Suomen Ylioppilaskuntien Liitto

Kaaderit liikkeelle! 20.02.2012 [Lauri Miikkulainen (tyy-kopo)] 20.02.2012 (Koko päivä) Edunvalvontaan keskittyv

Lausunto 16.2.2012  / SYL

Suomen ylioppilaskuntien liiton lausui taideyliopistolakiesityksestä opetus- ja kulttuuriministeriölle.  SYL:n näkemyksen mukaan hallituksen esityksen tavoitteet ovat oikeanlaiset: vahvan, kansainvälisen Taideyliopiston luominen. Jo aiemmin tehty selvitystyö osoittaa, että tarve taiteen alan yliopistokoulutuksen kehittämiselle on selvä. Hanke on myös luonteva ja selkeä seuraava askel yliopistokentän rakenteellisessa kehittämisessä. Näin ollen SYL kannattaa Taideyliopiston ja Taideyliopiston ylioppilaskunnan muodostamista hallituksen esittämällä tavalla huomioiden muutamat yksityiskohdat, jotka olemme nostaneet esiin tässä lausunnossa.

Lausunto kokonaisuudessaan on luettavissa Slidesharessa:

Suomeen vaaditaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen työkaluja antavaa ilmastolakia.

Lumiukot ilmastolain puolesta

Tiedote 15.2.2012 / SYL

Vuoden 2012 ylioppilaskuntien yhteiselle kehitysyhteistyöviikolle osallistuu yhdeksän ylioppilaskuntaa. Kehitysyhteistyöviikko järjestetään toista kertaa yhteistyössä ylioppilaskuntien ja SYL:n kesken. Sen tavoitteena on lisätä kehitysyhteistyötietoutta opiskelijoiden keskuudessa ja tuoda parhaita järjestelykäytänteitä yhteen. Viikkojen avulla halutaan kannustaa myös uusia ylioppilaskuntia viikolle mukaan.

Kehitysyhteistyöviikko järjestetään samaan aikaan kaikkien ylioppilaskuntien kanssa lokakuussa 2012. Yhteinen teema päätetään kuluvan kevään aikana yhdessä osallistujien kanssa. Kehitysyhteistyöviikolle osallistuvat AYY, HYY, ISYY, JYY, LYY, SKY, Tamy, TYY ja  ÅAS.

Lisätietoja:

SYL:n kehy-sivut

kehitysyhteistyökoordinaattori Johanna Ursin-Escobar, johanna.ursin-escobar(at)syl.fi

Opiskelijoiden mielenterveys puhututtaa ja nostattaa tunteita. Täällä Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa se on puhuttanut jopa edustajistoa, joka nosti opiskelijoiden mielenterveyden edistämistyön yhdeksi ylioppilaskunnan kuntavaalitavoitteista.

Alkuperäinen kirjoitus

14.2.2012

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. hakee toiminnanjohtajaa. Toiminnanjohtaja suunnittelee ja johtaa säätiön varsinaista toimintaa, toimii säätiön henkilökunnan esimiehenä ja hoitaa säätiön taloutta sekä osallistuu tutkimus- ja selvitystoiminnan toteuttamiseen. Toiminnanjohtaja raportoi toimistaan säätiön hallitukselle ja toimii hallituksen sihteerinä.

Työ edellyttää soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja kokemusta taloushallinnosta, projektien johtamisesta sekä tutkimus- tai selvitystoiminnasta. Arvostamme kokemusta henkilöstöjohtamisesta, hyviä vuorovaikutustaitoja, kokemusta hankkeiden suunnittelusta ja myymisestä, koulutusjärjestelmän ja opiskelijamaailman tuntemusta, tutkimusmenetelmien hallintaa (erityisesti kasvatus- ja/tai yhteiskuntatieteellinen tutkimus), kontaktiverkostoja erilaisiin tutkimuslaitoksiin sekä perehtyneisyyttä koulutus- ja sosiaalipolitiikkaan.

Tarjoamme kiinnostavan ja vaativan tehtävän organisaation kokonaisvastuullisena vetäjänä sisältäen vastuuta tutkimustoiminnan ja säätiön kehittämisestä, kontakteja koulutus- ja sosiaalipolitiikan asiantuntijoihin, joustavat työajat ja nuorekkaan työyhteisön. Työ alkaa huhtikuun 2012 aikana tai sopimuksen mukaan.

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs on perustettu 1989 edistämään, harjoittamaan ja tukemaan opiskelijoihin ja koulutukseen kohdistuvaa tutkimustoimintaa. Otuksen tavoitteena on edistää opiskelijoita koskevaa tutkimusta ja tukea opiskeluedellytysten ja koulutuksen kehittämistä. Otuksessa harjoitettavaa opiskelijatutkimusta luonnehtivat monitieteisyys ja eri yhteistyökumppanien kanssa toteutetut tutkimukset. Otus toteuttaa vuosittain 7-10 eri tutkimus- ja selvityshanketta. Tällä hetkellä säätiön palveluksessa on toiminnanjohtajan lisäksi yhdeksän tutkijaa ja tutkimusavustajaa. Laajimmat hankkeet ovat ESR-rahoitteinen usean toteuttajan Koulutusvalinnat kuntoon sekä vuonna 2011 aloitettu pitkäjänteinen korkeakouluopiskelijoiden opiskelijabarometri. Otuksen toimintakulttuuri on suhteellisen epämuodollinen ja verkostomainen, ja toiminnanjohtajan tärkein tehtävä on mahdollistaa erinomainen tutkimustoiminta hyvässä hengessä yhteistyössä henkilöstön, kumppanien ja hallituksen kanssa.

Hakemukset palkkatoiveineen pyydetään lähettämään 22.2.2012 klo 16.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen tjhaku@otus.fi.

Lisätietoja tehtävästä antavat toiminnanjohtaja Aleksis Nokso-Koivisto, p. 045 114 3664 ja hallituksen puheenjohtaja Matti Parpala, p. 041 515 2225. Kysymykset myös sähköpostitse kummallekin etunimi.sukunimi(at)otus.fi

Lisätietoja myös osoitteesta http://www.otus.fi.

Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs.

Yhteyshenkilö:
toiminnanjohtaja Aleksis Nokso-Koivisto
Lapinrinne 2, 00180 Helsinki
045 114 3664
etunimi.sukunimi(at)otus.fi

Viimeinen hakupäivä: 22.2.2012

14.2.2012

OKM julkaisi helmikuun alussa Otuksen tekemän tutkimuksen “Hitaasti, mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla”. SYL oli mukana tutkimuksen ohjausryhmässä ja osallistui myös julkaisutilaisuuden paneelikeskusteluun.

Tutkimuksessa käsitellään korkeakoulujen saavutettavuutta sekä korkeakoulujen itsensä että opiskelijoiden antamien kyselyvastausten perusteella. Tutkimuksen tulos on selvä: sen paremmin psyykkinen, fyysinen kuin sosiaalinenkaan saavutettavuus ei ole vielä korkeakouluissa riittävän hyvällä tolalla. Keskeiseksi ongelmaksi voi nähdä muun muassa sen, että saavutettavuus vaihtelee merkittävästi eri tiedekuntien ja oppiaineiden välillä riippuen niin käytettävistä tiloista kuin opettavasta henkilökunnastakin. Merkittävä tulos on myös se, että erilaiset oppijat nousivat monissa kohdin ryhmäksi, jotka kokivat saavutettavuuden tilan kaikkein heikoimmaksi.

SYL:n kannalta merkittävä tulos on lisäksi se, että opiskelijoista noin neljännes pitää opiskelijatoiminnan saavutettavuutta heikkona tai ei osaa arvioida sitä. Samaa kieltä puhuvat vastaukset opiskelijoiden osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta korkeakouluyhteisössä: 23 % yliopisto-opiskelijoista ei kokenut olevansa osallinen yhteisössä ja esimerkiksi erilaisista oppijoista ja vammaisista opiskelijoista vain puolet koki olevansa yhdenvertaisia korkeakoulussaan. Korkeakoulujen lisäksi myös opiskelijajärjestöillä on selvästi paljon tehtävää saavutettavuuden parantamisessa.

Lisätiedot: sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä, sini.terava(at)syl.fi, 041 515 2227

Kansainvälisten asioiden parissa on ylioppilaskunnassamme tapahtunut sangen arkisia asioita. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka luistimet, niitä ei vain tunnu olevan tarpeeksi nyt kun sääolosuhteet ovat otolliset vahtareiden käydä luistelemassa. Niitä voi lainata tamylta, jos sattuu olemaan vaihto-opiskelija

Mitä? Luistimia vain vaihtareille?

Hakuilmoitus 13.2.2012

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta hakee päätoimittajaa Ylioppilaslehteen ajalle 1.8.2012-31.5.2014. Päätoimittaja vastaa lehden julkaisemisesta, toimittamisesta ja sisällöstä sekä toimii lehden toimituskunnan esimiehenä. Päätoimittaja kokoaa toimituksen.Päätoimittajan palkkaus on Journalistiliiton työehtosopimuksen mukainen.

Ylioppilaslehti täyttää päätoimittajan kauden aikana 100 vuotta. Hakijalta toivotaan kykyä luotsata lehteä juhlavuonna  ja halua osallistua lehden pitkän tähtäimen kehittämistyöhön.

Ylioppilaskunnan edustajistolle osoitetut, omakätisesti allekirjoitetut hakemukset liitteineen ja juttunäytteineen (max. 5) tulee toimittaa HYYn keskustoimistoon (Mannerheimintie 5 A, 2. krs, 00100 Helsinki) viimeistään torstaina 4.3. klo 15. Kuoreen tunnus “päätoimittaja”. Hakemuksia ei palauteta.

Haastatteluun kutsuttaville tiedotetaan asiasta perjantaina 10.3. Henkilökohtaiset haastattelut järjestetään keskiviikkona 14.3. klo.17.00. Haastattelulle tulee varata kalenterista koko ilta. Edustajisto valitsee päätoimittajan kokouksessaan 21.3., jolloin haastateltavilta odotetaan lyhyttä esittelypuheenvuoroa. Kokous alkaa klo 17.

Lisätietoja antavat Ylioppilaslehden päätoimittaja Maria Ruuska, p 050 339 3033 ja Ylioppilaslehden kustannus Oy:n hallituksen puheenjohtaja AnnSophie Hokkanen, p. 050 336 0406.

Suuntaa etsimässä 13.02.2012 [Ville Valkonen] 13.02.2012 (Koko päivä)

Tiedote 9.2.2011 / Työ- ja elinkeinoministeriö

Työministeri Lauri Ihalaisen vetämänä valmistellaan kansallista työelämän kehittämisstrategiaa. Mukana on ministeriöitä, työmarkkinajärjestöjä ja muita työelämätoimijoita. Työn tukemiseksi tarvitaan myös kansalaisten näkemyksiä ihannetyöpaikasta ja siitä miten työnteon mielekkyyttä pystyttäisiin parantamaan.

Kyselyssä etsitään vastauksia mm. siihen, minkälaista työn tulevaisuuden työpaikalla olisi oltava, millaiseen työpaikkaan on helppo työllistyä, millaisessa työpaikassa on hyvä työskennellä ja saavuttaa hyviä tuloksia.  Vastauksia halutaan sekä työelämässä että työvoiman ulkopuolella olevilta. Työ- eja elinkeinomisteriöstä on lisäksi toivottu, että myös opiskelijat vastaisivat aktiivisesti kyselyyn.

Kyselyn linkki on http://digiumenterprise.com/answer/?sid=791689&chk=D7VYWFZ4 ja siihen voi vastata 7.2.–26.2.2012 välisenä aikana. Kyselystä löytyy tietoa myös työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilta http://www.tem.fi. Vastaaminen vie aikaa vain muutaman minuutin.

Kannanotto 8.2.2012

Puoluerajat ylittävä työryhmä, joka on kerännyt nimiä tasa-arvoisen avioliittolain säätämiseksi, on tänään keskiviikkona 8.2.2012 jättänyt lakialoitteensa eduskunnassa. Tasa-arvoinen avioliittolaki mahdollistaisi samaa sukupuolta oleville pareille avioliiton solmimisen sekä lopettaisi liittojen erittelyn rekisteröityihin parisuhteisiin ja avioliittoihin. Seuraavaksi lakialoite päätyy eduskunnan lähetekeskustelun jälkeen todennäköisesti lakivaliokuntaan.

Tasa-arvoisen avioliittolain toteuttaminen osana yhdenvertaista Suomea on ollut useiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen tavoitteissa jo pitkään. Nuorelle sukupolvelle on tärkeää, että epätasa-arvoa ylläpitäviä rakenteita puretaan mahdollisimman tehokkaasti. Ihmisten oikeudet lain edessä eivät voi olla kiinni yksittäisistä ominaisuuksista kuten seksuaalisesta suuntautumisesta. Järjestöt tahtovat myös muistuttaa, että ennen viime kevään eduskuntavaaleja suurin osa äänestäjistä kannatti lain säätämistä.

“Toivomme eduskunnalta rohkeutta tavallisten suomalaisten ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Jokainen ansaitsee tulla tasavertaisesti kohdelluksi niin tärkeässä asiassa kuin oikeudessa valita ketä rakastaa ja kenen kanssa tahtoo jakaa elämänsä”, puheenjohtajat linjaavat.

Opiskelija- ja nuorisojärjestöt vetoavat kansanedustajiin, jotta he varmistavat runsaasti kansalaisten mielenkiintoa herättäneen lain käsittelemisen eduskunnan suuressa salissa. Kaikkien suomalaisten oikeudenmukainen kohtelu ja tasa-arvoiset ihmisoikeudet lain edessä on ratkaistava eduskunnan täysistunnossa.

“Lakialoite on tuotava äänestykseen eduskunnan suureen saliin, jossa jokaisella kansanedustajalla on mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa oikeudenmukaisuuden toteutumiseen omatuntonsa mukaisesti”, opiskelija- ja nuorisojärjestöjen puheenjohtajat vaativat.

Kannanoton on allekirjoittanut 15 opiskelija- ja nuorisojärjestöä.

Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS, puheenjohtaja Ida Kreutzman

Keskustanuoret ry, varapuheenjohtaja Jouni Ovaska

Keskustan opiskelijaliitto, puheenjohtaja Petri Honkonen

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry, puheenjohtaja Akseli Hakala

Liberaalit Opiskelijat LSK, puheenjohtaja Mats Biström

Svensk Ungdom rf, puheenjohtaja Fredrika Åkerö

Sosialidemokraattiset Nuoret, puheenjohtaja Timo Kontio

Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry, puheenjohtaja Sarita Niemi

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, puheenjohtaja Susanna Haapalainen

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, puheenjohtaja Elin Blomqvist

Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry, puheenjohtaja Jenni Parpala

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry, puheenjohtaja Jarno Lappalainen

Vasemmistonuoret ry, puheenjohtaja Li Andersson

Vasemmisto-opiskelijat ry, puheenjohtaja Milla Jurva

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO ry, puheenjohtajat Hanna Hakko ja Aleksi Laine

Lisätietoja:

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry, puheenjohtaja Jarno Lappalainen, p. 044 906 5007, jarno.lappalainen(at)syl.fi

Tiedote 7.2.2012

Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt Suomen Ammattiin Opiskelevat – SAKKI, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry haluavat varmistaa, että suunnitteilla olevan nuorten yhteiskuntatakuun ytimessä on toimiva koulutusjärjestelmä. Opiskelijajärjestöt muistuttavat, että laadukas opetus yhdessä opintojen varrella saadun riittävän ohjauksen ja tuen kanssa on parasta lääkettä nuorten syrjäytymiseen. Useiden tutkimusten mukaan esimerkiksi pelkän peruskoulun suorittaneilla on kolme kertaa suurempi riski syrjäytyä kuin ammatillisen tutkinnon suorittaneilla nuorilla.

Nuorten yhteiskuntatakuu on kuluvan hallituskauden tärkein yksittäinen syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävä hanke. Takuun onnistumisen kannalta on välttämätöntä panostaa ennaltaehkäisevään työhön pelkän ongelmien tilkitsemisen sijaan.

“Yhteiskuntatakuun yhteydessä Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa jo nyt yhtä maailman parhaista koulutusjärjestelmistä”, opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat painottavat.

Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista voidaan opiskelijajärjestöjen mukaan edesauttaa seuraavilla toimilla, jotka löytyvät järjestöjen laatimista ”Takuu varmasti” -teeseistä:

1. Ohjauspalveluiden laatu turvataan
Opintojen ohjaus on tärkeässä asemassa nuoren opintopolulla. Valitettavan moni nuori jää isojen valintojensa kanssa yksin. Hyvällä ohjauksella vältetään virhevalinnat ja ehkäistään opiskelun ongelmatilanteita. Hyvä ohjaus on henkilökohtaista ja perustuu ohjaushenkilökunnan tietotaitoon ja auttamishaluun.

2. Opetussisältöjä ajanmukaistetaan
Koulutuksen tarkoitus on valmistaa nuorta jatko-opintoihin tai työelämään sekä aktiiviseen kansalaisuuteen. Hyvä opetus sisältää tulevaisuudessa tarvittavia työelämätaitoja ja -ympäristöjä sekä jättää tilaa myös opiskelijoiden omalle aktiivisuudelle oppilaitosyhteisössään.

3. Opiskelijoiden hyvinvointi taataan
Opiskelijoille tehdyissä kyselyissä korostuvat väsymys ja mielenterveysongelmat. Tällaiset ongelmat siirtyvät opinnoista työelämään ja saattavat johtaa ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen. Terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävät tukipalvelut pohjustavat nuoren hyvää opiskelu- ja työkykyä.

4. Nuorten opintoihin pääsyä tuetaan
Tällä hetkellä liian moni nuori joutuu viettämään tahtomattaan välivuosia jäätyään ilman opiskelupaikkaa. Opiskelijavalintamenettelyiden tulee tukea nuorten koulutukseen pääsyä. Moni nuori jättää opinnot myös kesken opintojen osoittauduttua mielikuvia vastaamattomaksi. Tällöin alan ja oppilaitoksen vaihtaminen on oltava mahdollisimman joustavaa.

Lisätietoja:

Suomen Ammattiin opiskelevien liitto – SAKKI ry
Susanna Haapalainen, puheenjohtaja, 050 337 4650, susanna.haapalainen(at)sakkinet.fi

Suomen Lukiolaisten Liitto
Veera Svahn, puheenjohtaja, 045 129 6812, veera.svahn(at)lukio.fi

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
Elin Blomqvist, puheenjohtaja, 050 389 1000, elin.blomqvist(at)samok.fi

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
Jarno Lappalainen, puheenjohtaja, 044 906 5007, jarno.lappalainen(at)syl.fi

Nuorten yhteiskuntatakuun toteutusta pohtivan TEM:n, OKM:n ja STM:n yhdessä koordinoiman työryhmän on tarkoitus julkistaa ensimmäiset toimenpide-ehdotukset kustannusvaikutuksineen helmikuun lopulla. Takuun tarkoituksena on taata jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, opiskelu-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka.  Takuu astuu voimaan vuoden 2013 alusta. Opiskelijajärjestöt julkaisivat työryhmän työn tueksi 7. helmikuuta ”Takuu varmasti” -teesinsä nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisesta.

Opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2011-2016 (kavereiden kesken KESU) linjaa monia asioita suomalaisen koulutusjärjestelmän uudistuksista. Viime aikoina on ollut paljon keskustelua useassakin yhteydessä siitä, että miten nämä kirjatut kehitystoimenpiteet pistetään käytäntöön. Mitä leikataan ja mistä, sekä mitä lisätään ja missä

Laatua eikä sekundaa!

Yliopistodemokratian tuho ja nousu? 05.02.2012 [tyy-kv] 05.02.2012 (Koko päivä) T

Vuoden ensimmäisten vaalien lähestyessä loppuaan niin ylioppilaskunnissa kuin puolueissakin suunnataan katseita vuoden toisiin vaaleihin. Lokakuussa ovat edessä kunnallisvaalit, joissa valitaan kuntien valtuustot seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Vaalien lähestyminen tarkoittaa opiskelijaliikkeelle, jälleen kerran, aktiivista vaikutustyötä, joka alkaa perusteellisella valmistautumisella jo alkuvuodesta.

Opiskelija, kuntalainen?

Tiedote 3.2.2012

SYL:n sosiaalipoliittiselle sektorille on täsmärekrytoitu apuvoimia sosiaalipoliittisen sihteerin Antti-Jukka Huovilan sairausloman vielä jatkuessa. Huovilaa tähän asti sijaistanut Laura Keski-Hakuni on siirtynyt takaisin opintojensa pariin ja viettää vaihto-opiskelijana kevään ulkomailla.

Sosiaalipoliittiseen ruoriin tarttuu nyt filosofian ylioppilas Ville Impiö Oulusta. Hän on aiemmin toiminut sosiaalipoliittisen sihteerin tehtävissä Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa. Toimiessaan SYL:n hallituksessa vuonna 2010 Impiö vastasi toimeentuloon liittyvistä kysymyksistä.

Impiö aloittaa SYL:ssa mahdollisimman pian. Hän toimii sijaisena näillä näkymin Huovilan työhön paluuseen asti.

Lisätietoja:
pääsihteeri Matti Parpala, 041 515 2225, matti.parpala(at)syl.fi

Kommentti 2.2.2012

Valtioneuvoston päätös korottaa opiskelija-aterian enimmäishintaa 27 sentillä herättää huolta Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOKissa ja Suomen ylioppilaskuntien liitossa. Opiskelijan maksama hinta ateriasta nousee 2,70 euroon, kun se vuoden 2011 lopussa oli 2,50 euroa. Kuukaudessa opiskelijan ateriatuettuun ruokailuun tulee noin neljän euron korotus. Pienituloiselle opiskelijalle tämäkin summa on korkea. Opiskelijoiden keskimääräinen ruokabudjetti on noin 200 euroa kuukaudessa eli reilusti alle seitsemän euroa päivässä.

”Opiskelija-aterian enimmäishintaa tulisi aina nostaa samalla summalla kuin Kelan myöntämää ateriatukea, sillä elinkustannusten nousu syö edelleen opintotuen reaaliarvoa”, puheenjohtajat Elin Blomqvist SAMOKista ja Jarno Lappalainen SYL:sta toteavat.

Järjestöt ovat kuitenkin kiitollisia eduskunnan joulukuussa tekemästä seitsemän sentin korotuksesta ateriatukeen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on reagoinut ateriatuen korotuksen suuruuteen kohtuullistamalla enimmäishinnan korotusta alkuperäisestä esityksestään. Nämä päätökset eivät vastuullisuudestaan huolimatta riitä opiskelijoiden toimeentulon – ja siten opiskeluedellytysten – turvaamiseen.

”Vaadimme, että opiskelijoiden maksama hinta ateriasta pidetään nyt päätetyllä tasolla vähintään opintotuen indeksiin sitomiseen 2014 asti!” puheenjohtajat summaavat.

SAMOK ja SYL muistuttavat lisäksi, että kohtuuhintainen ja laadukas ruokailu opiskelun yhteydessä on erittäin merkittävä täysipainoisen opiskelun mahdollistava palvelu. Laadun turvaamiseksi enimmäishinnan korotukset ovatkin ajoittain välttämättömiä. Korotuksia ei tulisi kuitenkaan jatkossa tehdä opiskelijoiden toimeentulon kustannuksella, sillä opiskelijaruokailuun suunnattu tuki on parhaiten kohdentuvia opintojen tukemisen muotoja.

Linkki valtioneuvoston yleisistunnossa 2.2.2012 annettuihin asetuksiin:
http://www.valtioneuvosto.fi/toiminta/paatokset/paatos/fi.jsp?oid=350007

Lisätietoja:
Elin Blomqvist, puheenjohtaja, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, 050 389 1000, elin.blomqvist(at)samok.fi

Jarno Lappalainen, puheenjohtaja, Suomen ylioppilaskuntien liitto, 044 906 5007, jarno.lappalainen(at)syl.fi

2.2. 2012 / Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS

Takaisinsoittopalvelu alkaa porrastetusti kaikissa YTHS:n toimipisteissä 1.2. ja 8.2.2012 alkaen. Helmikuun 1. päivä takaisinsoitto alkoi Helsingin, Espoon, Turun, Rauman, Vaasan, Tampereen, Hämeenlinnan, Seinäjoen ja Jyväskylän toimipisteissä.

Helmikuun 8. päivä takaisinsoitto alkaa Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Savonlinnan, Oulun, Kajaanin ja Rovaniemen toimipisteissä.

Takaisinsoittopalvelun toimintaan voit tutustua tarkemmin YTHS:n verkkosivuilla http://www.yths.fi.

Tiedote 1.2.2012  / Opiskelijoiden Liikuntaliitto OLL ry

Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) vuosipäiväkahveilla keskiviikkona 1.2. palkittiin vuoden 2011 opiskelijaurheilija. Palkinnon saajaksi valikoitui ensimmäistä kertaa joukkue ja sen sai Helsingin Taitoluisteluklubiin kuuluva menestyksekäs muodostelmaluistelujoukkue Rockettes.  Rockettesin vuosi niin Turkissa järjestetyissä talviuniversiadeissa kuin kotijäillä käydyissä muodostelmaluistelun MM-kilpailuissa on ollut vaikuttava.

Rockettesin riveissä luisteli viime kaudella pääkaupunkiseudun eri korkeakouluissa opiskelevia jäätaitureita. Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Arcada-, Haaga-Helia- sekä Metropolia-ammattikorkeakoulujen lisäksi joukkueeseen kuului myös yksi Turun yliopistossa opiskeleva urheilija. Suurin osa Rockettesin luistelijoista kuuluu Pääkaupunkiseudun urheiluakatemiaan (URHEA), joka tarjoaa urheilijoille tukea opiskelun ja huippu-urheilun yhdistämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Rockettesin tämän talven päätavoite on maailmanmestaruuden puolustaminen Göteborgin MM-kilpailuissa huhtikuun puolivälissä. Sitä ennen joukkueen on kuitenkin onnistuttava hyvin helmikuun lopun SM-jäillä.

Vuoden opiskelijaurheilijan valitsee Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) hallitus. Valinnan perusteena on menestys korkeakouluopiskelijoiden kansainvälisissä arvokisoissa (universiadit, opiskelijoiden MM-kisat), muu urheilullinen menestys sekä opiskelun ja urheilun onnistunut yhteensovittaminen. Palkintoa on jaettu vuodesta 2002 lähtien.

Aikaisemmat valinnat vuoden opiskelijaurheilijaksi:
2002: Anu Kopra, suunnistus (Tampereen yliopisto/ Hämeenlinnan OKL)
2003: Jani Tanskanen, voimistelu (Jyväskylän yliopisto)
2004: Laura Lammi, vesihiihto (Haaga-ammattikorkeakoulu/ Vierumäen urheiluopisto)
2005: Juha Haukkala, freestylehiihto/ ski cross (Stadia-ammattikorkeakoulu)
2006: Viivi Koivu, ammunta (Jyväskylän yliopisto)
2007: Johanna Manninen, yleisurheilu (Jyväskylän yliopisto)
2008: Bodil Holmström, suunnistus (Åbo akademi)
2009: Kiira Korpi, taitoluistelu (Tampereen yliopisto)
2010: Pauliina Frilander, ampumaurheilu (Tampereen yliopisto)

Hakukuulutus

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry ja Suomen ylioppilaskuntien liitto ry (SYL) hakevat opiskelija- ja ylioppilaskuntien edustajia Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) määräaikaiseen järjestöllisen kehittämisen työryhmään. Halukkaita opiskelija- ja ylioppilaskuntia pyydetään nimeämään oma ehdokkaansa työryhmän edustajaksi.

Työryhmän tehtävänä on luoda OLL:n ohjausmalli, kartoittaa OLL:n ydintoiminta-alueet, sekä kehittää jäsenyhteyttä SAMOKin, SYL:n sekä opiskelija- ja ylioppilaskuntien kanssa.

OLL:n liittokokouksessa on päätetty ryhmän kokoonpano. Ryhmässä on yhteensä 8 jäsentä ja siinä ovat edustettuina SAMOK (1 henkilö) ja SYL (1), korkeakoulujen liikuntatoimet (1), OLL:n puheenjohtaja ja pääsihteeri virkansa puolesta sekä opiskelija- ja ylioppilaskunnat(3), joista vähintään yksi on ruotsinkielisen opiskelija- tai ylioppilaskunnan nimeämä edustaja. Ryhmä perustetaan kahdeksi vuodeksi ja se aloittaa toimintansa maalis–huhtikuussa  2012.

Tällä hakukuulutuksella haetaan
•    1 edustajaa opiskelijakunnista
•    1 edustajaa ylioppilaskunnista, sekä
•    1 edustajaa ruotsinkielisestä opiskelija- tai ylioppilaskunnasta.

Edustajalta edellytetään kiinnostusta korkeakoululiikunnan kehittämistä kohtaan ja valmiutta sitoutua työryhmän toimintaan kahdeksi vuodeksi. Eduksi katsotaan kokemus opiskelija- ja/tai ylioppilaskunnissa toimimisesta sekä opiskelijaliikuntakentän tuntemuksesta.

Opiskelija- ja/tai ylioppilaskuntien esitykset edustajiksi työryhmään tulee toimittaa sähköpostitse osoitteeseen hakemukset@oll.fi viimeistään perjantaina 10.2. kello 16.00 mennessä. Esityksen yhteydessä tulee toimittaa ehdokkaan motivaatiokirje sekä ansioluettelo. Hakuajan päättymisen jälkeen tulleita hakemuksia ei huomioida.

Lisätietoja:
Jenni Tuomainen, hallituksen jäsen, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, p. 050 389 1003, jenni.tuomainen(at)samok.fi

Lauri Jurvanen, hallituksen jäsen, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry, p. 044 906 5001, lauri.jurvanen(at)syl.fi

1.2.2012

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan verotuksessa myönnettävää opintolainavähennystä. Työryhmän tehtävänä on arvioida opintolainavähennysjärjestelmää tehokkaan tutkinnon suorittamisen ja opintotuen kannustavuuden kannalta sekä tehdä järjestelmän toimeenpanoa ja lainsäädäntöä parantavia kehittämisehdotuksia. Lisäksi työryhmän tehtävänä on koota ja analysoida tilasto- ja rekisteritietoa opintolainavähennyksestä sekä siihen oikeutetuista opiskelijoista ja heidän opinnoistaan.

Työryhmän puheenjohtajana toimii neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Työryhmän jäsenet ovat erityisavustaja Minna Kelhä (OKM), hallitussihteeri Laura Hansén (OKM), neuvotteleva virkamies Outi Luoma-aho (valtiovarainministeriö), ylitarkastaja Timo Annala (valtiovarainministeriö), etuuspäällikkö Ilpo Lahtinen (Kela), johtava veroasiantuntija Tero Määttä (Verohallinto), rahoitusasiantuntija Ulla Halonen (Finanssialan Keskusliitto), sosiaalipoliittinen sihteeri Antti-Jukka Huovila (SYL) ja asiantuntija Antti Hallia (SAMOK). Työryhmän sihteerinä toimii hallitussihteeri Piritta Väinölä opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Työryhmän on määrä saada työnsä päätökseen 30.3.2013 mennessä.

—
Lisätietoja:
- neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen puh. 09 160 77034, 0405786991
- hallitussihteeri Piritta Väinölä, puh. 09 160 77443, 0401527910

Opintolainavähennys on 1.8.2005 tai sen jälkeen korkeakouluopintonsa aloittaneelle valmistumisen jälkeen myönnettävä verovähennys, jos hän suorittaa tutkinnon määräajassa ja on nostanut riittävästi opintolainaa. Etuuden määrä on 30 prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä. Vuosien 2007-2009 verotuksessa opintolainavähennyksen on saanut noin 2 600 korkeakoulututkinnon määräajassa suorittanutta.

Äänestä – nyt ja lokakuussa 30.01.2012 [tyy-sopo] 30.01.2012 (Koko päivä) Tulevana sunnuntaina Suomi saa vihdoin uuden presidentin. Samaan aikaan kun entist

Tiedote 26.1.2012

Tekes ja Suomen Asuntotietokeskus ovat myöntäneet 26. tammikuuta Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinnon Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön Hoasin ja ajatushautomo Demos Helsingin Hoas-laboratoriolle.

”Hoas-laboratorio on oiva esimerkki käyttäjälähtöisten innovaatioiden ja uusien mallien hyödyntämisestä asumisessa”, summaa Tekesin toimialajohtaja Reijo Kangas palkinnon perustelut.

Kyseessä on kaksivuotinen kokeileva designprojekti, jossa kehitetään opiskelija-asumisen yhteisöllisyyttä ja haetaan keinoja vähentää asumisen energiankulutusta.

”Hankkeen tuloksena syntyy parempaa asumista – toimivampia yhteistiloja, pienempiä sähkölaskuja ja viihtyisämpiä pihapiirejä”, toteaa toimitusjohtaja Heikki Valkjärvi Hoasilta.

Syksyllä 2010 aloitetun hankkeen ensimmäisenä vuotena keskityttiin erityisesti monipuolisemman asukaskuvan rakentamiseen sekä keskinäisriippuvuuteen perustuvaan yhteisöllisyyteen. Menetelminä on käytetty muun muassa Ylioppilaslehdessä julkaistuja blogeja, yhteisöasumista havainnoivaa palvelumuotoilua, naapuriapuun kannustavaa aikapankkia Kampissa, talojen välisiä energiansäästökilpailuja ja talon asukkaiden yhteisiä laariviljelmiä.

”Hoasin asukkaat ovat keskimääräistä ympäristömyönteisempiä, kansainvälisempiä ja valmiimpia uusien asioiden kokeiluun. Kyse on siitä, miten fiksusta ja omien arvojen mukaisesta toiminnasta tehdään helppoa ja houkuttelevaa. Pasilassa Junailijankujalla tämä on tarkoittanut viihtyisiä yhteisiä tiloja, seinien ja lattioiden hyödyntämistä viestinnässä, asukasisäntiä sekä rappuun maalattua 8-kerroksista jättiläistä”, kertoo tutkija Tommi Laitio Demos Helsingistä.

Hoas-laboratorion tulokset hyödyttävät laajalti suomalaista asumista

”Hoas-laboratorion avulla olemme saaneet arvokasta ja syvällistä tietoa asukkaiden asumistarpeista ja arvostuksista”, sanoo Valkjärvi.

Hoas-laboratoriossa keskitytään vuonna 2012 siihen, miten jo saavutetut opit muunnetaan toimintakäytännöiksi ja laajasti sovellettaviksi konsepteiksi. Kevään aikana Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa toteutetaan studiokurssi, jossa suunnitellaan Otaniemen Jämeräntaipaleen opiskelija-asuntojen uudistus. Kokeilujen perusteella kehitetään uudenlaisia toimintamalleja ja asumistuotteita. Hoas-laboratorion tulokset ovat koko suomalaisen asumisen kentän käytössä.

”Avoimeen jakamiseen perustuvan lähestymistavan sekä Hoasin asukaskunnan vuoksi hankkeella on kauaskantoisia vaikutuksia. Hoasin nykyiset asukkaat ovat tulevaisuuden rakennuttajia, vuokralaisia, päättäjiä ja asunnonomistajia”, Valkjärvi korostaa.

Hoas-laboratoriohanketta rahoittaa Tekes ja se liittyy Tekesin Tila-ohjelmaan. Hoas-laboratorio on myös osa World Design Capital 2012 Helsinki -ohjelmakokonaisuutta.

http://www.facebook.com/hoaslaboratorio

Lisätietoja:
Reijo Kangas, toimialajohtaja, Tekes, puh. 010 605 5892, reijo.kangas(at)tekes.fi
Juha Salmi, toimitusjohtaja, Suomen Asuntotietokeskus, puh. 0400 424 314, juha.salmi(at)asuntotietokeskus.fi
Heikki Valkjärvi, toimitusjohtaja, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö, 0400 501 226, heikki.valkjarvi(at)hoas.fi
Roope Mokka, tutkija, Demos Helsinki, 044 0400 413, roope.mokka(at)demos.fi

Tiedote 25.1.2012

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) tuore julkaisu “78 keinoa työurien pidentämiseen” ottaa kantaa ajankohtaiseen kysymykseen ja tarjoaa konkreettisia keinoja työurien pidentämiseen. Liiton mukaan työuria tulee ja niitä voidaan pidentää järkevästi, oikeudenmukaisesti ja kestävällä tavalla.

Keinojen etsimisessä työurien pidentämiseksi on toistaiseksi keskitytty vain yhden tai kahden ihmetempun etsimiseen. On jäänyt ymmärtämättä, että sellaista ei ole. Ei myöskään voi ajatella, että vastuu kaatuu pelkästään nuoren sukupolven kannettavaksi.

“Toimien on kohdeltava eri sukupolvia oikeudenmukaisella tavalla. Nuoret eivät voi olla työurien pidentämisen maksajia ja toimenpiteiden kohteita. Myöskään päätöksiä ei voi tehdä ilman nuorten osallistumista. Siksi mekin esitämme oman näkemyksemme parhaista keinoista työurien pidentämiseksi”, SYL:n puheenjohtaja Jarno Lappalainen painottaa.

Jotta työurat aidosti pitenevät, täytyy keinoissa ottaa huomioon koko ihmisen elinkaari. Toimenpiteitä tarvitaan niin lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi, koulutuksen sujuvoittamiseksi, työelämän laadun ja johtamisen parantamiseksi kuin työkyvystä huolehtimiseksi. Erityisesti syrjäytymisen ehkäiseminen on keskeistä: kaikki on saatava mukaan koulutukseen ja työuralle.

Pelkkä opintoaikojen kaavamainen lyhentäminen ei pidennä työuria, sillä silloin suljetaan silmät opiskelijoiden panokselta työmarkkinoille. Nuori sukupolvi tekee osansa työuriensa pidentämiseksi jo nyt. Esimerkiksi suurin osa opiskelijoista työskentelee opiskeluaikana. Koko työvoimasta opiskelijat muodostavat 11 %. Yhteiskunnan tulee kannustaa, ei lannistaa opiskelun, työn ja muun elämän ristipaineissa aallokoivia nuoria aikuisia.

“Työkyky ja työssä jaksaminen ovat välttämättömiä ehtoja pitkälle ja laadukkaalle työuralle. Usein unohtuu, että niiden pohja luodaan koulu- ja opiskeluaikana. Työkykyä luodaan opiskelukykyä edistämällä – tai sitten sen edellytyksiä murennetaan, jos opiskelukyvystä huolehtiminen laiminlyödään”, muistuttaa SYL:n työelämävastaava Eveliina Heinäluoma.

SYL:n julkaisu koostuu kuudesta pääteemasta:
1. Kaikki mukaan koulutukseen ja työuralle
2. Siirtymät sujuviksi
3. Opintojen tyhjäkäynnistä eroon sujuvammalla opiskelulla
4. Opintotuki opiskelun mahdollistajana
5. Työelämään laatua opiskelu- ja työkykyä parantamalla
6. Pitempiä ja parempia työuria yhdenvertaisuutta lisäämällä

Esimerkkejä julkaisussa esitetyistä keinoista:

•    Opinto-ohjausta kehitetään ohjaamaan oppilaita taustasta riippumatta heitä kiinnostavaan jatkokoulutukseen sekä tekemään myös niin sanottuja epätyypillisiä valintoja.
•    Edistetään työelämässä tarvittavia taitoja kehittämällä opiskelijalähtöisiä opetus- ja opiskelumenetelmiä kaikilla koulutusasteilla.
•    Kaikille korkeakouluille laaditaan sisäiset ohjeet siitä, miten kiusaamiseen puututaan systemaattisesti. Tuodaan esiin jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen vastuu kiusaamiseen puuttumisessa.
•    Edistetään akateemisen yrittäjyyden mahdollisuuksia kehittämällä innovaatio- ja yrityshautomotoimintaa.
•    Varmistetaan kouluterveydenhuollon ja tukipalvelujen resurssien riittävyys ja panostetaan terveysongelmien ja ongelmien kasautumisen ennaltaehkäisyyn.
•    Mahdollistetaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien paluu työelämään.
•    Parannetaan työelämän joustoja, kuten vapaaehtoisesti lyhyempää työpäivää ja vuorotteluvapaita.
•    Panostetaan johtajakoulutuksen laatuun ja kannustetaan eritaustaisia ihmisiä hakeutumaan johtajiksi.
•    Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä sekä julkiselle että yksityiselle sektorille hyödyntäen heidän jo olemassa olevaa osaamistaan ja kielitaitoaan sekä poistetaan työelämän kohtuuttomia ja ylimitoitettuja kielitaitovaatimuksia.

Koko julkaisu on luettavissa täällä:

Julkaisu löytyy myös painettuna ja sitä voi tilata SYL:n tiedottajalta (riitta.kappi@syl.fi).

Lisätietoja julkaisusta ja siinä esitellyistä keinoista antavat:
koulutuspoliittinen sihteeri Suvi Eriksson, suvi.eriksson@syl.fi, 041 515 2231
sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä, sini.terava@syl.fi, 041 515 2227


www.facebook.com/SYL.FIN

www.twitter.com/SYL_FIN