Eilen julkaistiin Suomen kehityspolitiikan tila 2011 -vuosiarvio. Julkaisu keskittyy vuoden 2010 kehityspolitiikan arvioinnin lisäksi tulevaisuuden teemoihin, joista yhtenä erityisteemana on nuorten asema kehitysmaissa.
Raportissa todetaan, että n. 87 % maailman 1,1 miljardista nuoresta (15–24 –vuotta), asuu kehitysmaissa. Jopa kolmasosalla maailman nuorista ei ole mahdollisuutta ihmisarvoiseen työhön ja työttömiä nuoria on noin 81 miljoonaa. Yksi YK:n vuosituhattavoitteista on peruskoulutuksen ulottaminen kaikille.
Koulutuksen tukeminen on yksi Suomen kehityspolitiikan painopiste. Vuosiarvioissa painotetaan, että jatkossakin opetussektoriin tulee panostaa ja sitä ei saa unohtaa muiden teemojen, kuten ilmastonmuutoksen torjumisen, alle. Koulutus sidottiin tiiviisti nuorten työllistymismahdollisuuksiin. Tämän takia perusopetuksen lisäksi pitää panostaa työllistymistä tukevaan koulutukseen, kehitysmaiden omiin mahdollisuuksiin työpaikkojen luomisessa ja nuorten oman yrittäjyyden tukemiseen.
Julkistamistilaisuuden paneelissa keskusteltiin myös Suomen kehityspolitiikan tulevaisuuden tärkeistä painopisteistä. Esille nousseita teemoja olivat mm. politiikan johdonmukaisuus, kehitys talouskasvun avulla, ympäristön ja kehityksen suhde sekä terveydenhuollon tärkeys. Vaikka puolueiden välillä olikin selviä mielipide-eroja teemojen suhteen, koulutus nähtiin useassa puheenvuorossa suomalaiseksi lisäarvoksi kehityspolitiikassa. Esimerkiksi kokoomuksen edustaja Nina Suomalainen visioi Suomen kaltaista kehityspolkua, jossa perus- ja ammattikoulutuksen avulla siirrytään ammattiin, edistetään paikallista tuotantoa sekä luodaan työpaikkoja. Vihreiden Pasi Toiviainen puolestaan korosti, että paikallisten kulttuurien ja tapojen huomioiminen on kehityspolitiikassa tärkeää.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrynen toi omassa puheen vuorossaan esille sen, että pitää yhtenä onnistumisenaan kehityspolitiikan nostamista poliittiseen keskusteluun. Myös paneeli toi selkeästi esille eri puolueiden mielipiteet ja sen, että tietyn tavoitteen saavuttamiseksi voi olla useita eri keinoja, niin kuin politiikassa yleensä. Uuden hallituksen aloittaessa tehdään myös uusi kehityspoliittinen ohjelma, jossa luodaan suuntaviivat hallituskauden kehityspolitiikalle. Nähtäväksi jää, miten uusi hallitus ottaa huomioon kehityspoliittisen toimikunnan esille nostamat teemat ohjelmaa tehtäessä.
