Aid for Trade – ponnahduslauta vai kiristyspanta?
"Aid for Trade" eli "apua kaupalle" tarkoittaa kehitysapua kehitysmaiden kaupan ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Monien mielestä kauppa-avulla vähennetään tehokkaasti köyhyyttä, mutta vastustajien mukaan se on vain keino kiristää köyhiltä mailta rikkaita suosivat kauppasopimukset.
Aid for trade -ohjelmaa voidaan käyttää myös reilun kaupan tuotteiden tukemiseen. Kuvassa nuori Siwa Mubyianan kerää nimiä vetoomukseen reilun kaupan puolesta Sambian länsiprovinssissa. Kylän päämies kirjoittaa nimeään listaan.
Kuva: Janne Sivonen
Jos vapaa ulkomaankauppa ilman rajoitteita halutaan ulottaa myös kehitysmaihin, on puitteet saatava kuntoon. Kehitysmaiden kaupankäyntiedellytyksiä voidaan tukea esimerkiksi rakentamalla teitä, uudistamalla tullikäytäntöjä, kitkemällä korruptiota sekä rahoittamalla ajatushautomoita tai tietotekniikkakoulutusta.
"Mitään erillistä Aid for Trade -ohjelmaa ei ole olemassa, vaan kyse on, siitä mihin jo olemassa olevaa kehitysapurahaa käytetään", selittää kaupallinen neuvos Kent Wilska ulkoministeriön kauppapoliittiselta osastolta.
Wilskan mukaan kyseessä on suuri askel pois ajattelusta, jonka mukaan kehitysmaiden talouskasvu kohoaa itsestään, kun kauppa vapautetaan ja säännöstely puretaan. "Nämä toimet eivät riitä, vaan kaupan vapauttamisen lisäksi tarvitaan esimerkiksi tukea, jolla köyhien maiden kilpailukyky nousee muiden maiden tasolle", hän täsmentää.
Omilla ehdoilla
Brittiläinen kansalaisjärjestö Oxfam on samoilla linjoilla kuin Wilska: sen mukaan kaupan tukeminen perinteisen kehitysavun rinnalla on hyvä asia, mikäli siihen ei liity taloudellisia ehtoja ja mikäli se on riittävää, ennustettavaa ja toteutuu kohdemaan ehdoilla.
Wilska painottaa, että avun on perustuttava kehitysmaan omaan tarpeeseen ja kohdemaan on itse suunniteltava, millaista apua se eniten tarvitsee.
Suomikin on aloittelemassa kehitysapuhankkeita, joilla se tukee maiden jo olemassa olevia kauppaohjelmia sen sijaan, että se toisi lisää uusia, omia ohjelmiaan kumppanimaihin.
Esimerkiksi Sambiassa Suomi tukee hanketta, jonka tarkoituksena on parantaa yksityissektorin toiminnan edellytyksiä. Sambian hallitus on kehittänyt ohjelman yhdessä yksityissektorin edustajien kanssa.
Suhtautuminen kauppa-apuun riippuu paljolti siitä, kannattaako kaupan vapauttamista vai ei. Kriitikoiden mukaan kaupan vapauttaminen kehitysmaissa johtaa vääjäämättä lisääntyvään epätasa-arvoon, jota ei voi lievittää kehitysavulla, Aid for Tradella eikä muillakaan vippaskonsteilla.
Kytkykauppojen vaara on todellinen
Vaikka kaupan vapauttamisesta neuvotellaan Maailman kauppajärjestö WTO:ssa, on kaupankäynnin ja talouden vapauttamista tuotu kehitysmaihin myös Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n voimin. Valuuttarahasto on edellyttänyt köyhimmiltä mailta talouden liberalisoimista ehtona velkahelpotuksille, ja IMF:n asettamat ehdot ovat olleet usein WTO-neuvotteluissa esitettyjä vaatimuksia tiukempia.
"Meitä huolestuttaa se, että kehitysapua käytetään neuvottelukeinona kauppaneuvotteluissa. Aid for Tradella saatetaan lahjoa kehitysmaat myönteisiksi rikkaita maita hyödyttäville sopimuksille", sanoo kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi Kehitysyhteistyön palvelukeskuksesta.
Merkkejä kytkykaupoista on ollut nähtävissä esimerkiksi Maailman kauppajärjestö WTO:n heinäkuussa keskeytyneissä neuvotteluissa sekä EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueiden maiden välisissä yhteistyöneuvotteluissa, jotka koskevat kauppaa ja kehitysyhteistyötä.
"Vaikka vakuutellaan, ettei EU käytä kauppaneuvotteluissa hyväkseen kehitysapulupauksia, neuvottelut käydään rinta rinnan. Tämän vuoksi on syytä epäillä, että neuvotteluilla on yhteys", Nahi sanoo.
Nahi ei päästä Suomeakaan vähällä: "Suomi on valinnut puheenjohtajakautensa ykkösteemakseen Aid for Traden. Todellinen haaste olisi kuitenkin ollut teollisuusmaiden maataloustukiaisissa, jotka polkevat maataloustuotteiden hintoja kehitysmaissa. Suomella ei ole ollut selkärankaa nostaa oikeaa ongelmaa esiin."
Kansainvälinen valuuttarahasto (International Monetary Fund, IMF) perustettiin vuonna 1945. Se valvoo maailmanlaajuista rahoitusjärjestelmää ja antaa pyydettäessä teknistä ja taloudellista apua. Sen tavoite on loiventaa kansainvälisen finanssijärjestelmän markkinahäiriöitä ja tukea tilapäisiin rahoitusvaikeuksiin joutuneita jäsenvaltioita. Suurinta valtaa järjestössä käyttävät vauraat länsimaat, koska äänivalta perustuu maan rahoitusosuuteen järjestössä. Maailman kauppajärjestön (World Trade Organization, WTO) tarkoituksena on vapauttaa maailmankauppa. WTO:ssa laaditaan tavara- ja palvelukauppaa sekä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia perussääntöjä, jotka sitovat kaikkia osanottajavaltioita. Se perustettiin 1995. |
Lisää kuvia
