Suomen ylioppilaskuntien liitto

Pinnalla


  • Tiedote
    Vapaa julkaistavaksi 26.4.2016

    Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry vastaa Suomi 100-juhlavuoden haasteeseen ja aloittaa hankkeen, jolla Suomesta rakennetaan maailman oppimisen keskus. SYL jätti eilen hakemuksen Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen liittyvien tulevaisuutta vahvistavien yhteiskunnallisten hankkeiden avustushakuun.

    13082091_10153444356626781_1257117030_n

     

    » Jatka lukemista

  • SYL osallistui 15.4.2016-17.4.2016 Nordiskt Ordförande Møteen, jossa valmistauduttiin tulevaan eurooppalaisten opiskelijoiden (European Students Union) liittokokoukseen. Lisäksi hyväksyttiin oheinen päätöslauselma äärioikeistolaista liikehdintää vastaan. SYL ei hyväksy rasismia tai epätasa-arvoa yliopistolla eikä yhteiskunnassa, ja toimii rohkeasti syrjintää vastaan.

    “We the national unions of students in the Nordic and Baltic countries (NOM, Nordiskt Ordförande Møte) condemn the rise of extreme right-wing movements and discrimination of international students in the Nordic and Baltic countries.

    The current migration crisis in Europe has facilitated the rise of right-wing extremist movements throughout Europe. In Nordic and Baltic countries movements like the Soldiers of Odin have openly positioned themselves in violent opposition of people with certain ethnic backgrounds and religious beliefs, threatening violence and vigilante justice. These movements create a discriminative and unsafe environment for all international students.

    Statements made by the Soldiers of Odin, which state that among international students there are “hidden refugees,” among whom there are terrorists and criminals, are absurd and dangerous. As a result, the safety of international students and the safety of all people of foreign background in the Nordic and Baltic region have plunged. This is unacceptable in countries that abide by the Universal Declaration of Human Rights.

    We as student unions can lead by example and be a force of change. We pledge to strive for the full inclusion of international students in our own work as a way to stand up against racism, xenophobia and any violation of human rights.

    Nordiskt Ordförande Møte consists of Danske Studerendes Fællesråd, Eesti Üliõpilaskondade, Liit Meginfelag Føroyskra Studenta, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto, Landssamtök Íslenskra, Stúdenta, Latvijas Studentuapvienība and Suomen ylioppilaskuntien liitto.

    The NOM meeting was held in Tartu on 15-17th of April 2016.

    NOM (Nordiskt Ordförande Møte) is a cooperating network consisting of the Nordic and Baltic national umbrella-organizations for students in higher education. NOM first convened in Aarhus, Denmark in 1946 and meets twice a year to discuss and work on common challenges students face.

  • 18.4.2016

    Senioriliikkeen Kimmo Kiljunen on lähestynyt huhtikuun alussa nuorisojärjestöjen puheenjohtajia avoimella kirjeellä, jossa hän vaatii nuorisojärjestöjä tukemaan aloitetta eläkkeiden taitetun indeksin muuttamisesta palkkaindeksiksi.

    Olemme valmiita kannattamaan toimia, jotka vähentävät tehokkaasti eläkeläisköyhyyttä. Epäoikeudenmukaista indeksialoitetta sen sijaan emme tue, sillä se ajaisi tulevat sukupolvet köyhyyteen.

    » Jatka lukemista

  • Ylioppilasliikkeellä on pitkä perinne kehitysyhteistyön parissa. Monikaan ei tiedä, että SYL:lla on ollut kehitysyhteistyöhankkeita jo 1950-luvulta lähtien tai että juuri ylioppilaat olivat keskeisessä asemassa 0,7% kehitysyhteistyömäärärahatavoitteen ajamisessa suomalaiseen politiikkaan.

    Viime vuonna hallitus kuitenkin päätti leikata kehitysyhteistyömäärärahoista yli 400 miljoonaa, mikä vähensi myös kehitysyhteistyöjärjestöjen määrärahoja kertaheitoilla 43 prosenttia. Tämä muutos on järkyttävä etenkin siksi, että 90% suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä tai tärkeänä (Tilastokeskus, 2014). Vertailun vuoksi jo ennen leikkauksia vuonna 2013 suomalaiset kuluttivat enemmän rahaa pitsaan ravintolassa kuin valtio järjestöjen kehitysyhteistyöhön (*Kepa 2015).

    » Jatka lukemista

  • Tiedote 15.4.2016 studioniinajurva

    Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitus on nimittänyt yhteiskuntavaikuttamisen koordinaattoriksi yhteiskuntatieteiden maisteri Niina Jurvan, 30. Jurva työskentelee parhaillaan SYL:n koulutuspoliittisena sihteerinä, ja kyseessä on uusi tehtävä nykyisen toimenkuvan ohelle.

    Yhteiskuntavaikuttamisen koordinaattori vastaa liiton edunvalvontatyön aikatauluttamisesta ja tukee erityisesti liiton hallitusta vaikuttamistyössä. Seuraavan vuoden ajan Jurva kehittää SYL:lle uutta toimenkuvaa yhteistyössä liiton puheenjohtajan, pääsihteerin ja edunvalvontasihteeristön kanssa.

    Kehittämishanke ja uusi toimenkuva ovat osa liiton kehittämissuunnitelmaa, joka on laadittu vuonna 2015 toimineen ryhmän ehdotusten pohjalta. Tavoitteena on yhä vaikuttavampi opiskelijoiden edunvalvonta.

    Lisätietoja:
    SYL:n pääsihteeri Juha Töyrylä, p. 041 515 2229
    Niina Jurva, p. 041 515 2230

  • SYL:n uudeksi pääsihteeriksi on valittu 31-vuotias filosofian maisteri Eero Manninen. Eero muutti kymmenen vuotta sitten Vantaalta Ouluun opiskelemaan suomen kieltä. Hän on toiminut Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa pääsihteerinä vuodesta 2014 lähtien ja sitä ennen muissa työtehtävissä sekä luottamustoimissa mm. hallituksen puheenjohtajana. Hallituksen varapuheenjohtaja Siiri kyseli Eerolta tuoreita fiiliksiä valinnasta.

     

    » Jatka lukemista

  • SYL suhtautuu kielteisesti kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:n yhdistämiseen Opetushallitukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi SYL:n lausuntoa aiheesta.

    CIMO on erityisesti korkeakoulutuksen, mutta ylipäätään kansainvälistymisen kannalta merkittävä toimija Suomessa. Sen yhdistäminen Opetushallitukseen vaarantaisi kansainvälistymisen tulevaisuuden. SYL ei näe virastojen yhdistämisellä olevan toiminnallisia eikä taloudellisia perusteita. Sama pätee myös lakiluonnoksessa mainittuun Koulutuksen arviointikeskukseen.

    » Jatka lukemista

  • En rehellisesti sanottuna muista milloin ensimmäisen kerran kuulin lauseen ”teknologia tulee muuttamaan kaiken”. Sen kuitenkin tiedän, että tuon kerran jälkeen erilaista teknologiahypetystä on tullut kuunneltua enemmän kuin paljon; on digiloikkaa, diginatiivia, digitaalista mediaa ja jopa digiterveyttä. Olen kuunnellut tulevaisuuden tutkijoiden puheita, joissa ennustetaan teknologian mullistavan koko maailman niin perusteellisesti, että voimme puhua jopa suuremmasta yhteiskunnallisesti muutoksesta, kuin mitä teollinen vallankumous oli.

    » Jatka lukemista

  • Viime viikon kehysriihi ei tuonut opiskelijalle suuren suuria yllätyksiä. Kannaltamme suurimmat päätökset liittyivät opintotukileikkaukseen, joka päätettiin toteuttaa suunnilleen hallitusohjelmassa linjatun mukaisesti. Pitkän aikavälin säästötavoitetta tosin kohtuullistettiin 150 miljoonasta eurosta 122 miljoonaan. Käytännössä tukeen tehdään seuraavat muutokset:

    • opintorahan tasoa leikataan 337 eurosta 250 euroon kuussa
    • kokonaistukiaikaa lyhennetään 64 kuukaudesta 54 kuukauteen
    • tutkintokohtainen tukiaika lyhene 50 kuukaudesta 48 kuukauteen
    • opintolainahyvitystä pienennetään vielä määrittelemättömälle tasolle
    • opintolainan takausta kasvatetaan 650 euroon kuussa
    • toisen asteen täysi-ikäisten, yksin asuvien opiskelijoiden tuesta poistuu vanhempien tulojen merkitys
    • opiskelijoiden siirtoa yleisen asumistuen piiriin aletaan valmistella

    Leikkaukset ovat siis kaiken kaikkiaan opiskelijoille erittäin kivuliaat: opintorahasta leikataan lähes neljännes, ja sen ehdot tiukentuvat muutenkin.

    Tuskaisen opintotukipäätöksen ohella lievää huojennusta tarjoaa se, ettei koulutuksesta päätetty leikata enää hallitusohjelmassa jo linjattua enempää. Korkeakouluopetuksen kehittämiseen ja nuorten tutkijoiden uriin tehtiin 105 miljoonan euron kertainvestointi, mikä on toki laiha lohtu massiivisiin pysyviin leikkauksiin verrattuna, mutta kuitenkin jotain. Kokonaisuudessaan hallitus päätti kuitenkin kehysriihessä leikata julkisesta taloudesta vielä 400 miljoonaa euroa.

    Suurin opiskelijoita koskeva rakenteellinen muutos liittyy asumisen tukimuotoon. Opintotuen asumislisästä ollaan luopumassa Suomessa tutkintoa suorittavien osalta, ja opiskelijat siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle kuuluvan yleisen asumistuen piiriin. Korkeakouluopiskelijan kannalta siirto tarkoittaa asumisen tuen kohdistumista entistä paremmin niille, jotka etuutta eniten tarvitsevat, sillä yleinen asumistuki joustaa opintotuen asumislisää paremmin asumiskustannusten mukana. Tukimuotoon liittyy toki myös haasteita, kuten se, että tuki on ruokakunta- eikä yksilökohtainen, joten puolison tulot voivat vaikuttaa opiskelijan tukeen vaikkei pariskunnalla varsinaisesti yhteistä taloutta olisikaan. SYL:lla ja muilla opiskelijajärjestöillä riittää siis edunvalvonnallisia tavoitteita asumisen tuen osalta jatkossakin.

    Kehysriihessä neuvoteltiin myös sote-uudistuksen suuria linjoja askeleen verran eteenpäin. YTHS:n jatkon kannalta keskeisiä päätöksiä ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa tehty. Opiskeluterveydenhuollon fiksulle järjestämiselle on edelleen vahva tahtotila kaikissa hallituspuolueissa, ja tärkeintä onkin seuraavien kuukausien aikana varmistaa, että tämä tahtotila huomioidaan sopivalla tavalla myös sote-uudistuksen keskeisten lakihankkeiden valmisteluvaiheessa. SYL ja SAMOK tekevät jatkossakin kovasti töitä sen eteen, että YTHS:n toiminta voi jatkua ja laajentua koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita. Ratkaisevia askelia tämän projektin kanssa otettaneen seuraavien kuukausien aikana.

    Heikki

  • SYL lausui opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esityksestä muuttaa korkeakoululakeja siten, että kieltenopetuksen yhteisjärjestäminen korkeakoulujen välillä olisi mahdollista. Esityksessä ehdotetaan lakeja muutettavaksi niin, että korkeakoulun ei tarvitse enää järjestää sen omiin tutkintoihin kuuluvaa kielten ja viestinnänopetusta vaan opetus voidaan tilata toiselta korkeakoululta.

    SYL piti esitystä hyvänä mutta korosti lausunnossaan opiskelijoiden oikeusturvan tärkeyttä yhteistyön lisääntymisessä. Mikäli korkeakoulu tilaa kieltenopetusta toiselta korkeakoululta, tulee tutkinnon myöntävällä taholla kuitenkin säilyä viimesijaisin vastuu opiskelijan mahdollisuudesta suorittaa opinnot tavoiteajassa ja esimerkiksi kohtuullisella etäisyydellä opintojen pääsuorituspaikalta.

    SYL_Lausunto_kieliopetuksen yhteisjärjestäminen

» Selaa uutisia


  • Tiedote
    Vapaa julkaistavaksi 26.4.2016

    Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry vastaa Suomi 100-juhlavuoden haasteeseen ja aloittaa hankkeen, jolla Suomesta rakennetaan maailman oppimisen keskus. SYL jätti eilen hakemuksen Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen liittyvien tulevaisuutta vahvistavien yhteiskunnallisten hankkeiden avustushakuun.

    13082091_10153444356626781_1257117030_n

     

    » Jatka lukemista

  • SYL osallistui 15.4.2016-17.4.2016 Nordiskt Ordförande Møteen, jossa valmistauduttiin tulevaan eurooppalaisten opiskelijoiden (European Students Union) liittokokoukseen. Lisäksi hyväksyttiin oheinen päätöslauselma äärioikeistolaista liikehdintää vastaan. SYL ei hyväksy rasismia tai epätasa-arvoa yliopistolla eikä yhteiskunnassa, ja toimii rohkeasti syrjintää vastaan.

    “We the national unions of students in the Nordic and Baltic countries (NOM, Nordiskt Ordförande Møte) condemn the rise of extreme right-wing movements and discrimination of international students in the Nordic and Baltic countries.

    The current migration crisis in Europe has facilitated the rise of right-wing extremist movements throughout Europe. In Nordic and Baltic countries movements like the Soldiers of Odin have openly positioned themselves in violent opposition of people with certain ethnic backgrounds and religious beliefs, threatening violence and vigilante justice. These movements create a discriminative and unsafe environment for all international students.

    Statements made by the Soldiers of Odin, which state that among international students there are “hidden refugees,” among whom there are terrorists and criminals, are absurd and dangerous. As a result, the safety of international students and the safety of all people of foreign background in the Nordic and Baltic region have plunged. This is unacceptable in countries that abide by the Universal Declaration of Human Rights.

    We as student unions can lead by example and be a force of change. We pledge to strive for the full inclusion of international students in our own work as a way to stand up against racism, xenophobia and any violation of human rights.

    Nordiskt Ordförande Møte consists of Danske Studerendes Fællesråd, Eesti Üliõpilaskondade, Liit Meginfelag Føroyskra Studenta, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto, Landssamtök Íslenskra, Stúdenta, Latvijas Studentuapvienība and Suomen ylioppilaskuntien liitto.

    The NOM meeting was held in Tartu on 15-17th of April 2016.

    NOM (Nordiskt Ordförande Møte) is a cooperating network consisting of the Nordic and Baltic national umbrella-organizations for students in higher education. NOM first convened in Aarhus, Denmark in 1946 and meets twice a year to discuss and work on common challenges students face.

  • 18.4.2016

    Senioriliikkeen Kimmo Kiljunen on lähestynyt huhtikuun alussa nuorisojärjestöjen puheenjohtajia avoimella kirjeellä, jossa hän vaatii nuorisojärjestöjä tukemaan aloitetta eläkkeiden taitetun indeksin muuttamisesta palkkaindeksiksi.

    Olemme valmiita kannattamaan toimia, jotka vähentävät tehokkaasti eläkeläisköyhyyttä. Epäoikeudenmukaista indeksialoitetta sen sijaan emme tue, sillä se ajaisi tulevat sukupolvet köyhyyteen.

    » Jatka lukemista

  • Ylioppilasliikkeellä on pitkä perinne kehitysyhteistyön parissa. Monikaan ei tiedä, että SYL:lla on ollut kehitysyhteistyöhankkeita jo 1950-luvulta lähtien tai että juuri ylioppilaat olivat keskeisessä asemassa 0,7% kehitysyhteistyömäärärahatavoitteen ajamisessa suomalaiseen politiikkaan.

    Viime vuonna hallitus kuitenkin päätti leikata kehitysyhteistyömäärärahoista yli 400 miljoonaa, mikä vähensi myös kehitysyhteistyöjärjestöjen määrärahoja kertaheitoilla 43 prosenttia. Tämä muutos on järkyttävä etenkin siksi, että 90% suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä tai tärkeänä (Tilastokeskus, 2014). Vertailun vuoksi jo ennen leikkauksia vuonna 2013 suomalaiset kuluttivat enemmän rahaa pitsaan ravintolassa kuin valtio järjestöjen kehitysyhteistyöhön (*Kepa 2015).

    » Jatka lukemista

  • Tiedote 15.4.2016 studioniinajurva

    Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitus on nimittänyt yhteiskuntavaikuttamisen koordinaattoriksi yhteiskuntatieteiden maisteri Niina Jurvan, 30. Jurva työskentelee parhaillaan SYL:n koulutuspoliittisena sihteerinä, ja kyseessä on uusi tehtävä nykyisen toimenkuvan ohelle.

    Yhteiskuntavaikuttamisen koordinaattori vastaa liiton edunvalvontatyön aikatauluttamisesta ja tukee erityisesti liiton hallitusta vaikuttamistyössä. Seuraavan vuoden ajan Jurva kehittää SYL:lle uutta toimenkuvaa yhteistyössä liiton puheenjohtajan, pääsihteerin ja edunvalvontasihteeristön kanssa.

    Kehittämishanke ja uusi toimenkuva ovat osa liiton kehittämissuunnitelmaa, joka on laadittu vuonna 2015 toimineen ryhmän ehdotusten pohjalta. Tavoitteena on yhä vaikuttavampi opiskelijoiden edunvalvonta.

    Lisätietoja:
    SYL:n pääsihteeri Juha Töyrylä, p. 041 515 2229
    Niina Jurva, p. 041 515 2230

  • SYL:n uudeksi pääsihteeriksi on valittu 31-vuotias filosofian maisteri Eero Manninen. Eero muutti kymmenen vuotta sitten Vantaalta Ouluun opiskelemaan suomen kieltä. Hän on toiminut Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa pääsihteerinä vuodesta 2014 lähtien ja sitä ennen muissa työtehtävissä sekä luottamustoimissa mm. hallituksen puheenjohtajana. Hallituksen varapuheenjohtaja Siiri kyseli Eerolta tuoreita fiiliksiä valinnasta.

     

    » Jatka lukemista

  • SYL suhtautuu kielteisesti kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:n yhdistämiseen Opetushallitukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi SYL:n lausuntoa aiheesta.

    CIMO on erityisesti korkeakoulutuksen, mutta ylipäätään kansainvälistymisen kannalta merkittävä toimija Suomessa. Sen yhdistäminen Opetushallitukseen vaarantaisi kansainvälistymisen tulevaisuuden. SYL ei näe virastojen yhdistämisellä olevan toiminnallisia eikä taloudellisia perusteita. Sama pätee myös lakiluonnoksessa mainittuun Koulutuksen arviointikeskukseen.

    » Jatka lukemista

  • En rehellisesti sanottuna muista milloin ensimmäisen kerran kuulin lauseen ”teknologia tulee muuttamaan kaiken”. Sen kuitenkin tiedän, että tuon kerran jälkeen erilaista teknologiahypetystä on tullut kuunneltua enemmän kuin paljon; on digiloikkaa, diginatiivia, digitaalista mediaa ja jopa digiterveyttä. Olen kuunnellut tulevaisuuden tutkijoiden puheita, joissa ennustetaan teknologian mullistavan koko maailman niin perusteellisesti, että voimme puhua jopa suuremmasta yhteiskunnallisesti muutoksesta, kuin mitä teollinen vallankumous oli.

    » Jatka lukemista

  • Viime viikon kehysriihi ei tuonut opiskelijalle suuren suuria yllätyksiä. Kannaltamme suurimmat päätökset liittyivät opintotukileikkaukseen, joka päätettiin toteuttaa suunnilleen hallitusohjelmassa linjatun mukaisesti. Pitkän aikavälin säästötavoitetta tosin kohtuullistettiin 150 miljoonasta eurosta 122 miljoonaan. Käytännössä tukeen tehdään seuraavat muutokset:

    • opintorahan tasoa leikataan 337 eurosta 250 euroon kuussa
    • kokonaistukiaikaa lyhennetään 64 kuukaudesta 54 kuukauteen
    • tutkintokohtainen tukiaika lyhene 50 kuukaudesta 48 kuukauteen
    • opintolainahyvitystä pienennetään vielä määrittelemättömälle tasolle
    • opintolainan takausta kasvatetaan 650 euroon kuussa
    • toisen asteen täysi-ikäisten, yksin asuvien opiskelijoiden tuesta poistuu vanhempien tulojen merkitys
    • opiskelijoiden siirtoa yleisen asumistuen piiriin aletaan valmistella

    Leikkaukset ovat siis kaiken kaikkiaan opiskelijoille erittäin kivuliaat: opintorahasta leikataan lähes neljännes, ja sen ehdot tiukentuvat muutenkin.

    Tuskaisen opintotukipäätöksen ohella lievää huojennusta tarjoaa se, ettei koulutuksesta päätetty leikata enää hallitusohjelmassa jo linjattua enempää. Korkeakouluopetuksen kehittämiseen ja nuorten tutkijoiden uriin tehtiin 105 miljoonan euron kertainvestointi, mikä on toki laiha lohtu massiivisiin pysyviin leikkauksiin verrattuna, mutta kuitenkin jotain. Kokonaisuudessaan hallitus päätti kuitenkin kehysriihessä leikata julkisesta taloudesta vielä 400 miljoonaa euroa.

    Suurin opiskelijoita koskeva rakenteellinen muutos liittyy asumisen tukimuotoon. Opintotuen asumislisästä ollaan luopumassa Suomessa tutkintoa suorittavien osalta, ja opiskelijat siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle kuuluvan yleisen asumistuen piiriin. Korkeakouluopiskelijan kannalta siirto tarkoittaa asumisen tuen kohdistumista entistä paremmin niille, jotka etuutta eniten tarvitsevat, sillä yleinen asumistuki joustaa opintotuen asumislisää paremmin asumiskustannusten mukana. Tukimuotoon liittyy toki myös haasteita, kuten se, että tuki on ruokakunta- eikä yksilökohtainen, joten puolison tulot voivat vaikuttaa opiskelijan tukeen vaikkei pariskunnalla varsinaisesti yhteistä taloutta olisikaan. SYL:lla ja muilla opiskelijajärjestöillä riittää siis edunvalvonnallisia tavoitteita asumisen tuen osalta jatkossakin.

    Kehysriihessä neuvoteltiin myös sote-uudistuksen suuria linjoja askeleen verran eteenpäin. YTHS:n jatkon kannalta keskeisiä päätöksiä ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa tehty. Opiskeluterveydenhuollon fiksulle järjestämiselle on edelleen vahva tahtotila kaikissa hallituspuolueissa, ja tärkeintä onkin seuraavien kuukausien aikana varmistaa, että tämä tahtotila huomioidaan sopivalla tavalla myös sote-uudistuksen keskeisten lakihankkeiden valmisteluvaiheessa. SYL ja SAMOK tekevät jatkossakin kovasti töitä sen eteen, että YTHS:n toiminta voi jatkua ja laajentua koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita. Ratkaisevia askelia tämän projektin kanssa otettaneen seuraavien kuukausien aikana.

    Heikki

  • SYL lausui opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esityksestä muuttaa korkeakoululakeja siten, että kieltenopetuksen yhteisjärjestäminen korkeakoulujen välillä olisi mahdollista. Esityksessä ehdotetaan lakeja muutettavaksi niin, että korkeakoulun ei tarvitse enää järjestää sen omiin tutkintoihin kuuluvaa kielten ja viestinnänopetusta vaan opetus voidaan tilata toiselta korkeakoululta.

    SYL piti esitystä hyvänä mutta korosti lausunnossaan opiskelijoiden oikeusturvan tärkeyttä yhteistyön lisääntymisessä. Mikäli korkeakoulu tilaa kieltenopetusta toiselta korkeakoululta, tulee tutkinnon myöntävällä taholla kuitenkin säilyä viimesijaisin vastuu opiskelijan mahdollisuudesta suorittaa opinnot tavoiteajassa ja esimerkiksi kohtuullisella etäisyydellä opintojen pääsuorituspaikalta.

    SYL_Lausunto_kieliopetuksen yhteisjärjestäminen

» Selaa uutisia

  • SYL suhtautuu kielteisesti kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:n yhdistämiseen Opetushallitukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi SYL:n lausuntoa aiheesta.

    CIMO on erityisesti korkeakoulutuksen, mutta ylipäätään kansainvälistymisen kannalta merkittävä toimija Suomessa. Sen yhdistäminen Opetushallitukseen vaarantaisi kansainvälistymisen tulevaisuuden. SYL ei näe virastojen yhdistämisellä olevan toiminnallisia eikä taloudellisia perusteita. Sama pätee myös lakiluonnoksessa mainittuun Koulutuksen arviointikeskukseen.

    » Jatka lukemista

  • Suomen ylioppilaskuntien liiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkomaalaislaiksi

    Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä Sisäministeriölle, ja toteaa sen osalta kunnioittavasti seuraavaa.
    Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia, kansalaisuuslakia, rajavartiolakia sekä väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettua lakia.SYL pitää esitystä tiettyjen maahanmuuttohallinnon tehtävien siirrosta poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle kannatettavana. Maahantulijoiden kannalta on selkeää, mikäli kansalaisuusasioissa vastuu on kokonaisvaltaisesti yhdellä lupaviranomaisella.

    » Jatka lukemista

  • SYL lausui eilen opetus- ja kulttuuriministeriölle nuorisolain uudistamista pohtineen työryhmän esityksestä uudeksi nuorisolaiksi. SYL lausui nuorisolakiesityksestä, sillä nuorisolailla on suuri vaikutus myös SYL:n toimintaympäristöön sekä nuorisopolitiikkaan ja -työhön.

    Yhteenveto lausunnosta:

    • SYL on huolissaan siitä, että nuorisolain uudistaminen ei ole noussut nuorisojärjestökentän tarpeista tai epäkohdista, vaan puhtaasti hallinnosta käsin. Prosessin missään vaiheessa nuorten edustajille ei tyhjentävästi selitetty uudistustarvetta.
    • Esitetyn nuorisolain tavoitteet ja niiden lähtökohdat ovat hyviä. SYL korostaa erityisesti nuorten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, kansainvälisten sopimuksien mukaista oikeuksien toteutumista sekä monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden merkitystä.
    • SYL pitää yläikärajan nostamista selkeyttävänä ja hyvänä muutoksena. SYL näkee nuorisolain soveltamisalan alaikärajan määrittelemisen alkavaksi 7 ikävuodesta erityisen haasteelliseksi, sillä nykyinen nuorisolaki vahvistaa lasten ja nuorten oikeutta tulla kuulluksi, joka turvataan myös perustuslaissa. Epäselväksi jää, miten tämä lakiluonnos tulisi takaamaan alle 7-vuotiaiden lasten yhdenvertaisten osallistumisoikeuksien toteutumisen.
    • SYL näkee, että avustustoimikunnan vastuuna tulevaisuudessakin olisi esityksen antaminen nuorisojärjestöjen osalta.
    • SYL haluaa, että nuorten osallistuminen, vaikuttaminen ja kuuleminen kirjataan lakiin nykyistä luonnosta velvoittavammin.

    » Jatka lukemista

  • SYL lausui viime viikolla opiskelija-asumiseen liittyvistä budjettiasioista valtionvarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaokselle. SYL esitti, että talousarviosta tulisi poistaa huomiot erityisryhmien avustuksien kohdentamisista näiden ryhmien sisällä, sillä hallitus on päättänyt säilyttää opiskelija- ja nuorisoasuntojen oikeuden erityisryhmien investointiavustukseen eikä avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annettua lakia tulla muuttamaan. SYL toivoi, etteivät erityisryhmät joutuisi keskenään kilpailemaan rahasta, sillä kaikkien ryhmien asuntotilanteessa on parannettavaa. Investointiavustuksen riittävällä määrällä tulee turvata kaikkien ryhmien mahdollisuus laadukkaaseen asumiseen

    Samalla SYL esitti kehitysehdotuksiaan opiskelija-asuntotuotannon lisäämiseksi. Ottamalla opiskelija-asunnot mukaan kaupunkiseutujen MAL-ohjelmiin ja luomalla sitovat tavoitteet kaupungeille opiskelija-asuntotuotannon vauhdittamiseksi voidaan samalla vähentää kilpailua yleisillä vuokramarkkinoilla. Tämä on perusteltua myös sillä, että opiskelija-asuntotuotanto vaatii yhteistä suunnittelua mm. opiskelija-asuntosäätiöiden, kaupunkien ja valtion välillä esimerkiksi tonttipolitiikassa. SYL esittää, että opiskelija-asuntojen uusien opiskelija-asuntojen tuotantotavoitteen saavuttamiseksi tulisi aloittaa ohjelma nuoriso- ja opiskelija-asumisen kehittämiseksi. Ohjelma tukisi tavoitteita kohdentaa valtion tukeman asuntotuotannon painopiste kasvukeskuksiin, sillä opiskelijoiden asunnontarve keskittyy väistämättä suuriin kasvukeskuksiin, joissa oppilaitokset sijaitsevat.

    SYL:n lausunto kokonaisuudessaan löytyy täältä: https://materiaalit.syl.fi/openfile.aspx?docid=7684

    Lisätiedot: sosiaalipoliittinen sihteeri Turkka Sinisalo, etunimi.sukunimi@syl.fi, 041 515 2227.

  • SYL:ssa ollaan syksyn aikana ihmetelty Juha Sipilän hallituksen koulutuksen kehittämisen suuntaa tai pikemminkin sen puutetta. Myös me lausuimme Opetus – ja kulttuuriministeriölle hallituksen aikeista luopua kokonaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta eli Kesusta:sta. Katsomme, että sekä koulutuspolitiikkaa tekevillä poliitikoilla ja virkamiehillä että koulutuspolitiikan kohteina olevilla opetuksen järjestäjillä, opiskelijoilla ja oppilailla tulee olla selkeä käsitys koulutuksen tulevaisuudesta

    Sinänsä paperin nimellä ei ole mitään väliä. Nyt jos koskaan olisi kuitenkin tärkeää määritellä ne suuntaviivat, joilla koulutusta kehitetään seuraavien vuosien aikana. Korkeakoulujen muutosta määrittävät mm. rakenteellinen kehittäminen, rahoitusleikkaukset ja toisaalta ihan uudet toimintatavat esimerkiksi digitalisaation ja kansainvälistymisen myötä. Nämä ovat isoja asioita, jotka tulevat vaikuttamaan paitsi koulutuksen sisältöihin myös ihmisten tekemään työhön.

    Muutosjohtamisessa tärkeää on ymmärtää, että muutoksen tekevät aina ihmiset, tässä tapauksessa, opettajat, tutkijat, opiskelijat ja hallintoväki eli siis koko yliopistoyhteisö. Kun tekijöitä ei osallisteta muutokseen eikä heidän toiveita tai huolia kuunnella, syntyy vastarintaa. Tarvitsemme yhteistä näkemystä, osallistavaa, asiantuntevaa suunnittelua ja sitoutumista siihen, että tavoitteena on jatkossakin maailman paras koulutusjärjestelmä.

    Lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriölle: kesu_lausunto_SYL (ID 7702)

    Niina Jurva

    SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri

  • SYL ja SAMOK lausuivat tänään ympäristöministeriölle avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain suunnitelluista muutoksista. Opiskelijajärjestöiltä ei asiaan pyydetty lausuntoa, lakimuutoksella olisi kuitenkin merkittäviä vaikutuksia opiskelijoiden asumistilanteen kannalta, että päätimme tuoda esiin näkemyksemme esitetystä lakimuutoksesta.

    Yhteenveto lausunnosta:

    • SYL ja SAMOK ovat pettyneitä ja huolissaan esityksestä poistaa opiskelija-asuntokohteiden oikeus erityisryhmien investointiavustukseen. Esitys vaikuttaisi suoraan sekä opiskelijoiden asuntotilanteeseen että opiskelija-asuntojen vuokriin.
    • Merkittävin syy tukea opiskelija-asumista investointiavustuksin on oman pääoman avustus, jonka osalta investointiavustuksen poistamisen vaikutuksia ei ole lainkaan arvioitu. Kyseessä on selkeä puute lainvalmistelussa, kun merkittävimmän muutoksen osalta vaikutusten arviointi on jätetty kokonaan tekemättä.
    • Opiskelija-asuntojen uudistuotanto vaatii pitkäjänteistä tukipolitiikkaa, eikä suhdanneluonteisilla tuilla voida kompensoida erityisryhmien investointiavustusta.
    • SYL ja SAMOK edellyttävät, että opiskelijoiden asema erityisryhmänä säilytetään ja että laissa mainitaan vastakin erityisryhmänä opiskelijat. Opiskelijat itsessään ovat sellainen ryhmä, että sen asuminen tarvitsee tukea, sillä opiskelijoiden tulot ovat poikkeuksellisen alhaiset ja asumistilanne heikko.
    • Kokonaisuuden kannalta on järkevää tukea opiskelija-asuntojen rakentamista. Kohtuuhintainen asunto helpottaa sitä, että opiskelijalla on mahdollisuus keskittyä opintoihin. Samalla voidaan vähentää kilpailua yleisillä vuokramarkkinoilla.
    • Opiskelijoiden asumistilanteen heikentäminen on tulevaisuuden kannalta kestämätöntä politiikkaa.

    » Jatka lukemista

  • Kannanotto 14.8.2015

    Suomi koulutusleikkauksilla ojasta allikkoon #koulutus #budjetti

    Valtiovarainministeriö julkaisi tänään perjantaina 14.8. ehdotuksensa vuoden 2016 budjetiksi. Koulutusleikkausten lista on hirvittävä. Koko sektorin säästöt pelkästään seuraavalle vuodelle ovat 210 miljoonaa euroa ja koulutus on yksi suurimmista kärsijöistä koko budjettiesityksessä. Leikkaukset vaarantavat koko suomalaisen koulutusjärjestelmän ja jokaisen yhdenvertaisen mahdollisuuden kouluttautua taustastaan huolimatta.Toteutuessaan nämä massiiviset leikkaukset uhkaavat rapauttaa koulutukseen ja osaamiseen nojaavan Suomen.

    » Jatka lukemista

  • SYL lausui tänään opetusministeriölle opintotukilakiin suunnitelluista muutoksista. Lausunnossa kysyttiin opiskeijajärjestöjen kantaa muun muassa opintorahan poistamisesta kansaneläkeindeksistä.

    Yhteenveto lausunnosta

    · SYL ei kannata hallituksen esitystä poistaa opintoraha kansaneläkeindeksistä. Hallituksen esityksessä indeksin poistamista ei perustella mitenkään ja ilmeistä on, että kyseessä on säästöesitys. Kuitenkin indeksin jäädyttäminen toisi samat säästöt kuin sen poistaminen.
    · SYL kannattaa ulkomaille myönnettävän opintotuen myöntämisperusteiden muuttamista hallituksen esityksen mukaisesti.
    · SYL kiittää hallitusta siitä, että se esittää tuen takautuvaa hakemismahdollisuutta siinä tapauksessa, jos opintotuen estävän etuuden hakemus on hylätty. SYL kuitenkin huomauttaa, että muulta osin opintotuessa ei ole takautuvan hakemisen mahdollisuutta. SYL ehdottaa, että lakiin tulisi kirjata kokonaisuudessaan opintotuen takautuvan hakemisen mahdollisuus. Opintotukea voi hakea tällä hetkellä vain sen kuun alusta, jolloin on jättänyt opintotukihakemuksen. Lakia tulisi kuitenkin yhdenmukaistaa muihin etuuksiin nähden niin että myös opintotukea olisi mahdollista hakea takautuvasti.
    · SYL haluaa lisäksi hallituksen kiinnittävän huomiota siihen, että opintotuki on jo tällä hetkellä riittämätön. Opiskelijoiden suurin menoerä on asuminen.

    Tämän lisäksi muistutimme lausunnossamme, että opintotuki on jo tällä hetkellä riittämätön etuus. Opiskelijoiden suurin menoerä on asuminen. Uusimman opiskelijabarometrin ennakkotietojen mukaan opiskelijoiden keskimääräiset asumiskustannukset ovat 512e. Opintotuen asumislisä ei vastaa todellisiin asumiskustannuksiin. Opintotuen asumislisää voi saada maksimissaan 201,60 euroa ja sen vuokrakattoa on korotettu viimeksi 10 vuotta sitten. Tässä ajassa vuokrat ovat nousseet kolmen prosentin vuosivauhdilla. Opiskelijat joutuvat jo nyt käyttämään asumislisän lisäksi muuta opintotukea kattaakseen pelkät asumiskulut.

    Lue lausuntomme kokonaisuudessaan: https://materiaalit.syl.fi/openfile.aspx?docid=7361

    Lisätietoja:

    Sosiaalipoliittinen sihteeri Soile Koriseva, soile.koriseva@syl.fi, 041 515 2233, asumisen tuki

  • Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti tänään iltapäivällä kuulemistilaisuuden vuoden 2017 eläkeuudistuksesta. Kyse on viimesyksyisen eläkesopimuksen siirtämisestä pykälätasolle ja hallituksen esitykseksi. SYL:n oli helppo käydä kehumassa esitystä, koska eläkesopu on niin pitkälti meidän kantojemme mukainen. Erityisesti eläkeiän nostaminen ja sitominen elinajanodotteeseen sekä eläkkeen karttuminen vastaisuudessa koko palkasta nähtiin hyvinä ja oikeudenmukaisina uudistuksina. Kuulemistilaisuudessa nostimme esiin kysymyksen siitä, ovatko uudistuksen siirtymäajat turhan pitkiä ja miksi eläkkeen alaikäraja laskee vain 17 vuoteen eikä eläkettä vieläkään kartu heti työuran alusta lähtien. Korostimme sukupolvinäkökulman tärkeyttä. Haluamme nuorille edustajan tuleviin neuvotteluihin ja lakiesityksille systemaattisen sukupolvivaikutusten arvioinnin.

    Eläkepakettiin olemme tyytyväisiä. Seuraavaksi SYL:n mielestä on välttämätöntä kääntää katse työhyvinvointiin ja työelämän laatuun, jotta eläköitymisikä todella saadaan nousuun. Tämän tulee olla kolmikannan seuraava ponnistus.

    SYL:n kuulemistilaisuutta varten valmistelema lausunto löytyy täältä: https://materiaalit.syl.fi/openfile.aspx?docid=7145

    Lisätiedot: sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä, etunimi.sukunimi@syl.fi, 041 515 2227.

  • SYL lausui tänään asumisasioista ympäristöministeriölle. Kyseessä on lausunto koskien asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuutta.

    Ympäristäministeriössä oli virkamiespohjainen hankeryhmä selvittämässä näitä asioita kansliapäällikkö Hannele Pokan johtamana. SYL:lta ei pyydetty lausuntoa, mutta koska raportissa on monia meidän intresseissä olevia, opiskelija-asumiseen liittyviä asioita, lausuimme siitä heille kuitenkin.

    Yhteenveto lausunnosta:

    • SYL on erittäin huolissaan esityksestä poistaa opiskelija-asuntokohteiden oikeus erityisryhmien investointiavustukseen. Esitys vaikuttaisi suoraan sekä opiskelijoiden asuntotilanteeseen että opiskelija-asuntojen vuokriin.
    • SYL edellyttää, että opiskelijoiden asema erityisryhmänä säilytetään ja että investointiavustuksia koskevassa laissa mainitaan vastakin erityisryhmänä opiskelijat.
    • Raportissa ehdotetaan neljää konkreettista toimenpidettä asumistukiin liittyen, joita kaikkia SYL kannattaa. Kuten hankeryhmä, myös SYL esittää, että ehdotetun eri asumistukijärjestelmien mahdollista yhdistämistä koskevan selvityksen tekemisessä on vahvasti huomioitava nykyisten järjestelmien erityispiirteet, kuten opiskelijoiden asumislisän yksilökohtaisuus ja sen säilyttämisen mahdollisuus.

    Korostimme ympöristöministeriölle myös nykyistä opiskelijoiden asumisen tuen heikkoa tilannetta. Tuen taso on jäänyt  reilusti jälkeen vuokrakustannuskehityksestä. Myös kansainvälisesti vertailtuna Suomessa opiskelijoiden tilanne on hälyyttävä: Opiskelijoiden asuminen Suomessa on Euroopan toiseksi kalleinta! Vain Ranskassa asumisen kuluihin kuluu opiskelijalla suhteessa enemmän rahaa kuin Suomessa (Eurostudent 2012-2015).

    Lue lausuntomme kokonaisuudessaaan täältä  https://materiaalit.syl.fi/openfile.aspx?docid=7033

     

    lisätietoja:

    sosiaalipoliittinen sihteeri Soile Koriseva, soile.koriseva@syl.fi, 041 515 2233, asumisen tuki

    sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä, sini,terava@syl.fi, 041 515 2227, investointiavustukset ja muut asiat

     

     

» Selaa uutisia


  • Tiedote
    Vapaa julkaistavaksi 26.4.2016

    Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry vastaa Suomi 100-juhlavuoden haasteeseen ja aloittaa hankkeen, jolla Suomesta rakennetaan maailman oppimisen keskus. SYL jätti eilen hakemuksen Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen liittyvien tulevaisuutta vahvistavien yhteiskunnallisten hankkeiden avustushakuun.

    13082091_10153444356626781_1257117030_n

     

    » Jatka lukemista

  • 18.4.2016

    Senioriliikkeen Kimmo Kiljunen on lähestynyt huhtikuun alussa nuorisojärjestöjen puheenjohtajia avoimella kirjeellä, jossa hän vaatii nuorisojärjestöjä tukemaan aloitetta eläkkeiden taitetun indeksin muuttamisesta palkkaindeksiksi.

    Olemme valmiita kannattamaan toimia, jotka vähentävät tehokkaasti eläkeläisköyhyyttä. Epäoikeudenmukaista indeksialoitetta sen sijaan emme tue, sillä se ajaisi tulevat sukupolvet köyhyyteen.

    » Jatka lukemista

  • Tiedote 15.4.2016 studioniinajurva

    Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitus on nimittänyt yhteiskuntavaikuttamisen koordinaattoriksi yhteiskuntatieteiden maisteri Niina Jurvan, 30. Jurva työskentelee parhaillaan SYL:n koulutuspoliittisena sihteerinä, ja kyseessä on uusi tehtävä nykyisen toimenkuvan ohelle.

    Yhteiskuntavaikuttamisen koordinaattori vastaa liiton edunvalvontatyön aikatauluttamisesta ja tukee erityisesti liiton hallitusta vaikuttamistyössä. Seuraavan vuoden ajan Jurva kehittää SYL:lle uutta toimenkuvaa yhteistyössä liiton puheenjohtajan, pääsihteerin ja edunvalvontasihteeristön kanssa.

    Kehittämishanke ja uusi toimenkuva ovat osa liiton kehittämissuunnitelmaa, joka on laadittu vuonna 2015 toimineen ryhmän ehdotusten pohjalta. Tavoitteena on yhä vaikuttavampi opiskelijoiden edunvalvonta.

    Lisätietoja:
    SYL:n pääsihteeri Juha Töyrylä, p. 041 515 2229
    Niina Jurva, p. 041 515 2230

  • SYL:n uudeksi pääsihteeriksi on valittu 31-vuotias filosofian maisteri Eero Manninen. Eero muutti kymmenen vuotta sitten Vantaalta Ouluun opiskelemaan suomen kieltä. Hän on toiminut Oulun yliopiston ylioppilaskunnassa pääsihteerinä vuodesta 2014 lähtien ja sitä ennen muissa työtehtävissä sekä luottamustoimissa mm. hallituksen puheenjohtajana. Hallituksen varapuheenjohtaja Siiri kyseli Eerolta tuoreita fiiliksiä valinnasta.

     

    » Jatka lukemista

  • En rehellisesti sanottuna muista milloin ensimmäisen kerran kuulin lauseen ”teknologia tulee muuttamaan kaiken”. Sen kuitenkin tiedän, että tuon kerran jälkeen erilaista teknologiahypetystä on tullut kuunneltua enemmän kuin paljon; on digiloikkaa, diginatiivia, digitaalista mediaa ja jopa digiterveyttä. Olen kuunnellut tulevaisuuden tutkijoiden puheita, joissa ennustetaan teknologian mullistavan koko maailman niin perusteellisesti, että voimme puhua jopa suuremmasta yhteiskunnallisesti muutoksesta, kuin mitä teollinen vallankumous oli.

    » Jatka lukemista

  •  

    Kannanotto 6.4.2016

     

    Suomen ylioppilaskuntien liitto on pettynyt siihen, että kehysriihessä ei peruttu leikkauksia koulutukseen ja opiskelijoiden toimeentuloon. “Ennen hallitusneuvotteluja opiskelijat saivat kaksi viestiä: kaikki säästöpäätökset tehdään Smolnassa, eikä koulutuksesta leikata. Hallituksen on turha odottaa kiitosta opiskelijoilta siitä, että koulutuksesta ei erittäin kovien ja etupainotteisten leikkauksien jälkeen leikattu enempää“, summaa puheenjohtaja Heikki Koponen.

     

    » Jatka lukemista

  • Kannanotto
    Vapaa julkaistavaksi ma 4.4.

    Sitoutumattomat opiskelijajärjestöt ovat huolissaan suomalaisen koulutuksen tulevaisuudesta. Koulutusta käsittelevä uutisointi on ollut viimeisen vuoden ajan synkkää luettavaa: Suomen koulutustason nousu on pysähtynyt ja jää muista OECD-maista jälkeen, suomalaisten nuorten lukutaito on heikentynyt ja kyynisyys koulua kohtaan kasvaa sekä opiskelijoiden uupumus ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Mittavat leikkaukset heittävät synkän varjon koulutusjärjestelmän ylle. Opiskelijoiden pelkona on, että koulutusta ei jätetä rauhaan myöskään  tulevassa kehysriihessä.

    » Jatka lukemista

  • Tiedote 1.4.2016

    eeromanninen

    Filosofian maisteri Eero Manninen, 31, on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton pääsihteeriksi. Manninen työskentelee tällä hetkellä Oulun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerinä. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän on hoitanut lukuisia tehtäviä ylioppilaskunnassaan. Lisäksi hänellä on monipuolista taustaa erilaisista luottamus- ja hallitustehtävistä. Manninen tunnetaan aktiivisena ja pidettynä toimijana koko suomalaisessa ylioppilasliikkeessä.

    ”On ihan supermahtavaa päästä tekemään opiskelijoiden parempaa huomista muiden sylliläisten kanssa”, iloitsee Manninen tuoreeltaan. ”SYL ja ylioppilasliike ovat erittäin haastavassa tilanteessa nyt ja tulevina vuosina. Siksi meidän tulee tulevien kolmen vuoden aikana kehittää liittoamme ja toimintaamme entistä vaikuttavammaksi”, hän jatkaa. “SYL tekee työtä, joka on ratkaisevaa koko Suomen tulevaisuuden kannalta, ja tätä työtä haluan olla tekemässä koko ylioppilasliikkeen kanssa hyvällä meiningillä.”

    Pääsihteerin hakuprosessi oli monivaiheinen, ja henkilöiden soveltuvuusarvioinnissa kumppanina toimi Mercuri Urval. Hallitus teki valinnan haastattelujen ja soveltuvuusarviointien perusteella.

    Pääsihteeri johtaa liittoa yhdessä hallituksen kanssa keskittyen erityisesti edunvalvontaan, talouteen, strategiseen kehittämiseen sekä liiton kahdeksanhenkisen asiantuntijasihteeristön esihenkilönä toimimiseen. Pääsihteerin toimikausi on kolmivuotinen.

    Manninen aloittaa perehtymisen pääsihteerin toimeen toukokuussa. Varsinaisesti hän aloittaa pääsihteerin toimessa elokuun aikana, kun nykyinen pääsihteeri Juha Töyrylä siirtyy liitosta eteenpäin uusiin haasteisiin.

     

    Lisätietoja:

    puheenjohtaja Heikki Koponen, 044 906 5007, etunimi.sukunimi@syl.fi

    Eero Manninen, 045 631 7145, eero.manninen@oyy.fi

  • Kannanotto

    Vapaa julkaistavaksi
    30.3.2016 klo: 9:00

    Opiskelijajärjestöt ovat huolissaan opiskeluterveydenhuollon asemasta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Vaadimme, että hallitus kiinnittää nopeasti huomion opiskelijoiden terveydentilaan, terveyspalveluiden laatuun sekä palveluiden saatavuuteen ja resursointiin. Päättäjien on turvattava sote-uudistuksessa opiskeluterveydenhuollon lainsäädännöllinen kokonaisuus. Opiskeluterveydenhuollon tulee jatkossakin olla keskeinen osa terveydenhuoltoa.

    » Jatka lukemista

  • 120330_paasiaismunayllatykset2_540x386px_web18.3.2016

    SYL:n toimisto hiljenee pääsiäisen aikana noin viikoksi 21.-28.3.2016, jolloin niin henkilökunta kuin hallituskin pitää vapaata. Suklaamunien syönnistä palaamme takaisin sorvin ääreen tiistaina 29. maaliskuuta.

    Kiireellisissä asioissa voi olla yhteydessä puheenjohtaja Heikki Koposeen (etunimi.sukunimi@syl.fi, puh 044 906 5007) ja keskiviikosta 23.3. eteenpäin varapuheenjohtaja Siiri Nousiaiseen (etunimi.sukunimi@syl.fi, puh 044 906 5005).

    Sylliläiset toivottavat kaikille aurinkoista ja rentouttavaa pääsiäistä!

» Selaa uutisia