusvientiä kontekstiin sopivalla tavalla?

Laura Vanhanen, KM, kansanedustaja Raija Vahasalon avustaja, Eduskunta

SYL julkaisi tiistaina 16.4.2013 artikkelikokoelman Tiedosta kauppatavaraa? – näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen (toim. Juuso Leivonen & Juhana Harju).
Kokoelmassa ilmestyi Laura Vanhasen artikkeli “Kompleksinen ja kiistelty kansainvälistymisen eetos”

Joustavuudella tavoitteellisempaa opiskelua 22.04.2013 [tyy-kopo] 22.04.2013 Vapun jo lähestyessä – ja osalla kuntaa jo myös alettua – kevätlukukauden opinnot ovat kohtpuolin loppusuoralla ja ajatukset ovat jo kesän kuukausien suunnitelmissa. Toivon mukaan kesä on ennen kaikkea akkuja lataavaa aikaa, vaikka monien osalta se meneekin myös ansiotöitä tehden.

The rest is here:
Joustavuudella tavoitteellisempaa opiskelua

Hakuilmoitus 19.4.2013

15 jäsenjärjestöä ja 135 000 yliopisto-opiskelijaa edustava Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry on maan suurin opiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka pitää yhdessä ylioppilaskuntien kanssa huolen yliopisto-opiskelijoiden paremmasta huomisesta. Haemme innostuneen ja asiantuntevan joukkomme uudeksi kapellimestariksi

PÄÄSIHTEERIÄ

kolmen vuoden kaudelle alkaen 3.6.2013 (tai sopimuksen mukaan).

Pääsihteerimme johtaa liittoa yhdessä hallituksen kanssa keskittyen erityisesti edunvalvontaan, talouteen, strategiseen kehittämiseen sekä liiton kymmenhenkisen asiantuntijasihteeristön esimiehenä toimimiseen.

Hakijalta odotamme
•    korkeakoulutaustaa
•    johtamiskokemusta
•    näkemystä organisaatioiden kehittämisestä
•    hyvää strategisen viestinnän ymmärtämystä ja erinomaisia viestintätaitoja
•    intohimoa, aloite- ja paineensietokykyä, joustavuutta sekä kehittämishalua
•    organisointitaitoja, luovaa ongelmanratkaisukykyä sekä valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn
•    laajojen kokonaisuuksien hallitsemista
•    taloushallinnon laajaa ymmärtämystä
•    sujuvaa suomen, ruotsin ja englannin kielen taitoa

Arvostamme lisäksi suomalaisen yhteiskunnan, päätöksentekojärjestelmän, opiskelijajärjestöjen ja korkeakoulupolitiikan tuntemusta.

Me tarjoamme sinulle erittäin kiinnostavan näköalapaikan yhteiskuntaan, monipuolisen tehtävänkuvan, osaavan ja innostavan työyhteisön sekä hyvät työsuhteen ehdot. Tehtävän palkkaus on sopimuspalkkaus. Tehtävässä sovelletaan neljän kuukauden koeaikaa.

SYL:n hallitukselle osoitetut hakemukset tehtävään pyydetään toimittamaan maanantaihin 6.5. klo 23.59 mennessä sähköpostitse osoitteeseen hakemukset@syl.fi otsikolla “Pääsihteerihakemus”. Hakemukseen on liitettävä ansioluettelo ja palkkatoive.

Haastattelujen ensimmäinen kierros järjestetään 13.5. Helsingissä. Haastatteluiden jälkeen mahdollisesti toteutettavat henkilöarvioinnit teetetään 15.–17.5., ja toinen kierros tarvittaessa 17.5. Valitun henkilön toivotaan olevan käytettävissä SYL:n pääsihteeri–toimistohenkilöstö-koulutuspäiville 27.-28.5.2013.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Marina Lampinen p. 044 906 5007, marina.lampinen(at)syl.fi (rekrytointiprosessiin liittyvät kyselyt)
Pääsihteeri Matti Parpala, p. 041 515 2225, matti.parpala(at)syl.fi (Toimenkuvaan liittyvät kyselyt)

SYL korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme hakijoiksi mahdollisimman runsaslukuista joukkoa eritaustaisia ihmisiä.

Lausunto 19.4.2013.

SYL lausui sivistysvaliokunnalle kehysselonteosta

SYL lausui 19.4 sivistysvaliokunnalle kehysselonteosta (VNS 3-4 / 2013 vp). Lausunnossa otettiin kantaa koulutuksen ja tutkimuksen rahoitukseen, opintotukeen, asuntopolitiikkaan ja nuorisotakuuseen. Lausunto sisälsi pääpiirteissään seuraavat asiat:

SYL on mielissään valtioneuvoston päätöksestä pitää yliopistoindeksi voimassa. Huolen kuitenkin aiheuttaa opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusindeksin jäädyttäminen edelleen vuodeksi 2014, mikä heikentää toisen asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta. Toinen SYL:n keskeinen huoli liittyy tutkimusrahoituksen säästötoimiin. Tekesin avustusvaltuuksien vähentäminen koko kehyskaudella ja Suomen Akatemian myöntövaltuuden leikkaaminen vaikuttavat osaltaan yliopistojen tutkimusrahoitukseen.

SYL kiittää siitä, että kehyspäätökseen kirjattiin opintotuen sitominen indeksiin aikaistetusti 1.8.2014 lukien. SYL on erittäin tyytyväinen siihen, että opintotukea on päätetty kehittää nykyjärjestelmän pohjalta. SYL kannattaa nykyisestä opintolainavähennysjärjestelmästä luopumista ja sen korvaamista toisella järjestelmällä. Korvaavaksi järjestelmäksi ehdotettu lainahyvitysjärjestelmä on opiskelijan kannalta selkeämpi ja parempi nykyiseen järjestelmään nähden. SYL on lisäksi mielissään siitä, että toisen asteen opiskelijoiden opintotukea voidaan kohentaa korottamalla itsenäisesti asuvien 18 – 19-vuotiaiden opiskelijoiden vanhempien tulorajoja 30 prosentilla.

SYL kiittää hallituksen asuntopoliittisen uudistuspaketin toimia erityisesti pääkaupunkiseudun asuntotilanteen parantamiseksi. SYL kuitenkin kritisoi sitä, että vaikka kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen tuli merkittäviä lisäpanostuksia, erityisryhmiin – kuten opiskelija-asumisen tukemiseen – ei panostettu.

SYL on tyytyväinen siitä, että nuorten yhteiskuntatakuulle osoitetaan lisäresursseja.

Lue lausunto kokonaan

Lisätietoja:

SYL:n puheenjohtaja Marina Lampinen 044 906 5007

SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki 041 515 2230 (koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus)

SYL:n sosiaalipoliittinen sihteeri Soile Koriseva 041 515 2233 (opintotuki)

SYL:n sosiaalipoliittinen sihteeri Lauri Jurvanen 041 515 2227 (nuorten yhteiskuntatakuu)

Järjestöhommissa, kuten ylioppilaskunnassa tai ainejärjestössä, pitää uskaltaa unelmoida ja jättää ajatuksille tilaa lentää. Toisinaan pitää pysähtyä ja katsoa tulevaisuuteen: miksi olemme olemassa, mitä haluamme saavuttaa ja miten muutamme maailmaa paremmaksi

Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti

Järjestöhommissa, kuten ylioppilaskunnassa tai ainejärjestössä, pitää uskaltaa unelmoida ja jättää ajatuksille tilaa lentää. Toisinaan pitää pysähtyä ja katsoa tulevaisuuteen: miksi olemme olemassa, mitä haluamme saavuttaa ja miten muutamme maailmaa paremmaksi? Ja vaikka maailma ei muutu vuodessa, pieniä askelia otetaan yliopistolla ja opiskelukaupungissamme koko ajan.

Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti

Julkaisu 17.4.2013

SYL:n julkaisema artikkelikokoelma Tiedosta kauppatavaraa? – Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen on luettavissa myös sähköisessä muodossa. Halutessa artikkelikokoelma voi tilata SYL:n toimistosta myös painettuna. Julkaisu on maksuton.

SYL-julkaisu 2/2013

Tilaukset:

tiedottaja Riitta Käppi, p. 041 515 2228, riitta.kappi(at)syl.fi

Lausunto 16.4.2013

SYL lausui opetusministeriölle koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän muistiosta. Lausunto on hyväksytty SYL:n hallituksen kokouksessa 12.4.2013. SYL otti lausunnossaan kantaa mm. korkeakouludiplomeihin, avoimen yliopiston kehittämiseen ja esteettömyyden parantamiseen.

Lue lausunto:

Lisätietoja:

Koulutuspoliittinen sihteeri Topi Artukka, p. 041 515 2231, topi.artukka(at)syl.fi

Suomi kuuluu harvoihin kehittyneisiin maihin, joissa yliopistokoulutus on lukukausimaksutonta. Keskustelu suomalaisen yliopistokoulutuksen maksullisuudesta on kuitenkin virinnyt. OECD on jo useamman vuoden ajan kasvuraporteissaan suositellut korkeakoulusektorimme rakenteelliseksi uudistamiseksi lukukausimaksujen käyttöönottoa.

Maksujen käyttöönottoa perustellaan monella tapaa. Yliopistokoulutus nähdään henkilökohtaisena investointina korkeampaan elintasoon ja statukseen. Maksullisuutta pidetään oikeudenmukaisuuskysymyksenä: on väärin, että vähemmän koulutetut joutuvat maksamaan korkeimpina veroina joidenkin etuoikeutettujen maksuttoman yliopistokoulutuksen, ja maksuttomuudesta huolimatta akateeminen koulutus näyttäisi periytyvän. Yhteiskunnan näkökulmasta maksullisuuden odotetaan lyhentävän opiskeluaikoja ja pidentävän työuria alkupäästä. Yliopistojen näkökulmasta lukukausimaksut ovat houkutteleva lisärahoituskanava, ja maksuttomuus nähdään jopa esteenä yliopistojemme kansainvälistämiselle.

Vallitsevalle maksullisuuskeskustelulle on luonteenomaista politisoituminen. Tällöin argumentit ovat yksisuuntaisia – puolesta tai vastaan. Kuitenkin akateemiseen keskusteluun – ainakin taloustieteissä – kuuluu luonteenomaisesti eri vaihtoehtojen hyötyjen ja haittojen kokonaisvaltainen vertailu. Onko liian uskallettua ”uudistaa” nykyistä maksutonta koulutusjärjestelmää joihinkin koulutusmarkkinoiden sinänsä perusteltuihin osittaismarkkinatarkasteluihin vedoten ilman vahvaa tutkimuksellista näyttöä maksuttomuuden haitallisuudesta koko yhteiskunnan näkökulmasta myös pidemmällä aikavälillä? Erityisesti tämän tutkiminen on tärkeää Suomen kaltaiselle osaamistaloudelle, jossa taloudellinen menestyksemme nojaa vahvasti korkeaan koulutustasoon ja oikeudenmukaisuus mahdollisuuksien tasapuolisuuteen.

Tutkimukset esimerkiksi osoittavat, että nuoret aikuiset ovat usein myopisia, eli nykyhetki korostuu heidän valinnoissaan tulevaisuuden kustannuksella. Näin ollen yliopistojen maksullisuudella saattaa olla vaikutus joidenkin – ehkä myös kaikkein lahjakkaimpien – halukkuuteen hakeutua yliopistoihin. Jos ainoastaan korkein koulutus muuttuisi maksulliseksi, luotaisiin selkeä taloudellinen kannustin alemman tason koulutuksen hankkimiseen.

Vaikka koulutusta itseään voidaan pitää yksityishyödykkeenä, yliopistoissa tuotettava tieteellinen tieto täyttää kollektiivihyödykkeen ominaisuudet: tieto ei kulu käytössä ja sitä voi käyttää samanaikaisesti. Mikäli lukukausimaksut vaikuttavat keskimääräiseen koulutustasoon tai koulutettavien laatuun, sillä saattaa olla vaikutusta tiedon käytön ja innovaatioiden tehokkuuteen sekä pidemmällä aikavälillä tuottavuuteen.

Koulutuksen ulkoisvaikutuksille voidaan kirjallisuuden perusteella löytää monenlaisia, vaikeasti mitattavia, mutta tehtyjen tutkimusten perusteella merkityksellisiä taloudellisia ja ei-taloudellisia kanavia. Kaiken kaikkiaan koulutuksen maksuttomuudella lienee vaikutusta koko kansantalouden dynaamiseen tehokkuuteen, josta huolehtiminen on avainasemassa tavoiteltaessa kestävää taloudellista menestystä globaalin kilpailun ja sisäisten sopeutumispaineiden (ikääntyminen, työurat, huoltosuhde) maailmassa.

Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitzin (2012, ”The Price of Inequality”) argumentointia seuraten, ehkäpä juuri Pohjoismaissa on löydetty sellainen globaaliin osaamistalouteen liittyvä mahdollisuuksien tasa-arvoa ja kestävää taloudellista menestystä korostava malli, jonka avulla voidaan päästä korkeammalle hyvinvoinnin tasolle kuin maissa, joissa satsaukset markkinatehokkuuteen ovat ensisijaisia. Kannattaisiko tätä menestystarinaa ja sen liittymistä maksuttomaan yliopistokoulutukseen tutkia huolellisemmin?

Jari Kaivo-oja, HT, tutkimusjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
Ari Karppinen, YTM, tutkija, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
Teemu Haukioja, KTT, tutkijatohtori, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

SYL julkaisee tiistaina 16.4.2013 artikkelikokoelman Tiedosta kauppatavaraa? – näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen (toim. Juuso Leivonen & Juhana Harju).
Kokoelmassa ilmestyy Teemu Haukiojan, Ari Karppisen ja Jari Kaivo-ojan artikkeli “Maksuton yliopistokoulutus – riippakivi vai kansantaloudellinen menestystekijä?”

Kulttuuri on ylioppilaskuntatoimintaa 15.04.2013 [tyy-pj] 15.04.2013 Tyypillisiksi ylioppilaskuntatoimijoiksi mielletään usein kokouskahvista energiansa saavat harmaatakkiset edunvalvojat, jotka osaavat keskustella keskimäärin nelikirjaimisten akronyymien välityksellä. Tämä on väärin. Ylioppilaskuntaa ei saisi ymmärtää suppeasti vain edunvalvonta- ja palveluorganisaatioksi, jonka toiminnot löytyvät Ylioppilastalo A:sta, vaan paljon laveammin kaikeksi ylioppilaiden inhimilliseksi toiminnaksi.

Go here to see the original:
Kulttuuri on ylioppilaskuntatoimintaa

Tiedote 12.4.2013

SYL julkaisee koulutuksen kaupallistumista ja kansainvälistymistä käsittelevän artikkelikokoelman. Julkaisutilaisuus järjestetään tiistaina 16.4. klo 15.00. SYL:n toimistolla (Lapinrinne 2, HKI). Julkaisutilaisuus on avoin kaikille.

Artikkelikokoelmassa ”Tiedosta kauppatavaraa? – Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen” tarkastellaan yliopistokoulutusta sosiaalisen, taloudellisen ja kansainvälisyyden perspektiiveistä. Asiantuntijoiden pohdintojen fokuksessa ovat erityisesti lukukausimaksut, koulutusvienti ja koulutuksen käsitteellistyminen.

Julkaisutilaisuudessa ovat paikalla sekä teoksen toimittajat että artikkelien kirjoittajia. Tilaisuuden yhteydessä on myös paneelikeskustelu, jonka aiheena on koulutuksen kaupallistumisen tulevaisuus.

Aika: tiistaina 16.4. klo 15.00
Paikka: SYL:n keskustoimisto, Lapinrinne 2, Helsinki

Ohjelma
15.00 Kahvitarjoilu

15.15 Juuso Leivonen & Juhana Harju, teoksen toimittajien avaussanat

15.30 Jari Kaivo-oja: Maksuton yliopistokoulutus – riippakivi vai kansantaloudellinen menestystekijä?

15.50 Laura Vanhanen: Kompleksinen ja kiistelty kansainvälistymisen eetos

16.10 Paneelikeskustelu: Koulutuksen kaupallistumisen tulevaisuus. Paneelin vetäjänä toimii CEO Jussi Rauvola(CEO, Unidea, Taideyliopiston hallituksen jäsen).

Paneeli päättyy klo 17.00. Sen jälkeen on vielä mahdollista jatkaa vapaamuotoista keskustelua klo 18.00 saakka.

Otamme mielellämme vastaan ilmoittautumisenne tilaisuuteen, jotta osaamme varata riittävästi tarjoilua. Tilaisuuteen tulostaan voi laittaa viestin osoitteeseen: ilmoittautuminen(at)syl.fi.

Lisätietoja:
SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki, p. 041 515 2230, jarmo.kallunki(at)syl.fi

Sylofoni 6/2013

Sylofoni on SYL:n uutiskirje, joka julkaistaan lukukausien aikana joka toinen viikko.

Tapaamiset ja tapahtumat

• 15.4. Järjestö- ja kulttuurisektorien tapaaminen (SYL:n toimisto, Lapinrinne 2, HKI)
• 15.–16.4. puheenjohtaja–pääsihteeri-tapaaminen (Kuntokallio, HKI)
• 16.4. Tiedosta kauppatavaraa? – Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen -artikkelikokoelman julkaisutilaisuus (klo 15.00, SYL:n toimisto, Lapinrinne 2, HKI)
• 18.4. Yhdenvertaisuustapaaminen ja häirintäyhdyshenkilökoulutus (SYL:n toimisto, HKI) – Aika ja paikka muuttunut aiemmasta
• 22.4. Sosiaaliturvauudistusseminaari (SYL:n toimisto, Lapinrinne 2, HKI)

Tässä Sylofonissa

1. Opiskelijoille hyviä uutisia kehysriihestä!
2. Tiedosta kauppatavaraa? – Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen -artikkelikokoelman julkaisutilaisuus ti 16.4.
3. SYL lausui Euroopan komission tiedonannosta Koulutuksen uudelleenajattelu
4. SAMOK nimesi Elin Blomqvistin ehdokkaaksi ESUn hallitukseen

1. Opiskelijoille hyviä uutisia kehysriihestä!

Koko opiskelijaliikkeen yhteinen voimainponnistus – Näpit irti opintotuesta! -kampanjointi – tuotti kokonaisuutena positiivisen lopputuloksen kehysriihessä, joskin joitakin heikennyksiäkin opintotukeen tehtiin. Opintotuki säilytettiin rakenteeltaan nykyisenlaisena ja päätettiin sitoa indeksiin kuukautta ennakoitua aiemmin. Lisäksi toisen asteen opiskelijoiden tukea päätettiin parantaa asteittain.

Kampanjan näkyminen valtakunnallisessa mediassa, paikallismedioissa ja viimeiseksi mielenosoituksessa on ehdottomasti valtavan työn takana, ja suurkiitos tehdystä työstä kuuluu ehdottomasti ylioppilaskuntien aktiivitoimijoille – tietenkään unohtamatta opiskelijoiden puolta pitäneitä ministereitä Paavo Arhinmäkeä  sekä Ville Niinistöä.

Tarkempia kehysriihen päätöksiä odotetaan edelleen ministeriöistä, mutta tällä erää opintotukeen kohdistuvien muutosten lista näyttää seuraavalta:

• Opintoraha sidotaan indeksiin 1.8.2014.
• Opintolainavähennysjärjestelmä korvataan selkeämmällä opintolainahyvityksellä.
• Luovutaan yhden prosentin koron maksamisesta opiskeluaikana.
• Itsenäisesti asuvien 18–19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoja korotetaan 30 prosentilla 1.8.2014.
• Otetaan käyttöön vähimmäisopiskelukriteeri, eli opintotuen nostamiseen oikeuttaa 20 lukuvuodessa suoritettua opintopistettä.
• Lyhennetään kaikkiin korkeakouluopintoihin tarkoitettua tukiaikaa 70 tukikuukaudesta 64 kuukauteen.

Lisäksi on syytä huomata, että yliopistoindeksin jäädytyksen luvattiin päättyvän kuluvan vuoden loppuun ja nuorisotakuun toteuttamiseen löydettiin lisärahoitusta. Kasvukeskusten ja etenkin pääkaupunkiseudun asuntotuotannon lisäämiseksi luvatut toimet vauhdittanevat myös opiskelija-asuntorakentamista.

Lisätietoja:
Hallituksen jäsen, sosiaalipoliittiset kysymykset, Noora Laak, p. 044 906 5004, noora.laak(at)syl.fi

2. Tiedosta kauppatavaraa? – Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen -artikkelikokoelman julkaisutilaisuus ti 16.4.

SYL julkaisee koulutuksen kaupallistumista ja kansainvälistymistä käsittelevän artikkelikokoelman. Julkaisutilaisuus järjestetään tiistaina 16.4. klo 15.00. SYL:n toimistolla (Lapinrinne 2, HKI). Julkaisutilaisuus on avoin kaikille.

Artikkelikokoelmassa ”Tiedosta kauppatavaraa? – Näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen” tarkastellaan yliopistokoulutusta sosiaalisen, taloudellisen ja kansainvälisyyden perspektiiveistä. Asiantuntijoiden pohdintojen fokuksessa ovat erityisesti lukukausimaksut, koulutusvienti ja koulutuksen käsitteellistyminen.

Julkaisutilaisuudessa ovat paikalla sekä teoksen toimittajat että artikkelien kirjoittajia. Tilaisuuden yhteydessä on myös paneelikeskustelu, jonka aiheena on koulutuksen kaupallistumisen tulevaisuus.

Aika: tiistaina 16.4. klo 15.00
Paikka: SYL:n keskustoimisto, Lapinrinne 2, Helsinki

Ohjelma
15.00 Kahvitarjoilu

15.15 Juuso Leivonen & Juhana Harju, teoksen toimittajien avaussanat

15.30 Jari Kaivo-oja: Maksuton yliopistokoulutus – riippakivi vai kansantaloudellinen menestystekijä?

15.50 Laura Vanhanen: Kompleksinen ja kiistelty kansainvälistymisen eetos

16.10 Paneelikeskustelu: Koulutuksen kaupallistumisen tulevaisuus. Paneelin vetäjänä toimii CEO Jussi Rauvola(CEO, Unidea, Taideyliopiston hallituksen jäsen).

Paneeli päättyy klo 17.00. Sen jälkeen on vielä mahdollista jatkaa vapaamuotoista keskustelua klo 18.00 saakka.

Otamme mielellämme vastaan ilmoittautumisenne tilaisuuteen, jotta osaamme varata riittävästi tarjoilua. Tilaisuuteen tulostaan voi laittaa viestin osoitteeseen: ilmoittautuminen(at)syl.fi.

Lisätietoja:
SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki, p. 041 515 2230, jarmo.kallunki(at)syl.fi

3. SYL lausui Euroopan komission tiedonannosta Koulutuksen uudelleenajattelu

SYL oli perjantaina 5.4. eduskunnan sivistysvaliokunnan kuultavana Euroopan komission tiedonannosta Koulutuksen uudelleenajattelu. Lausunnossaan SYL ilmaisi huolensa siitä, että komission koulutusta koskevissa tiedonannoissa on varsin usein hyvin talouspoliittinen näkökulma, kun taas koulutuksen sivistykselliset ja kulttuuriset tehtävät jäävät huomiotta. Tästä näkökulman kapeudesta huolimatta useat tiedonannon ajatukset ovat kuitenkin hyviä.

Erityisesti SYL kiinnitti huomiota siihen, että Suomessa ei ole tarvetta 2-vuotisille nk. lyhyille korkeakoulututkinnoille, joiden muunnelmaa Suomessakin on tänä keväänä väläytetty (OKM:n työryhmämuistio 2013:2). Toisaalta SYL ei katsonut mielekkääksi ylikansallisen tason puuttumista opetussuunnitelmien sisältöihin. Yleisesti SYL piti tärkeänä, että komissio kunnioittaisi koulutusalan toiminnassaan muita kansainvälisiä yhteistyöfoorumeita, erityisesti Bolognan prosessia. Suomen kantaa SYL piti pääosin hyvänä, ja SYL kannusti Suomen edustajia rohkeammin tuomaan esiin suomalaisen koulutusjärjestelmän hyviä puolia eurooppalaisessa keskustelussa.

Komission tiedonanto on luettavissa osoitteessa:
http://ec.europa.eu/education/news/rethinking/com669_fi.pdf

ja SYL:n lausunto osoitteessa: http://bit.ly/10BS7iT

Lisätietoja:
koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki, p. 041 515 2230, jarmo.kallunki(at)syl.fi

4. SAMOK nimesi Elin Blomqvistin ehdokkaaksi ESUn hallitukseen

SYL:n sisarjärjestö, ammattikorkeakouluopiskelijoita edustava SAMOK on nimennyt ehdokkaan eurooppalaisia korkeakouluopiskelijoita edustavan kattojärjestön (European Students’ Union, ESU) hallitukseen. SAMOKin ehdokas on Elin Blomqvist, 25, joka toimi viime vuonna SAMOKin puheenjohtajana, ja toimii parhaillaan Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n kansainvälisen jaoston jäsenenä.

ESU on Brysselissä toimiva 47 kansallisen opiskelijajärjestön kattojärjestö ja edustaa yli 11:tä miljoonaa opiskelijaa 39 maassa. ESUn hallitus valitaan 64. liittokokouksessa Unkarin Budapestissä huhtikuun lopulla 2013.

Lisätietoja:
Elin Blomqvist, puh. 040 775 3040, elin.blomqvist(at)samok.fi
SAMOKin puheenjohtaja Mikko Valtonen, p. 050 389 1000, mikko.valtonen(at)samok.fi

Suomalaiset korkeakouluopiskelijat eivät joudu maksamaan opiskelustaan. Paineet lukukausimaksujen käyttöönottoon ovat kuitenkin alkaneet kasvaa. Erityisesti valtion ja elinkeinoelämän edustajat pitävät maksullista korkeakoulutusta Suomen taloudellisen ja koulutuksellisen kilpailukyvyn ehtona. Korkeakouluopiskelijat ja heidän edunvalvojansa sen sijaan uskovat lukukausimaksujen murentavan koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa ja näivettävän suomalaisen hyvinvointivaltion perustuksia.

Vaikka yhdentyvässä Euroopassa tavoitteena on ollut yhdenmukaistaa myös korkeakoulukenttää, maiden välillä on edelleen huomattavia eroja lukukausimaksujen perimisen suhteen. Maksujen vaikutuksesta opiskeluun tiedetään kuitenkin varsin vähän, sillä tehtyjen tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia. Kansainväliset tutkimukset näyttäisivät kuitenkin antavan viitteitä siihen, että lukukausimaksut heikentävät erityisesti matalasti koulutettujen ja köyhimpien perheiden nuorten mahdollisuuksia hakeutua yliopistoihin.

Suomessa on parhaillaan menossa korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu. Vuosina 2010-2014 korkeakoulut voivat periä maksuja EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Kokeilun tulokset ovat kuitenkin jääneet olemattomiksi. Ainakaan taloudellista voittoa kokeilusta ei ole juuri kertynyt: esimerkiksi vuonna 2011 maksavia opiskelijoita oli kaikkiaan vain 110, ja maksuista saadut tuotot ovat huvenneet apurahajärjestelmän ylläpitoon. Vaikka pelkän kokeiluvaiheen perusteella ei voi suoraan ennustaa sitä, miten ulkomaisille opiskelijoille suunnatut lukukausimaksut vaikuttavat suomalaisen korkeakoulutuksen houkuttelevuuteen, on vaikea kuvitella, että opiskelun maksullisuus lisäisi syrjäisen ja pienen maan vetovoimaa kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla.

Lukukausimaksukokeilun suurimpana uhkana pidetään kuitenkin sitä, että kokeilun myötä maksullisen koulutuksen idea on helpompi hivuttaa luonnolliseksi osaksi suomalaista korkeakoulutusta. Vaikka korkeakoulututkinto usein johtaa hyviin ansioihin ja asemiin, maisterinpaperit eivät nykyään suinkaan takaa menestymistä työmarkkinoilla. Kun koulutuspääoman käyttöarvo ei enää ole yhtä hyvä kuin aiemmin, opintomaksut tuskin ainakaan lisäävät matalimmista taustoista ponnistavien intoa hakeutua akateemiselle opintielle – ottaen huomioon vielä pitkästä opiskelusta johtuvan viipeen ansaintatyöhön siirtymisessä.

Lukukausimaksun käyttöönotto voi myös muuttaa opiskelun luonnetta. Osa kokopäiväisistä opiskelijoista saattaa vaihtaa opiskelunsa osa-aikaiseksi, jotkut voivat katkaista opiskelunsa kokonaan käydäkseen pidemmän aikaa töissä, osa ratkaisee lisääntyneen rahantarpeen pidemmillä työpäivillä. Joillekin ainut vaihtoehto on vaihtaa opiskelupaikka ”edullisempaan” opinahjoon. Niin tai näin – maksullinen opiskelu ei välttämättä lyhennä opiskeluaikaa, vaan voi jopa pidentää sitä.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän rikkaus on levännyt nimenomaan alueellisesti kattavassa korkeakouluverkossa ja sosioekonomisia eroja tasaavassa maksuttomassa opetuksessa. Jos tulevaisuudessa nuoren on opiskelupaikkaa valitessaan punnittava sitä, mihin hänellä on varaa pyrkiä, katoaa hyvinvointivaltion perusidea koulutusmahdollisuuksien tasa-arvosta näkymättömiin.

Hanna Nori, KT
Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskus (CELE)
Turun yliopisto

SYL julkaisee tiistaina 16.4.2013 artikkelikokoelman Tiedosta kauppatavaraa? – näkökulmia koulutuksen kaupallistumiseen ja kansainvälistymiseen (toim. Juuso Leivonen & Juhana Harju).
Kokoelmassa ilmestyy Hanna Norin artikkeli “Korkeakoulutuksen kaupallistumisen seuraukset – vaikuttaako maksullinen koulutus eri sosiaaliryhmien osallistumiseen?”