Suomen ylioppilaskuntien liitto

Blog Archives


  • 2.3.2012

    Vastuullinen kesäduuni 2012 on Suomen lasten ja nuorten säätiön, Alma Median, Soneran ja Monsterin yhteinen kampanja, jonka tarkoitus on haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille ja opiskelijoille enemmän ja parempia kesätyöpaikkoja. Kampanjan keulakuvana toimii tänä vuonna EK:n hallituksen puheenjohtaja Ole Johansson.

    Kesätyö on opiskelijoille usein erinomainen tilaisuus oppia työelämän käytäntöjä ja pelisääntöjä sekä tienata rahaa. Taloussuhdanteiden vaihdellessa myös kesätöiden määrät ovat vaihdelleet vuosittain. Kesätyön ei kuitenkaan pitäisi olla se, josta ensimmäisenä leikataan vaikeina aikoina.

    » Jatka lukemista

  • Tiedote 9.2.2011 / Työ- ja elinkeinoministeriö

    Työministeri Lauri Ihalaisen vetämänä valmistellaan kansallista työelämän kehittämisstrategiaa. Mukana on ministeriöitä, työmarkkinajärjestöjä ja muita työelämätoimijoita. Työn tukemiseksi tarvitaan myös kansalaisten näkemyksiä ihannetyöpaikasta ja siitä miten työnteon mielekkyyttä pystyttäisiin parantamaan.

    Kyselyssä etsitään vastauksia mm. siihen, minkälaista työn tulevaisuuden työpaikalla olisi oltava, millaiseen työpaikkaan on helppo työllistyä, millaisessa työpaikassa on hyvä työskennellä ja saavuttaa hyviä tuloksia.  Vastauksia halutaan sekä työelämässä että työvoiman ulkopuolella olevilta. Työ- eja elinkeinomisteriöstä on lisäksi toivottu, että myös opiskelijat vastaisivat aktiivisesti kyselyyn.

    Kyselyn linkki on http://digiumenterprise.com/answer/?sid=791689&chk=D7VYWFZ4 ja siihen voi vastata 7.2.–26.2.2012 välisenä aikana. Kyselystä löytyy tietoa myös työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilta http://www.tem.fi. Vastaaminen vie aikaa vain muutaman minuutin.

  • Tiedote 25.1.2012

    Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) tuore julkaisu “78 keinoa työurien pidentämiseen” ottaa kantaa ajankohtaiseen kysymykseen ja tarjoaa konkreettisia keinoja työurien pidentämiseen. Liiton mukaan työuria tulee ja niitä voidaan pidentää järkevästi, oikeudenmukaisesti ja kestävällä tavalla.

Keinojen etsimisessä työurien pidentämiseksi on toistaiseksi keskitytty vain yhden tai kahden ihmetempun etsimiseen. On jäänyt ymmärtämättä, että sellaista ei ole. Ei myöskään voi ajatella, että vastuu kaatuu pelkästään nuoren sukupolven kannettavaksi.

    “Toimien on kohdeltava eri sukupolvia oikeudenmukaisella tavalla. Nuoret eivät voi olla työurien pidentämisen maksajia ja toimenpiteiden kohteita. Myöskään päätöksiä ei voi tehdä ilman nuorten osallistumista. Siksi mekin esitämme oman näkemyksemme parhaista keinoista työurien pidentämiseksi”, SYL:n puheenjohtaja Jarno Lappalainen painottaa.

    Jotta työurat aidosti pitenevät, täytyy keinoissa ottaa huomioon koko ihmisen elinkaari. Toimenpiteitä tarvitaan niin lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi, koulutuksen sujuvoittamiseksi, työelämän laadun ja johtamisen parantamiseksi kuin työkyvystä huolehtimiseksi. Erityisesti syrjäytymisen ehkäiseminen on keskeistä: kaikki on saatava mukaan koulutukseen ja työuralle.

    Pelkkä opintoaikojen kaavamainen lyhentäminen ei pidennä työuria, sillä silloin suljetaan silmät opiskelijoiden panokselta työmarkkinoille. Nuori sukupolvi tekee osansa työuriensa pidentämiseksi jo nyt. Esimerkiksi suurin osa opiskelijoista työskentelee opiskeluaikana. Koko työvoimasta opiskelijat muodostavat 11 %. Yhteiskunnan tulee kannustaa, ei lannistaa opiskelun, työn ja muun elämän ristipaineissa aallokoivia nuoria aikuisia.

    “Työkyky ja työssä jaksaminen ovat välttämättömiä ehtoja pitkälle ja laadukkaalle työuralle. Usein unohtuu, että niiden pohja luodaan koulu- ja opiskeluaikana. Työkykyä luodaan opiskelukykyä edistämällä – tai sitten sen edellytyksiä murennetaan, jos opiskelukyvystä huolehtiminen laiminlyödään”, muistuttaa SYL:n työelämävastaava Eveliina Heinäluoma.

    SYL:n julkaisu koostuu kuudesta pääteemasta:
    1. Kaikki mukaan koulutukseen ja työuralle
    2. Siirtymät sujuviksi
    3. Opintojen tyhjäkäynnistä eroon sujuvammalla opiskelulla
    4. Opintotuki opiskelun mahdollistajana
    5. Työelämään laatua opiskelu- ja työkykyä parantamalla
    6. Pitempiä ja parempia työuria yhdenvertaisuutta lisäämällä

    Esimerkkejä julkaisussa esitetyistä keinoista:

    •    Opinto-ohjausta kehitetään ohjaamaan oppilaita taustasta riippumatta heitä kiinnostavaan jatkokoulutukseen sekä tekemään myös niin sanottuja epätyypillisiä valintoja.
    •    Edistetään työelämässä tarvittavia taitoja kehittämällä opiskelijalähtöisiä opetus- ja opiskelumenetelmiä kaikilla koulutusasteilla.
    •    Kaikille korkeakouluille laaditaan sisäiset ohjeet siitä, miten kiusaamiseen puututaan systemaattisesti. Tuodaan esiin jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen vastuu kiusaamiseen puuttumisessa.
    •    Edistetään akateemisen yrittäjyyden mahdollisuuksia kehittämällä innovaatio- ja yrityshautomotoimintaa.
    •    Varmistetaan kouluterveydenhuollon ja tukipalvelujen resurssien riittävyys ja panostetaan terveysongelmien ja ongelmien kasautumisen ennaltaehkäisyyn.
    •    Mahdollistetaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien paluu työelämään.
    •    Parannetaan työelämän joustoja, kuten vapaaehtoisesti lyhyempää työpäivää ja vuorotteluvapaita.
    •    Panostetaan johtajakoulutuksen laatuun ja kannustetaan eritaustaisia ihmisiä hakeutumaan johtajiksi.
    •    Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä sekä julkiselle että yksityiselle sektorille hyödyntäen heidän jo olemassa olevaa osaamistaan ja kielitaitoaan sekä poistetaan työelämän kohtuuttomia ja ylimitoitettuja kielitaitovaatimuksia.

    Koko julkaisu on luettavissa täällä:

    Julkaisu löytyy myös painettuna ja sitä voi tilata SYL:n tiedottajalta (riitta.kappi@syl.fi).

    Lisätietoja julkaisusta ja siinä esitellyistä keinoista antavat:
    koulutuspoliittinen sihteeri Suvi Eriksson, suvi.eriksson@syl.fi, 041 515 2231
    sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä, sini.terava@syl.fi, 041 515 2227

    
www.facebook.com/SYL.FIN
    
www.twitter.com/SYL_FIN

  • SYL:n pj:n Katri Korolainen-Virkajärven mielipidekirjoitus työurien pidentämisestä julkaistiin Helsingin Sanomissa su 15.5.2011.

    Työurien pidentämisessä on usein kokonaisuuden käsittelyn sijaan painotettu sen alku- ja loppupäätä. Nuoret ovat yleensä olleet koko keskustelussa vain toimenpiteiden kohde, ei itsenäinen toimija. On unohdettu, että hyvä työkyky sekä pohja pitkälle ja laadukkaalle työuralle rakentuu jo lapsuudesta ja nuoruudesta alkaen. Miten selitämme sen, että Suomessa on tällä hetkellä yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta, jotka ovat sekä koulutuksen että työelämän ulkopuolella? Tilanteeseen täytyy puuttua välittömästi, sillä joka vuosi 1000 uutta nuorta on vaarassa syrjäytyä.

    Tutkimusten mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa. Todellista työurien pidentämistä on se, että kaikki saadaan mukaan koulutukseen ja työhön. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä yli perinteisten sektorirajojen. Jokaiselle perusasteen päättävälle nuorelle on taattava opiskelupaikka. Oppisopimuskoulutusta ja muuta monimuotoista kouluttautumista on tuettava. Nuorten työpajoilla ja etsivällä nuorisotyöllä on oltava riittävät resurssit. Jokaisella nuorella on oltava niin tarvitessaan pääsy mielenterveyspalveluihin ja kouluterveydenhoitoon. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään myös vähentämällä lapsiköyhyyttä.

    » Jatka lukemista

  • Kommentti 6.5.2011

    Hallitustunnustelija, kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen tiedusteli odotetusti uusia keinoja työurien pidentämiseen puolueille esittämissään avainkysymyksissä. Eduskuntapuolueet pidentäisivät työuria erityisesti työuran alkupäästä, jolloin paineet kohdistuvat luonnollisesti nuoreen sukupolveen.

    Lähes yksimielisesti puolueet haluavat vähentää välivuosia ja nopeuttaa sekä opintoihin pääsyä että valmistumista. Perussuomalaisten mukaan tarjottavan koulutuksen tulee sopeutua nykyistä paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin. SDP soveltaisi alle 25-vuotiaiden työttömien osalta
    nollatoleranssia eli jokaiselle työttömäksi joutuvalle nuorille taattaisiin kolmen kuukauden kuluessa työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka.

    » Jatka lukemista

  • ÅAS:s insändare som publicerades under vecka 9 i Hufvudstadsbladet, Turun Sanomat, Vasabladet och Åbo Underrättelser.

    På Finlands Näringslivs skatteseminarium 16.2 tog Björn Wahlroos i sitt inledningsanförande ställning till bland annat studiestödet. Enligt Wahlroos är studiestödet en absurd och omoralisk förmån som inte borde betalas åt sådana vars studietid överskridit fem år.

    » Jatka lukemista