Suomi on jäänyt jälkeen kehitysavun nostovauhdistaan. Rahaa uupuu
vuoden 2010 budjettikehyksistä, vaikka silloin on tarkoitus saavuttaa
välietappi 0,51 prosentti bruttokansantulosta.
Ulkomaankauppa-
ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) kuitenkin uskoo
kehitysrahojen nostoon kaavaillussa aikataulussa. Hän arvioi, että
YK:ssa sovittu taso, 0,7 prosenttia bruttokansantulosta saavutetaan
suunnitellusti vuonna 2015. Se vaatii kuitenkin Väyryseltä ja
ulkoministeriöltä tiukkoja budjettineuvotteluja valtiovarainministeriön
kanssa.
Väyrysen on saatava lisärahaa jo vuodelle 2010.
Määrärahojen nostot siitä eteenpäin pitäisi Väyrysen mielestä kirjata
budjettikehyksiin. Nyt sitä tahtopolitiikkaa tarvitaan maailman köyhien
auttamiseksi.
Väyrynen toivoo tukea myös kansalaisilta
tavoitteelleen sanoen varovasti toteutumisen vaativan "yleiseltä
mielipiteeltä tarkkaavaisuutta".
- Ihmiset tukevat tavoitetta, mutta päättäjät ovat välillä sanoisinko kovakalloisia. Sen takia heihin pitää pyrkiä vaikuttamaan, Väyrynen naurahtaa.
Väyrynen
muistuttaa, että hänellä oli näppinsä pelissä viimeksikin, kun Suomen
kehyrahoja nostettiin. Vuonna 1983 Väyrynen ja silloinen pääministeri
Kalevi Sorsa (sd.) sopivat, että 0,7 tasoon mennään kahden vaalikauden
kuluessa. Tavoite toteutui 1990-luvun alussa. Väyrynen myöntää, että
tavoitteen saavuttamisessa auttoi sekin, että kansantalous romahti ja
kansantulo aleni.
- Toisaalta lama aiheutti taloudellisen kriisin, joka pakotti leikkaamaan määrärahoja niin että pudottiin uudelleen kuopan pohjalle. Ja siellä nyt sitten ollaan oltu ja pikkuhiljaa on päästy ylöspäin.
Teksti: Marianne Falck