Yhteisöllinen telekeskus parantaa maya-naisten asemaa Guatemalassa
Jussi Savolainen
Guadalupe Cosiguá (vas.) ja Josefina Morales tietokoneen asennuksessa.
Kuva: Karin Delgadillo
Guatemalan ylängöillä sijaitseva Sololá on yksi maan suurimmista maya-kaupungeista. Alkuperäiskansojen kulttuurit ja kielet elävät vahvasti Sololássa.
Hieman kaupungin keskustan ulkopuolella sijaitsee alkuperäisväestöön kuuluvien naisten asemaa edistävä Asodigua-järjestö. Asodigua pitää yllä yhteisöllistä telekeskusta, joka tarjoaa informaatiopalveluita syrjäisillä seuduilla asuville naisille. Lähes kaikki järjestön toimintaan osallistuvat naiset kuuluvat Guatemalan kolmanneksi suurimpaan, kaqchikeliä puhuvaan alkuperäisväestöön.
Yhteisöllisyyttä omalla kielellä
Vaikka Asodigua sijaitsee 17 000 asukkaan Sololássa, suurin osa telekeskuksen käyttäjistä asuu Sierra Madren vuoriston pienissä, syrjäisissä kylissä. Useat naiset matkustavat yli kaksi tuntia suuntaansa osallistuakseen viikoittaiselle tietotekniikkatunnille
Opiskelu yhteisöllisessä telekeskuksessa vaikuttaa leppoisalta ja epämuodolliselta. Näin on tarkoitus ollakin.
”Asodigua tähtää koulumaisuuden sijaan vapaamuotoisen yhteisöllisyyden luomiseen”, kertoo Vilma Tuy, yksi telekeskuksen johtajista.
Tavoitteena on tarjota monipuolisia palveluita mahdollisimman monelle ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan. Ja toisin kuin nettikahviloissa, telekeskuksesta saa tarvittaessa apua teknologian perustaitojen kehittämiseen.
”Vain harva telekeskukseen ensimmäistä kertaa tuleva on käyttänyt tietokonetta aiemmin”, kertoo Guadalupe Cosiguá, telekeskuksen ylläpitäjä.
Asodiguassa palveluiden käyttäjät eivät ole asiakkaita, vaan ”omaa väkeä”. Alkuperäisväestön suureen kulttuurisen kehityksen haasteeseen eli kielikysymykseen telekeskus ottaa kantaa kannustamalla naisia paikallisen maya-kielen, kaqchikelin puhumiseen.
Paikalliset informaatiotarpeet ensisijalla
Asodigua-telekeskuksessa annetaan opetusta ja tietoa, joka auttaa paikallisia arkipäiväisissä ongelmissa ja jonka uskotaan tukevan alueen kestävää kehitystä. Pyrkimyksenä on tarjota naisille mahdollisuus tietoon ja sen hyödyntämiseen omassa yhteisössään paikallisesti parhaalla tavalla.
Useimmiten naiset voi löytää tavallisten toimisto-ohjelmien lisäksi myös internetin äärestä. Siis silloin, kun telekeskuksen tietoverkkoyhteydet ovat kunnossa.
Asodigua on ainutlaatuinen tapaus yhteisöllisten telekeskusten joukossa. Toisin kuin useat muut vastaavat projektit, Asodigua on lähestulkoon kokonaan paikallisen alkuperäisväestön rahoittama hanke. Sekä taloudellinen että sosiaalinen tuki tulee useilta eri Sololán maakunnan yhteisöiltä. Paikallinen omistajuus korostuu myös telekeskuksen toiminnan suunnittelussa.
"Aika ajoin yhteisöjen johtajat kokoontuvat yhdessä päättämään telekeskuksen tulevaisuudesta", kertoo Asodiguan perustaja Manuel Garcia.
Telekeskukset tärkeitä kehitysmaissa
Informaatioteknologiaa on jo vuosien ajan käytetty yhtenä kehitysyhteistyön välineenä. Esimerkkejä löytyy syrjäisten seutujen e-terveydenhuollosta aina tsunami-varoitusjärjestelmiin ja kännykän avulla saatuihin mikroluottoihin.
Internetiä käytetään maailman köyhimmillä ja syrjäisimmillä seuduilla useimmiten juuri yhteisöllisten telekeskusten kautta. Telekeskusten sanotaankin olevan kehitysmaiden yleisin IT-sovellus. Informaatioteknologian perusteita opetetaan Asodiguassa equadorilaisen telekeskusverkoston tuottamilla ohjelmilla.
Naistenryhmässä keskustellaan myös kipeistä aiheista
Reilun 500 asukkaan Moralesin kylässä asuva Josefina Morales, 25, on yksi telekeskuksen pitkäaikaisista käyttäjistä. Löydettyään internetistä tietoa naisten oikeuksista Morales perusti kylänsä ensimmäisen naistenryhmän.
Naisiin kohdistuva väkivälta on yleistä alkuperäisväestön asuttamilla köyhillä alueilla, joten tarvetta naisten omille ryhmille löytyy. Alun vastustuksen jälkeen yhteisön miehet ovat alkaneet hyväksyä naisten säännölliset kokoontumiset. Usein käsiteltyjä aiheita ovat väkivalta ja seksuaalinen terveys.
”Etsin tietoa internetistä niistä aiheista, joista ryhmän naiset haluavat tietoa ja välitän tiedon eteenpäin ryhmän tapaamisissa”, Morales kertoo.
Työ Asodiguassa jatkuu pienessä tietokoneiden sekä nuorten naisten täyttämässä huoneessa. Järjestön tavoitteena on kannustaa mahdollisimman monia naisia kehittämään omaa yhteisöään Josefina Moralesin tavoin.
Lisää kuvia
Guadalupe Cosiguá (vas.) ja Josefina Morales tietokoneen asennuksessa.
Kuva: Karin Delgadillo
Guatemalan ylängöillä sijaitseva Sololá on yksi maan suurimmista maya-kaupungeista. Alkuperäiskansojen kulttuurit ja kielet elävät vahvasti Sololássa.
Hieman kaupungin keskustan ulkopuolella sijaitsee alkuperäisväestöön kuuluvien naisten asemaa edistävä Asodigua-järjestö. Asodigua pitää yllä yhteisöllistä telekeskusta, joka tarjoaa informaatiopalveluita syrjäisillä seuduilla asuville naisille. Lähes kaikki järjestön toimintaan osallistuvat naiset kuuluvat Guatemalan kolmanneksi suurimpaan, kaqchikeliä puhuvaan alkuperäisväestöön.
Yhteisöllisyyttä omalla kielellä
Vaikka Asodigua sijaitsee 17 000 asukkaan Sololássa, suurin osa telekeskuksen käyttäjistä asuu Sierra Madren vuoriston pienissä, syrjäisissä kylissä. Useat naiset matkustavat yli kaksi tuntia suuntaansa osallistuakseen viikoittaiselle tietotekniikkatunnille
Opiskelu yhteisöllisessä telekeskuksessa vaikuttaa leppoisalta ja epämuodolliselta. Näin on tarkoitus ollakin.
”Asodigua tähtää koulumaisuuden sijaan vapaamuotoisen yhteisöllisyyden luomiseen”, kertoo Vilma Tuy, yksi telekeskuksen johtajista.
Tavoitteena on tarjota monipuolisia palveluita mahdollisimman monelle ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan. Ja toisin kuin nettikahviloissa, telekeskuksesta saa tarvittaessa apua teknologian perustaitojen kehittämiseen.
”Vain harva telekeskukseen ensimmäistä kertaa tuleva on käyttänyt tietokonetta aiemmin”, kertoo Guadalupe Cosiguá, telekeskuksen ylläpitäjä.
Asodiguassa palveluiden käyttäjät eivät ole asiakkaita, vaan ”omaa väkeä”. Alkuperäisväestön suureen kulttuurisen kehityksen haasteeseen eli kielikysymykseen telekeskus ottaa kantaa kannustamalla naisia paikallisen maya-kielen, kaqchikelin puhumiseen.
Paikalliset informaatiotarpeet ensisijalla
Asodigua-telekeskuksessa annetaan opetusta ja tietoa, joka auttaa paikallisia arkipäiväisissä ongelmissa ja jonka uskotaan tukevan alueen kestävää kehitystä. Pyrkimyksenä on tarjota naisille mahdollisuus tietoon ja sen hyödyntämiseen omassa yhteisössään paikallisesti parhaalla tavalla.
Useimmiten naiset voi löytää tavallisten toimisto-ohjelmien lisäksi myös internetin äärestä. Siis silloin, kun telekeskuksen tietoverkkoyhteydet ovat kunnossa.
Asodigua on ainutlaatuinen tapaus yhteisöllisten telekeskusten joukossa. Toisin kuin useat muut vastaavat projektit, Asodigua on lähestulkoon kokonaan paikallisen alkuperäisväestön rahoittama hanke. Sekä taloudellinen että sosiaalinen tuki tulee useilta eri Sololán maakunnan yhteisöiltä. Paikallinen omistajuus korostuu myös telekeskuksen toiminnan suunnittelussa.
"Aika ajoin yhteisöjen johtajat kokoontuvat yhdessä päättämään telekeskuksen tulevaisuudesta", kertoo Asodiguan perustaja Manuel Garcia.
Telekeskukset tärkeitä kehitysmaissa
Informaatioteknologiaa on jo vuosien ajan käytetty yhtenä kehitysyhteistyön välineenä. Esimerkkejä löytyy syrjäisten seutujen e-terveydenhuollosta aina tsunami-varoitusjärjestelmiin ja kännykän avulla saatuihin mikroluottoihin.
Internetiä käytetään maailman köyhimmillä ja syrjäisimmillä seuduilla useimmiten juuri yhteisöllisten telekeskusten kautta. Telekeskusten sanotaankin olevan kehitysmaiden yleisin IT-sovellus. Informaatioteknologian perusteita opetetaan Asodiguassa equadorilaisen telekeskusverkoston tuottamilla ohjelmilla.
Naistenryhmässä keskustellaan myös kipeistä aiheista
Reilun 500 asukkaan Moralesin kylässä asuva Josefina Morales, 25, on yksi telekeskuksen pitkäaikaisista käyttäjistä. Löydettyään internetistä tietoa naisten oikeuksista Morales perusti kylänsä ensimmäisen naistenryhmän.
Naisiin kohdistuva väkivälta on yleistä alkuperäisväestön asuttamilla köyhillä alueilla, joten tarvetta naisten omille ryhmille löytyy. Alun vastustuksen jälkeen yhteisön miehet ovat alkaneet hyväksyä naisten säännölliset kokoontumiset. Usein käsiteltyjä aiheita ovat väkivalta ja seksuaalinen terveys.
”Etsin tietoa internetistä niistä aiheista, joista ryhmän naiset haluavat tietoa ja välitän tiedon eteenpäin ryhmän tapaamisissa”, Morales kertoo.
Työ Asodiguassa jatkuu pienessä tietokoneiden sekä nuorten naisten täyttämässä huoneessa. Järjestön tavoitteena on kannustaa mahdollisimman monia naisia kehittämään omaa yhteisöään Josefina Moralesin tavoin.
Lisää kuvia
