Myrkkyä taivaalta

Teksti ja kuvat: Jaakko Lavonius ja Saila Saaristo

Kolumbian tekemät kokaplantaasien myrkytykset sairastuttavat ihmisiä ja tappavat eläimiä ja kasveja. Ainoastaan kokapensas ei näytä myrkyistä hätkähtävän – jotakin vikaa kokapolitiikassa?

Tiet ovat paikoitellen niin huonossa kunnossa, että maanviljelijöiden on lähes mahdotonta saada tuotteitaan markkinoille.
Kuva: Jaakko Lavonius

Kolumbian hallitus on toista mieltä. Se on käyttänyt kokaviljelmien myrkyttämiseen glifosato-kemikaalia jo yli 20 vuoden ajan, vaikka muut kokalehteä tuottavat Andien maat ovat myrkyttämisestä luopuneet ja Yhdysvalloissakin sen käyttö on laitonta. Tästä huolimatta Kolumbialla on aikomus kaksinkertaistaa myrkytykset.

Myrkky levitetään kokaviljelmille lentokoneesta, ja se tuhoaa kaikki muutkin tielleen osuneet viljelmät. Pienessä La Hormigan kylässä myrkytykset ovat tuhonneet esimerkiksi maniokki-, maissi- ja banaanipellot sekä kumipuuistutukset, joiden piti toimia kokan viljelyn vaihtoehtoina. Sen sijaan muita kasveja kestävämpi kokapensas voi edelleen hyvin.
 

Lisäksi myrkytykset tuhoavat karjaa ja muita eläimiä. Vuonna 2000 yli 370 000 eläintä kuoli Putumayon alueella myrkytyksiin. Kolumbian maaseudun asukkaista yli puolet elää köyhyydessä, joten eläinkuolemat merkitsevät heille suoranaista nälänhätää.

Glifosato-kemikaali vaikuttaa myös alueella asuviin ihmisiin. "Tuhannet asukkaat ovat valittaneet hengitysvaikeuksista, ruuansulatusongelmista, ihosairauksista, kuumeesta, pyörtymisistä, yleisestä pahoinvoinnista ja psykologisista haitoista", kertoo Putumayon läänin terveydenhallinto-osaston päällikkö Dyva Revelo Calderon.
 

Myrkytyksistä onkin tullut kolmanneksi suurin syy ihmisten muuttoon pois alueelta heti aseellisten konfliktien ja sissitoiminnan jälkeen."Laittomien kokaviljelmien väkivaltainen tuhoaminen ei paranna maaseudun kylien elämänlaatua eikä edistä ihmisoikeuksien toteutumista", sanoo Héctor Torres, Río Güéjarin asukasyhdistyksen ihmisoikeuskoordinaattori. "Sen sijaan tuntuu siltä, että hallituksen politiikan tarkoitus on tyhjentää nämä alueet asukkaista", hän jatkaa.

Myrkytysten tavoitteet edelleen saavuttamatta

Kolumbia aloitti laittomien viljelmien myrkytykset vuonna 1978 Yhdysvaltojen tuella. Yhdysvallat on julistanut tavoitteekseen kokapensaan täydellisen tuhoamisen. Sen ajatuksena on, että raaka-aineen tuotantoa vähentämällä kokaiinia saapuu Yhdysvaltoihin vähemmän, jolloin sen kallis hinta ja epäpuhdas laatu karkottavat käyttäjiä. Kuitenkin maahan toimitetaan koko ajan enemmän ja puhtaampaa kokaiinia halvempaan markkinahintaan.
 

Myrkytykset eivät ole tuottaneet Kolumbiassa toivottuja tuloksia, vaan kokaplantaasien määrä kasvoi CIA:n mukaan vuodesta 1981 vuoteen 2001 mennessä liki viisinkertaiseksi. Viime vuosien kehitys ei näytä sen paremmalta: raivokkaista hävitysyrityksistä huolimatta kokaviljelmien määrä on YK:n mukaan lisääntynyt 80 000 hehtaarista 86 000 hehtaariin.

Kolumbian presidentti Álvaro Uribe uskoo kuitenkin edelleen, että myrkytykset ratkaisevat kokaiiniongelman. Kesäkuisella vierailullaan Yhdysvaltoihin hän pyysi George W. Bushilta lisärahoitusta myrkytysten kaksinkertaistamiseen, vaikka Uribe samalla myönsikin, että "tulokset eivät ole olleet parhaita mahdollisia kahden viime vuoden aikana"

Vuosituhantinen traditio

Yhdysvalloissa ja Euroopassa käytävässä huumekeskustelussa on lähes täydellisesti unohdettu kokapensaan perinteinen merkitys Andien alkuperäiskansojen parissa. Kokapensaan lehti ei nimittäin ole ainoastaan kokaiinin raaka-aine, vaan myös oleellinen osa monen kansan kulttuuria. Kokapensasta on käytetty useilla alueilla jo tuhansien vuosien ajan. Lehdillä on mieto piristävä vaikutus, kun niitä pureskellaan tai juodaan niistä valmistettua teetä. Kasvia käytetään myös lääkkeenä muun muassa vuoristotautia, flunssaa ja vatsavaivoja vastaan.

Kokapensaalla on tärkeä osa monien kansojen rituaaleissa. Sierra Nevada de Santa Martan vuorella asuva arhuaco-kansan henkinen johtaja, mamu José Francisco Zalabata kuvailee, kuinka kokapensas on hänen kulttuurissaan ollut aina pyhä kasvi. "Sitä käytetään muun muassa uhrirituaaleissa, häissä ja kastajaisissa, ja lisäksi sen avulla kommunikoidaan luonnon kanssa ja ennustetaan tulevaisuutta. Kokapensaan lehti ei itsessään ole vahingollinen, vaan haitalliseksi sen tekee vasta huumeeksi jalostaminen" Zalabata painottaa.

Alkuperäiskansojen näkökulmasta kokapensaan täydellinen tuhoaminen ei ole toivottavaa eikä tarkoituksenmukaista. Heidän mukaansa sitä voi verrata tilanteeseen, jossa Ranskaa pyydettäisiin hävittämään viinitarhansa tai Yhdysvaltoja tupakkapeltonsa.

Lisää kuvia