North-South-South - Ajatusten vaihtoa meillä ja maailmalla
Inka Reijonen
Opiskelijavaihto kehitysmaassa avartaa maailmankuvaa ja luo yhteyksiä. Se edistää osaltaan myös kehitystä, vaihdossa olleet sanovat.
”Kun pöllähtää lentokoneella keskelle Afrikan kuumuutta, siinä riittää sulattelemista. Todellisuus on ihan muuta, kuin mihin on etukäteen varautunut.” naurahtaa Sibelius-Akatemian opiskelija Tiina Mäkelä.
Mäkelä vietti kevään 2009 vaihdossa Ghanassa. Opiskelijavaihto mahdollistui Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO:n koordinoiman North-South-South -verkosto-ohjelman kautta.
CIMO:n koordinoima North-South-South -ohjelma tuo ja vie opiskelijoita ja ajatuksia meille ja maailmalle.
”Ohjelman pääpaino on liikkuvuudessa eli opettaja- ja opiskelijavaihdossa.” kertoo ohjelman vastaavana asiantuntijana CIMO:lla toimiva Kaija Pajala.
Kehitysmaan arki opettaa katsomaan uusin tavoin omaa elämää kotimaassa.
”Tajuaa, miten täällä on ihan mielettömän hyvät puitteet. Mahdollisuus opiskeluun Suomessa tuntuu nyt etuoikeudelta”, Mäkelä pohtii.
Vaihtokauppana kokemuksia ja uusia ajatuksia
Vaikea paikka monelle on kohdemaan kurjuuden ja köyhyyden kohtaaminen.
”On edelleenkin vaikea olla silminnähtävän köyhyyden lähellä. En tiedä miten suhtautua sairaisiin, köyhiin, kerjääviin ihmisiin, joita en voi kuitenkaan siinä hetkessä muutamaa solea enempää auttaa,” Perussa vaihtoaan viettävä Elina Koivula miettii.
Vaihtoaika saattaa kysyä myös pitkää pinnaa.
”On niitä päiviä, kun on sähköt ja vesi poikki ja on kolme tuntia virastossa, eikä mikään etene. Siihen täytyy vaan olla valmistautunut.”
CIMO myöntää ohjelman kautta vaihtoon lähteville opiskelijoille apurahaa, joka on tarkoitettu vaihtokustannusten kattamiseen. Apurahoituksen lisäksi CIMO järjestää vaihtoon lähteville opiskelijoille lähtövalmennuksen, jossa tarjotaan muun muassa kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön, terveyteen, turvallisuuteen ja kulttuurien kohtaamiseen liittyvää tietoa.
Vaihto-opiskelijat saavat toisinaan huomata, että tiettyjen käytännön asioiden suhteen valmennus ei ole ollut riittävää tai tarjottu tieto ajantasaista. Koivulan mielestä vaihtoon lähtiessä ei kuitenkaan tarvitse olla valmennettu kaikkia mahdollisia tilanteita varten. ”Eikä se olisi mahdollistakaan.”
Vaihtoon osallistumisen myötä vaihtuvat ajatukset, haaveet ja todellisuuskäsityskin.
”Vaihdossa olo on antanut minulle todella paljon. Se on vaikuttanut ajatuksiini opinnoistani, tulevaisuudesta valmistumisen jälkeen ja elämästä täällä ja Suomessa. Olen oppinut paljon, elämästä erilaisessa yhteiskunnassa, ihmisistä ja kulttuureista, ajattelutavoista ja luottamuksesta.” miettii Koivula, kun reilun neljän kuukauden vaihto Perussa on lopuillaan. Koivula jää kuitenkin Peruun eräoppaaksi, ainakin nyt.
Koivulan mielestä toisinaan korostetaan turhan paljon kurssien ja opintopisteiden merkitystä muun elämisen, oppimisen ja kasvamisen kustannuksella.
”Kaikkea tärkeää ei voi mitata tehokkuudessa, eivätkä merkitykselliset asiat välttämättä näy konkreettisina tuotoksina”, Koivula toteaa.
Vuorovaikutteista ajatustenvaihtoa
Opiskelijat liikkuvat meille ja maailmalle vastavuoroisesti.
”On todella arvokasta, että myös tänne tulee vaihtoon opiskelijoita. Vuorovaikutuksen elävyydellä on merkitystä. Mielestäni on tärkeää ymmärtää millaista opiskelu on erilaisissa kulttuureissa”, Mäkelä miettii.
Mäkelä toi Ghanasta mukanaan palan afrikkalaista musiikkiperinnettä: mukana Suomeen tuli afrikkalaisten rytmien ohella myös soittimia. Vaihdossa aloitettuja rumpuopintoja on myös tarkoitus jatkaa. Ensi syksynä Mäkelän vieraaksi on tulossa ystävä Ghanasta.
”On ihana päästä vastaamaan jollain tavalla osakseni saamaan vieraanvaraisuuteen”, Mäkelä iloitsee.
North-South-South -verkosto-ohjelma tukee vuorovaikutusta ja liikkuvuutta Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen välillä. Liikkuvuuden myötä voidaan tuottaa ja jakaa tietoa ja luoda yhteyksiä Suomen ja etelän korkeakoulujen välille.
”Opiskelijat vievät ja tuovat mukanaan rutkasti tietoa ja taitoa. Syntyy myös pitkäaikaisia yhteyksiä, aitoja kumppanuuksia”, vahvistaa Turun yliopistolla FINPE(Finland-Peru)-verkoston koordinoinnista vastaava Pia Le Grand.
Mukana ovat Suomen ohella korkeakoulut Saharan eteläpuolisen Afrikan maista sekä Egyptistä, Nicaraguasta, Perusta, Nepalista ja Vietnamista. Hanketta rahoitetaan Ulkoministeriön Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista myöntämällä tuella.
Inhimillisiä kehitysvaikutuksia
North-South-South –ohjelman kehitysvaikutukset kulkevat nuorten vaihto-opiskelijoiden matkassa. Vaihtovuosi jättää moniin lähtemättömät muistijäljet. Ohjelman merkitys inhimillisten ja yksilöllisten voimavarojen kehittäjänä tuntuu muita vaikutuksia väkevämmältä.
”Ohjelman kautta yksittäisen ihmisen on mahdollista kehittyä ja oppia ajattelemaan uudella tavalla. Yhdenkin ihmisen tapa nähdä maailma kokonaisuutena ja aiempaa avarammin, voi vaikuttaa pieninä askelina siihen miten yhteiskunnat toimivat”, Koivula pohtii.
”Kaiken eletyn ja opitun on mahdollista näkyä jossain vaiheessa etelän ja pohjoisen välisessä vuorovaikutuksessa ja ihmisten välisenä tasa-arvoisempana kanssakäymisenä sekä syvempänä ymmärryksenä.”
