SYL:n historia
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry sai alkunsa opiskelijoiden tarpeesta avata ikkunat muuhun maailmaan ja osallistua kansainväliseen opiskelijayhteistyöhön.
SYL:n perustivat 6.3-10.3 1921 Suomen ylioppilaskunta (=Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY) ja Åbo Akademis Studentkår (ÅAS) Vuonna 1927 mukaan tulivat Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY), Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta (TKY), Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY) ja Svenska handelshögskolans studentkår (SHS). Näissä kuudessa ylioppilaskunnassa oli jäseniä yhteensä 5515.
Sodan jälkeen liiton jäsenmäärä kasvoi nopeasti. 60- ja 70 luvuilla perustetut uudet korkeakoulut ja vanhojen korkeakoulujen kasvu merkitsivät sekä liiton jäsenyhteisöjen että niiden jäsenmäärään huikeaa kasvua. Liiton jäsenistö on ‘elänyt’ koko ajan. Aiemmin itsenäisiä koulutusyksikköjä on liitetty yliopistoihin ja näin niiden ylioppilaskunnatkin vastaaviin ylioppilaskuntiin. Toisaalta liittoon on hyväksytty myös uusia jäsenyhteisöjä. Tällä hetkellä jäsenyhteisöjä on 21 ja niissä jäseniä noin 145 000.
SYL:n hallituksen koko on vaihdellut viidentoista ja viiden välillä. Nykyisin vuosittain vaihtuvassa hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä. Pääsihteerin lisäksi toimistossa työskentelee kuusi määräaikaista erityissihteeriä ja kolme pysyvää toimihenkilöä, joista yksi osa-aikainen. 1994-2007 liiton toimisto sijaitsi Kalevankatu 3:ssa Helsingissä. Maaliskuussa 2007 SYL muutti Kamppiin osoitteeseen Lapinrinne 2. Samoihin toimitiloihin muuttivat myös Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry (OLL) ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs.
Aatteet
Huolen kantaminen isänmaan huomenesta ja hyvinvoinnista on aina kuulunut ylioppilasliikkeen kantaviin ajatuksiin ja velvoitteisiin. Ylioppilaspolitiikka on ollut kasvuhautomo uusille ajatuksille ja ennenkaikkea ihmisille, jotka muualle yhteiskuntaan siirtyessään ovat heijastelleet ympärilleen ylioppilaspolitiikassa omaksumiaan aatteita ja asioita. Toisaalta myös aattellispoliittisessa ympäristössä tapahtuneet muutokset ovat heijastuneet liittoon.
Taipaleen alkuvaiheessa olivat vaikuttajina kansalliset virtaukset, suojeluskunnat ja maanpuolustushenki. 20-luvun lopulla ja 30-luvulla Akateminen Karjala-Seura oli merkittävä tekijä opiskelijoiden keskuudessa. Kiihkeänä vellova kielitaistelu aiheutti ruotsinkielisten ylioppilaskuntien vetäytymisen liiton toiminnasta aina vuoteen 1941 saakka.
SYL:n toiminnassa on aina näkynyt yleinen ajankohtainen ilmapiiri olipa kysymyksessä sitten isänmaan asia, ympäristö, rauhantyö, yritysdemokratia, täysi-ikäisyysraja tai tasa-arvo.
Monipuolista yhteiskunnallista toimintaa
Sodan loppuvuosina ja erityisesti niiden jälkeen esille nousivat sosiaaliset kysymykset; mm. invalidiylioppilaitten auttaminen oli eräs tärkeistä tehtävistä, samoin asuntojen järjestäminen opiskelijoille huutavan asuntopulan olosuhteissa. SYL:oon perustettiin terveydenhoitotoimisto, josta sittemmin kehittyi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS.
Sodan jälkeen lakkautetun AKS:n henkinen perintö oli tukahdutettava, ja opiskelijamaailmassa nousi vahvana esiin Akateeminen Sosialistiseura, jonka kanssa liittokin joutui varsin läheisiin suhteisiin.
50-luvulla suoritettiin laaja organisaationuudistus, jonka tuloksena terveydenhoitotyö siirtyi silloin perustetulle säätiölle ja palvelutoimintaa (matkat, asunnonvälitys y.m.) varten luotiin Ylioppilaspalvelu, josta sittemmin kehittyi Travela, nykyinen Kilroy Travels. SYL otti kantaa maassa harjoitettuun politiikkaan ja mm. vuonna 1956 kehoitti ylioppilaita pysymään yleislakon ulkopuolella. Liikenne ei toiminut, posti ei kulkenut, mutta opiskelijat kävelivät luennoille.
1960-luvulla alkoi korkeakoulupoliittinen ja yleisempikin koulutuspoliittinen keskustelu toden teolla. Liitossa oli useita, varsin aktiivisia, koulutupoliittisia kysymksiä pohtineita toimikuntia. Tehtiin merkittävää tutkimustyötä perustiedon saamiseksi opiskelijoiden elinolosuhteista tulevan toiminnan pohjaksi. Sosiaalipoliittiset kysymykset tulivat jälleen vahvasti mukaan liiton toimintaan.
Voimakas aatteellinen kehitys ja yhteydet yhden asian liikkeisiin 60- ja 70- lukujen aikana olivat osaltaan antamassa kipinää suurten ikäluokkien opiskelijaliikehdintään ja puoluepolitisoitumiseen, joka leimasi SYL:oa hyvin voimakkaasti 70-luvulla. Liitto otti kantaa kaikkiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
SYL:n liittokokouksen vuonna 1969 tekemä päätös johti siihen, että opiskelija- asuntojen tuotantoa ja ylläpitoa hoitamaan perustettiin paikalliset säätiöt tai muut yhteisöt, joiden yhteistyön SYL toiminnan alkuvuosina koordinoi. Tänä päivänä yhteistyö tapahtuu Suomen opiskelija-asunnot Oy:n (SOA) puitteissa, jossa liittokin on osakkaana.
Perustettaessa valtion opintotukikeskusta liiton edustajat olivat aktiivisesti mukana. SYL ajoi opintotukijärjestelmän laajentamista kaikille oppivelvollisuuskoulun jälkeen opiskeleville, mikä sitten toteutuikin. Opiskelijoiden toimeentulo on yhä ratkaisematon asia, vaikkakin paljon on edistytty. SYL piti pitkään kiinni periaatteesta, jonka mukaan opintotuki on saatava sellaiselle tasolle, että välillisiä tukimuotoja ei tarvita. Seitsemänkymmenluvun loppupuolella hyväksyttiin kuitenkin se tosiasia, että tällaiseen opintotuen kattavuuteen oli vielä pitkä matka, ja ajettiin läpi opiskelijoiden ruokailutuki. SYL on aikanaan neuvotellut myös liikennevälineiden opiskelija-alennukset, joiden voimassa pitäminen teettää jatkuvasti töitä.
SYL on ollut mukana perustettaessa uusia korkeakouluja ja uudistettaessa tutkintoja. Aikanaan oltiin poistamassa välitutkintoja, mutta ajan osoitettua ne tarpeellisiksi on oltu myös vaatimassa niiden palauttamista. SYL kiinnitti huomiota opintoneuvontatoiminnan puuttumiseen, koulutti opintoneuvojia ja otti opintosihteerikysymyksen esille korkeakouluneuvostossa. Niinpä korkeakouluissa nyt onkin opintoneuvojat, mitä pidetään itsestään selvänä asiana. Varsin voimallisesti ajettiin yliopistojen ja korkeakoulujen hallinnon uudistamista päämääränä mies ja ääni -periaatteen toteutuminen. Opiskelijat saatiinkin mukaan korkeakoulujen hallintoelimiin, joskin haaveiltua pienemmällä osuudella.
80-luvusta lähtien tasa-arvo- ja ympäristöideologia ovat sisältyneet kaikkeen SYL:n toimintaan. Puoluepoliittista kriteereistä valittaessa henkilöitä liiton hallitukseen ja sihteeristöön on irrottauduttu vähin erin, ja kuluvalle vuosikymmenelle tultua sitoutumattomat saivat liitossa valta-aseman.
Kansainvälisyys on aina koettu tärkeäksi
Koko liiton historian ajan kansainvälinen toiminta on ollut tärkeä toimintalohko, Jo 30-luvulla SYL organisoi kansainvälistä harjoittelija- ja stipendiaattivaihtoa ja matkoja ulkomaille. Jo silloin oli käytössä myös kansainvälinen ylioppilaskortti. Yhteistyö SELL-maiden (Suomi, Eesti, Latvia. Liettua) kukoisti, Suomi-tietoutta sisältäviä kirjoja julkaistiin usealla eri kielellä.
Sota keskeytti kansainvälisen toiminnan, mutta rauhanajan palattua se elvytetiin varsin nopeasti. Syntyivät uudet globaalisen opiskelijayhteistyön kuviot. SYL oli mukana perustamassa ylioppilaiden koko maailman kattavaa järjestöä International Union of Students (IUS), jonka toiminta kuitenkin varsin pian koettiin ongelmalliseksi ja josta lopulta erottiin vuoden 1956 Unkarin kansannousun jälkeen. SYL organisoi suuren ja menestykkään keräyksen Unkarin pakolaisille ja otti kaksi pakolaisopiskelijaa stipendiaatikseen opiskelemaan Suomessa. Jo ennen IUS:sta eroamista liityttiin sen vastapooliksi perustettuun International Student Conferenceen (ISC). Kahdenkeskisiä yhteistyösopimuksia allekirjoitettiin lähinnä itäisen Euroopan opiskelijajärjestöjen kanssa. Yhteyksien luominen Neuvostoliittoon nousi merkittäviksi joskaan ei aivan kitkattomaksi tehtäväksi. Aloitettiin säännölliset pohjoismaisten kansallisten opiskelijaliittojen tapaamiset. Luotiin kehitysyhteistyökontaktit ja oltiin mukana eurooppalaisessa opiskelijayhteistyössä. Pohjoismainen yhteistyö ja kehitysyhteistyö ovat yhä osa liiton toimintaa, mutta monenkeskistä yhteistyötä on enää Euroopan puitteissa. Historiaa ovat niin ISC, IUS kuin pitkät kahdenväliset yhteistyösopimuksetkin