Boliviassa presidentti Evoa vihataan ja rakastetaan
Sanna Stockström
käännös: Anni Haataja
Boliviassa presidentti Evo Moralesia joko kannatetaan tai vastustetaan kiivaasti. Näin on ollut vuoden 2005 vaaleista lähtien. Tuolloin Morales valittiin maan ensimmäiseksi alkuperäiskansaan kuuluvaksi presidentiksi. Bolivialaisten kanssa keskustellessa puhe kääntyy väistämättä presidenttiin, josta jokaisella on oma vahva mielipiteensä.
Evo Morales Potosissa joulukuussa 2005 MAS-puolueensa kampanjoinnin loppumetreillä.
Kuva: Zacarías García
Opiskelurauhaa mutta millä hinnalla?
Espanjalaisista sukujuuristaan huolimatta bolivialainen Lu on julistanut itsensä quechua-intiaaniksi, ja on innokas Evon kannattaja. Lu elää miehensä kanssa La Pazin lähellä sijaitsevassa aymara-alkuperäiskansan kylässä Mallasassa.
”Olen osallistunut aktiivisesti paikallispolitiikkaan ja tiesulkujen järjestämiseen. Minut onkin valittu paikalliseksi johtajaksi, dirigenteksi”, Lu kertoo ylpeänä.
Lu itki ilosta kun hänen aymara-naapurinsa kutsuivat häntä ensimmäisen kerran toveriksi, comadreksi, sillä tämä merkitsee Lun hyväksymistä osaksi paikallista yhteisöä.
”Opiskeluaikoinani koulunkäyntiä häiritsivät jatkuvat poliittiset levottomuudet ja vuosittain toistuvat opettajalakot. Evon tultua valtaan koulunkäynti sujuu katkoitta”, Lu kertoo tyytyväisenä.
Vuosittaiset opettajien lakot ovatkin jääneet historiaan. Mutta opiskelurauha johtuu osittain siitä, että presidenttiä vastustavien ammattiliittojen järjestämät mielenilmaukset tukahdutetaan välittömästi. Evon ollessa oppositiossa, hän tehosti vaatimuksiaan järjestämällä valtavia tiesulkuja, jotka vaikeuttivat jokapäiväistä elämää. Tällä hetkellä Evo on tehnyt tiesulkujen järjestämisen mahdottomaksi.
Kansallista yhtenäistämistä vai alkuperäistämistä?
Lu uskoo, että ainoastaan Evo voi käynnistää kansallisen yhtenäistämisen yli 40 kansallisuuden muodostamassa Boliviassa. Kriitikoiden mielestä kansallinen yhtenäistäminen kuitenkin tarkoittaa Evolle hänen MAS-puoluettaan (Movimiento al Socialismo), sekä puolueen lippua että alkuperäiskansojen tunnuksenaan käyttämää sateenkaarenväristä Whipala-lippua.
Bolivian lippua näkee yhä harvemmin ja virallisissa seremonioissa maan lippu on pienempi kuin MASin lippu. Valtion omistamat TV- ja radioasemat ovat kriitikoiden mielestä muuttuneet propagandakoneistoksi, jotka lähettävät Evoa ylistäviä ohjelmia. Tämä ärsyttää Linethiä. Hän on mestitsi, alkuperäiskansaa ja vieläpä musta. Ennen kaikkea quechua-intiaaniksi itsensä kokeva Lineth vastustaa Evon ajamaa Bolivian alkuperäistämistä.
”Bolivia maana on mestitsi, eri kansojen ja kulttuurien sekoitus”, Lineth toteaa.
Hänen mielestään Evo yrittää homogenisoida Boliviaa aikaisempien oikeistohallitusten tapaan.
”Ennen meidän piti olla valkoisia ja länsimaalaisia. Nyt Evo kehottaa meitä kaikkia edustamaan alkuperäiskansoja – mutta me emme ole ainoastaan sitä tai tätä. Bolivialaiset ovat sekoitus kaikkea ja meidän on opittava elämään monikulttuurisessa, suvaitsevaisessa yhteiskunnassa”, sanoo Evoon pettynyt Lineth.
Talouden rakennemuutos johtanut maastamuuttoon
Veronika on kotoisin vauraasta Etelä-Boliviasta ja hänen miehensä omistaa apteekkiketjun. Veronika on huolissaan Evon aloittamasta Bolivian talouden perusteellisesta muuttamisesta. Öljyn- ja kaasuntuotannon kansallistamisten seurauksena pääoma, työpaikat ja työvoima ovat paenneet Boliviasta ja ulkomaiset suorat sijoitukset ovat vähentyneet huomattavasti.
”Myynnissä-kyltit ja muuttoautot ovat yhä yleisempi näky Boliviassa. Yhtiöt sulkevat toimistojaan ja tehtaitaan”, Veronika kertoo.
”Työpula La Pazissa on huutava ja tämä on johtanut valtaisaan maastamuuttoon”, hän jatkaa.
Epävirallisten arvioiden mukaan pelkästään Espanjaan muuttikin viime vuonna 800 000 bolivialaista, 10 prosenttia maan väestöstä.
käännös: Anni Haataja
Boliviassa presidentti Evo Moralesia joko kannatetaan tai vastustetaan kiivaasti. Näin on ollut vuoden 2005 vaaleista lähtien. Tuolloin Morales valittiin maan ensimmäiseksi alkuperäiskansaan kuuluvaksi presidentiksi. Bolivialaisten kanssa keskustellessa puhe kääntyy väistämättä presidenttiin, josta jokaisella on oma vahva mielipiteensä.
Evo Morales Potosissa joulukuussa 2005 MAS-puolueensa kampanjoinnin loppumetreillä.
Kuva: Zacarías García
Opiskelurauhaa mutta millä hinnalla?
Espanjalaisista sukujuuristaan huolimatta bolivialainen Lu on julistanut itsensä quechua-intiaaniksi, ja on innokas Evon kannattaja. Lu elää miehensä kanssa La Pazin lähellä sijaitsevassa aymara-alkuperäiskansan kylässä Mallasassa.
”Olen osallistunut aktiivisesti paikallispolitiikkaan ja tiesulkujen järjestämiseen. Minut onkin valittu paikalliseksi johtajaksi, dirigenteksi”, Lu kertoo ylpeänä.
Lu itki ilosta kun hänen aymara-naapurinsa kutsuivat häntä ensimmäisen kerran toveriksi, comadreksi, sillä tämä merkitsee Lun hyväksymistä osaksi paikallista yhteisöä.
”Opiskeluaikoinani koulunkäyntiä häiritsivät jatkuvat poliittiset levottomuudet ja vuosittain toistuvat opettajalakot. Evon tultua valtaan koulunkäynti sujuu katkoitta”, Lu kertoo tyytyväisenä.
Vuosittaiset opettajien lakot ovatkin jääneet historiaan. Mutta opiskelurauha johtuu osittain siitä, että presidenttiä vastustavien ammattiliittojen järjestämät mielenilmaukset tukahdutetaan välittömästi. Evon ollessa oppositiossa, hän tehosti vaatimuksiaan järjestämällä valtavia tiesulkuja, jotka vaikeuttivat jokapäiväistä elämää. Tällä hetkellä Evo on tehnyt tiesulkujen järjestämisen mahdottomaksi.
Kansallista yhtenäistämistä vai alkuperäistämistä?
Lu uskoo, että ainoastaan Evo voi käynnistää kansallisen yhtenäistämisen yli 40 kansallisuuden muodostamassa Boliviassa. Kriitikoiden mielestä kansallinen yhtenäistäminen kuitenkin tarkoittaa Evolle hänen MAS-puoluettaan (Movimiento al Socialismo), sekä puolueen lippua että alkuperäiskansojen tunnuksenaan käyttämää sateenkaarenväristä Whipala-lippua.
Bolivian lippua näkee yhä harvemmin ja virallisissa seremonioissa maan lippu on pienempi kuin MASin lippu. Valtion omistamat TV- ja radioasemat ovat kriitikoiden mielestä muuttuneet propagandakoneistoksi, jotka lähettävät Evoa ylistäviä ohjelmia. Tämä ärsyttää Linethiä. Hän on mestitsi, alkuperäiskansaa ja vieläpä musta. Ennen kaikkea quechua-intiaaniksi itsensä kokeva Lineth vastustaa Evon ajamaa Bolivian alkuperäistämistä.
”Bolivia maana on mestitsi, eri kansojen ja kulttuurien sekoitus”, Lineth toteaa.
Hänen mielestään Evo yrittää homogenisoida Boliviaa aikaisempien oikeistohallitusten tapaan.
”Ennen meidän piti olla valkoisia ja länsimaalaisia. Nyt Evo kehottaa meitä kaikkia edustamaan alkuperäiskansoja – mutta me emme ole ainoastaan sitä tai tätä. Bolivialaiset ovat sekoitus kaikkea ja meidän on opittava elämään monikulttuurisessa, suvaitsevaisessa yhteiskunnassa”, sanoo Evoon pettynyt Lineth.
Talouden rakennemuutos johtanut maastamuuttoon
Veronika on kotoisin vauraasta Etelä-Boliviasta ja hänen miehensä omistaa apteekkiketjun. Veronika on huolissaan Evon aloittamasta Bolivian talouden perusteellisesta muuttamisesta. Öljyn- ja kaasuntuotannon kansallistamisten seurauksena pääoma, työpaikat ja työvoima ovat paenneet Boliviasta ja ulkomaiset suorat sijoitukset ovat vähentyneet huomattavasti.
”Myynnissä-kyltit ja muuttoautot ovat yhä yleisempi näky Boliviassa. Yhtiöt sulkevat toimistojaan ja tehtaitaan”, Veronika kertoo.
”Työpula La Pazissa on huutava ja tämä on johtanut valtaisaan maastamuuttoon”, hän jatkaa.
Epävirallisten arvioiden mukaan pelkästään Espanjaan muuttikin viime vuonna 800 000 bolivialaista, 10 prosenttia maan väestöstä.
