Globbareilta uusia näkökulmia kehityspolitiikkaan
Jenni Leukumaavaara
Kahden väkevän kohtaaminen: ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen ja kenialainen il Murran -yhtye.
Kuva: Jenni Leukumaavaara
Puheen porinaa kuuluu sieltä täältä sinisten telttojen kupeesta. Kansanedustajien ilmeet vaihtelevat ymmärtäväisestä pohdiskelevaan ja ihmettelevään. He ovat globbareiden eli globaaleista asioista kiinnostuneiden kansalaisten jututettavina eduskuntatalon lisärakennuksen edessä, Pikkuparlamentin puistikossa.
Kaikkiaan 108 kansanedustajaa ja noin 150 globbaria eri puolilta Suomea oli koolla Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan järjestämässä massaglobbauksessa toukokuun lopulla. Tarkoituksena oli luoda suora keskusteluyhteys juuri kautensa aloittaneiden kansanedustajien ja kansalaisten välille. Tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan.
”Kehittyäkseen Suomen satavuotias demokratia tarvitsee tällaisia avoimia keskustelumahdollisuuksia”, totesi Kepan viestintäjohtaja Mika Railo.
Väyrynen aikoo olla väkevä ministeri
Yksi odotetuimmista vieraista oli ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.), jota jututti Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen. Tavallisesti kärkevistä sanoistaan kuuluisa Väyrynen on Lappalaisen mielestä näyttäytynyt alistuneen oloisena.
”Onko meillä aloittanut työnsä väsynyt vai väkevä ministeri?” Lappalainen tiukkasi Väyryseltä.
”Väkevä on!” Väyrynen vakuutti ja kirvoitti aplodit yleisöltä.
Väyrynen korosti kehityksen ja kaupan välisiä yhteistyömahdollisuuksia.
”Liikaa korostetaan eroja, vaikka monia mahdollisuuksia on olemassa. Suomi on tässä yhteistyössä menestynyt hyvin”, Väyrynen arvioi.
Sen sijaan kehitysyhteistyön määrärahojen nostamisessa Suomi ei ole mallioppilas. Vanhasen toisen hallituksen päätös löysätä aikataulua määrärahojen nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta on nostattanut kritiikkiä kansalaisjärjestöissä. Väyrynen aikoo edistää 0,7-tavoitteen saavuttamista, mutta muistutti tilanteen olevan vielä vaikeampi monissa muissa EU-maissa. Vientituista puhuttaessa Väyrynen totesi EU:n luopuvan niistä, kunhan Yhdysvallatkin luopuu omistaan.
Lupauksia seurataan
Kansanedustajat täyttivät tempauksessa lupauskortteja, joissa käsiteltiin muun muassa ilmastonmuutosta, kehitysrahoitusta, naisten ja lasten asemaa sekä kauppapolitiikkaa. Globbarit seuraavat lupauksien täyttämistä tulevina vuosina.
Suosituimmat lupaukset koskivat kehitysyhteistyön tehokkuuden lisäämistä ja kehitysavun määrärahojen kasvattamista. Ilmastonmuutoksen lupasi päätöksenteossaan huomioida useampi kuin joka toinen tapahtumaan osallistunut kansanedustaja. Eniten tyhjiä ruutuja jäi maatalouden vientitukien poistamista koskeviin kohtiin.
Maataloustukilupauksen tarkoituksena olisi lopettaa EU:n maataloustuotteiden tukeminen niin, että polkumyynti kehitysmaihin loppuisi. Näin tuettaisiin kehitysmaiden paikallistuotantoa – mutta samalla voisi loppua leipä myös joiltakin suomalaisilta viljelijöiltä.
”Siinä kun on oma lehmäkin ojassa”, kansanedustaja Olli Nepponen (kok.) tiivisti monen kansanedustajan ajatukset.
”Onhan se tietenkin väärin, mutta bisnes on bisnestä”, kommentoi Sirpa Asko-Seljavaara (kok.).
”Mutta politiikkahan luo bisnekselle raamit”, kajahti vastaus helsinkiläisglobbareiden ryhmästä.
Rovaniemeltä globbaamaan saapunut opiskelija Sini Havukainen esitti kiperään kysymykseen toisen näkökulman:
”Jos ajatellaan Lappia, sielläkään vientituet eivät auta pien- ja lähiviljelijöitä.”
Havukaisen mukaan tapahtuman hienointa antia olivat keskustelut, joissa sanan säilä oli paikoin jopa sähäkkää. Hän kertoi keskustelleensa Esko-Juhani Tennilän (vas.) avustajan Maarit Uusikummun kanssa.
”Uusikumpu ehdotti, että urheiluhulluna kaupunkina tunnettu Rovaniemi ottaisi kouluihinsa ja urheiluseuroihin käyttöön reilun kaupan jalkapallot. Sillä olisi kasvatuksellisesti tärkeä rooli”, Havukainen pohti.
Globbaajissa naisvalta
Yleiskatsaus globbausväkeen kieli opiskelija- ja naisvaltaisuudesta. Moni kertoi olevansa aktiivisesti mukana ylioppilaskunta- ja kansalaisjärjestötoiminnassa.
Pienen etsinnän jälkeen Helsingin vaalipiirin teltan edustalta löytyy kaksinkertaisen vähemmistön edustaja: hieman vanhempaan kaartiin kuuluva mies, joka aikoi keskittyä niin ikään vähemmistöön eli ruotsinkielisiin kansanedustajiin. Kirkon ulkomaanavun tiedottajana työskentelevä Ulf Särs on ehtinyt odottaa ja pettyä Arkadianmäen päätöksiin.
”Kun on 1960-luvulta lähtien ajanut näitä asioita, alkaa pikkuhiljaa käydä kärsimättömäksi. Mitähän sitä pitäisi maailmassa tapahtua, että näihin tartuttaisiin”, erityisesti kehitysavun määrärahojen nostamista ajava Särs mietiskeli.
Lisää kuvia
Kahden väkevän kohtaaminen: ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen ja kenialainen il Murran -yhtye.
Kuva: Jenni Leukumaavaara
Puheen porinaa kuuluu sieltä täältä sinisten telttojen kupeesta. Kansanedustajien ilmeet vaihtelevat ymmärtäväisestä pohdiskelevaan ja ihmettelevään. He ovat globbareiden eli globaaleista asioista kiinnostuneiden kansalaisten jututettavina eduskuntatalon lisärakennuksen edessä, Pikkuparlamentin puistikossa.
Kaikkiaan 108 kansanedustajaa ja noin 150 globbaria eri puolilta Suomea oli koolla Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan järjestämässä massaglobbauksessa toukokuun lopulla. Tarkoituksena oli luoda suora keskusteluyhteys juuri kautensa aloittaneiden kansanedustajien ja kansalaisten välille. Tapahtuma oli ensimmäinen laatuaan.
”Kehittyäkseen Suomen satavuotias demokratia tarvitsee tällaisia avoimia keskustelumahdollisuuksia”, totesi Kepan viestintäjohtaja Mika Railo.
Väyrynen aikoo olla väkevä ministeri
Yksi odotetuimmista vieraista oli ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.), jota jututti Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen. Tavallisesti kärkevistä sanoistaan kuuluisa Väyrynen on Lappalaisen mielestä näyttäytynyt alistuneen oloisena.
”Onko meillä aloittanut työnsä väsynyt vai väkevä ministeri?” Lappalainen tiukkasi Väyryseltä.
”Väkevä on!” Väyrynen vakuutti ja kirvoitti aplodit yleisöltä.
Väyrynen korosti kehityksen ja kaupan välisiä yhteistyömahdollisuuksia.
”Liikaa korostetaan eroja, vaikka monia mahdollisuuksia on olemassa. Suomi on tässä yhteistyössä menestynyt hyvin”, Väyrynen arvioi.
Sen sijaan kehitysyhteistyön määrärahojen nostamisessa Suomi ei ole mallioppilas. Vanhasen toisen hallituksen päätös löysätä aikataulua määrärahojen nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta on nostattanut kritiikkiä kansalaisjärjestöissä. Väyrynen aikoo edistää 0,7-tavoitteen saavuttamista, mutta muistutti tilanteen olevan vielä vaikeampi monissa muissa EU-maissa. Vientituista puhuttaessa Väyrynen totesi EU:n luopuvan niistä, kunhan Yhdysvallatkin luopuu omistaan.
Lupauksia seurataan
Kansanedustajat täyttivät tempauksessa lupauskortteja, joissa käsiteltiin muun muassa ilmastonmuutosta, kehitysrahoitusta, naisten ja lasten asemaa sekä kauppapolitiikkaa. Globbarit seuraavat lupauksien täyttämistä tulevina vuosina.
Suosituimmat lupaukset koskivat kehitysyhteistyön tehokkuuden lisäämistä ja kehitysavun määrärahojen kasvattamista. Ilmastonmuutoksen lupasi päätöksenteossaan huomioida useampi kuin joka toinen tapahtumaan osallistunut kansanedustaja. Eniten tyhjiä ruutuja jäi maatalouden vientitukien poistamista koskeviin kohtiin.
Maataloustukilupauksen tarkoituksena olisi lopettaa EU:n maataloustuotteiden tukeminen niin, että polkumyynti kehitysmaihin loppuisi. Näin tuettaisiin kehitysmaiden paikallistuotantoa – mutta samalla voisi loppua leipä myös joiltakin suomalaisilta viljelijöiltä.
”Siinä kun on oma lehmäkin ojassa”, kansanedustaja Olli Nepponen (kok.) tiivisti monen kansanedustajan ajatukset.
”Onhan se tietenkin väärin, mutta bisnes on bisnestä”, kommentoi Sirpa Asko-Seljavaara (kok.).
”Mutta politiikkahan luo bisnekselle raamit”, kajahti vastaus helsinkiläisglobbareiden ryhmästä.
Rovaniemeltä globbaamaan saapunut opiskelija Sini Havukainen esitti kiperään kysymykseen toisen näkökulman:
”Jos ajatellaan Lappia, sielläkään vientituet eivät auta pien- ja lähiviljelijöitä.”
Havukaisen mukaan tapahtuman hienointa antia olivat keskustelut, joissa sanan säilä oli paikoin jopa sähäkkää. Hän kertoi keskustelleensa Esko-Juhani Tennilän (vas.) avustajan Maarit Uusikummun kanssa.
”Uusikumpu ehdotti, että urheiluhulluna kaupunkina tunnettu Rovaniemi ottaisi kouluihinsa ja urheiluseuroihin käyttöön reilun kaupan jalkapallot. Sillä olisi kasvatuksellisesti tärkeä rooli”, Havukainen pohti.
Globbaajissa naisvalta
Yleiskatsaus globbausväkeen kieli opiskelija- ja naisvaltaisuudesta. Moni kertoi olevansa aktiivisesti mukana ylioppilaskunta- ja kansalaisjärjestötoiminnassa.
Pienen etsinnän jälkeen Helsingin vaalipiirin teltan edustalta löytyy kaksinkertaisen vähemmistön edustaja: hieman vanhempaan kaartiin kuuluva mies, joka aikoi keskittyä niin ikään vähemmistöön eli ruotsinkielisiin kansanedustajiin. Kirkon ulkomaanavun tiedottajana työskentelevä Ulf Särs on ehtinyt odottaa ja pettyä Arkadianmäen päätöksiin.
”Kun on 1960-luvulta lähtien ajanut näitä asioita, alkaa pikkuhiljaa käydä kärsimättömäksi. Mitähän sitä pitäisi maailmassa tapahtua, että näihin tartuttaisiin”, erityisesti kehitysavun määrärahojen nostamista ajava Särs mietiskeli.
Mikä massaglobbaus? – Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan organisoima tapahtuma, jossa globaaleista asioista kiinnostuneet kansalaiset keskustelivat kasvokkain omien vaalipiiriensä kansanedustajien kanssa. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran toukokuun lopulla. – Massaglobbaus huipensi globbariverkoston noin vuoden kestäneen toiminnan. Tavallisten kansalaisten ja järjestöjen maanlaajuinen globbariverkosto pyrkii luomaan poliittista painetta, jotta Suomi toimisi aktiivisemmin globaalin köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi. – Ahkerimmin massaglobbaukseen saapuivat SDP:n, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien kansanedustajat, vähiten kiinnostusta oli kokoomuslaisten ja perussuomalaisten riveissä. – Globbarit luovuttivat edustajille myös omista vaalipiireistään keräämänsä köyhyydenvastaiset postikorttiterveiset. Yhteensä yli 5 500 suomalaista oli lähettänyt omat terveisensä. |
Lisää kuvia
