Suomen ylioppilaskuntien liitto

Pinnalla

  • Velasta Suomessa puhutaan paljon, ja velkakellot tikittävät kaupungilla mittaamassa velkaantumista. Ongelma on, se että nyt mitataan ja keskustellaan ainoastaan valtionvelasta eli suorasta taloudellisesta velasta. Nuorille sukupolville on kuitenkin kasautumassa paljon merkittävämpiä velkaongelmia. Nämä ongelmat koskevat esimerkiksi ympäristövelkaa, joka on kertynyt ratkaisemattomista ilmaston lämpenemiseen liittyvistä tulevaisuuden haasteista.

    Eikö jokainen kuitenkin ensisijassa haluaisi jättää tuleville sukupolville sellaisen perinnön, että siitä voisi lähteä parempaa tulevaisuutta rakentamaan? Tämä kysymys liittyy olennaisesti viime päivinä pinnalle nousseeseen eläkeindeksikeskusteluun. Eläkkeiden taso on tällä hetkellä sidottu pääasiassa (80%) elinkustannusten kehitykseen, mutta nyt eläkelobbarit haluavat sitoa sen ansiotason kehitykseen. Muutos söisi nuorten eläkkeitä, eikä luultavasti hyödyttäisi edes eläkeläisiä. Jos esimerkiksi tuloerot kasvavat Suomessa ja ansiotaso laskee, elinkustannusindeksin ansiosta eläkeläiset olisivat edelleen oikeutettuja toimeentuloon, joka turvaa elämisen. Tulevaisuuden eläkkeet muuttuisivat yhä epävarmemmiksi ja etenkin pienituloiset eläkeläiset saattaisivat kärsiä, mikäli elinkustannusindeksistä luovuttaisiin.

    » Jatka lukemista

  • Opintotukiuudistuksen selvitysmiehen raportti ilmestyy helmikuun lopussa. Koska hallituksen tavoitteena on säästää opintotuesta pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa, on todennäköistä, että luvassa on vain heikennyksiä ja leikkauksia.

    Hallituksen kesken keskustelimme viime viikolla siitä, miten opintotukiuudistukseen pitäisi suhtautua ja pohdimme, mitä raportti voi pitää sisällään. En voinut olla ajattelematta kaikkia niitä ystäviäni Oulussa, jotka elävät jo nyt hyvin niukasti ja tarkasti rahojaan laskeskellen. Opintotuen leikkaaminen, tukikuukausien rajaaminen ja lainan osuuden kasvattaminen vaikuttavat konkreettisesti ja merkittävästi lähes jokaisen ystäväni arkeen. Monet ystäväni eivät tohdi nostaa lainaa, koska tulevaisuus työmarkkinoilla on historialta valmistuneelle filosofian maisterille niin epävarma. Monien toimeentulo riippuu vuosittain myös siitä, löytyykö keväällä kesätöitä.

    » Jatka lukemista

  • Suomen ylioppilaskuntien liiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkomaalaislaiksi

    Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä Sisäministeriölle, ja toteaa sen osalta kunnioittavasti seuraavaa.
    Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia, kansalaisuuslakia, rajavartiolakia sekä väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettua lakia.SYL pitää esitystä tiettyjen maahanmuuttohallinnon tehtävien siirrosta poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle kannatettavana. Maahantulijoiden kannalta on selkeää, mikäli kansalaisuusasioissa vastuu on kokonaisvaltaisesti yhdellä lupaviranomaisella.

    » Jatka lukemista

  • Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet koskevat yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Yhteisten tavoitteiden pohjana ovat hallitusohjelma, hallitusohjelman kärkihankkeet ja niiden toimeenpanosuunnitelma sekä opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma. Yhteisissä tavoitteissa asetetaan korkeakoululaitokselle tavoitetila vuodelle 2025. SYL antoi pyydetysti kommenttinsa luonnokseen yhteisistä tavoitteista.

    SYL piti tavoitetilaa pääosin hyvänä, mutta jätti kommenteissa myös tarkennusehdotuksia. SYL pitää nykyistä koulutuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttamisen diskurssia kapeana ja yksipuolisena. SYL näkee, että yhteiskunnallinen vaikuttavuus on muutakin kuin suoraa kaupallista hyötyä ja toivoo, että tämä näkökulma tulisi myös tavoitetilassa paremmin esille.

    Koko lausunto löytyy liitteestä:

    SYL_lausunto_yhteiset tavoitteet_OKM

  • Lundin yliopiston historian professori Dick Harrison kirjoitti viime viikolla melkoisen vuodatuksen yliopistonsa nykytilasta. Hufvudstadsbladet tarttui aiheeseen ja kirjoitti jatkojutun, jossa hyvin Suomen yliopistomaailman tunteva Harrison kehoitti Suomea vetämään hätäjarrusta, ennen kuin olisi liian myöhäistä. Professori oli ja on huolissaan yliopistojen tieteellisen ja koulutuksellisen vaatimustason laskemisesta, johon hän antoi kaksi syytä: rahan perässä juokseminen ja opiskelijoiden kohtuuttomaksi kasvanut valta.

    » Jatka lukemista

  • 151026_SYL_kuva_kehyviikko_2015_muna_ja_sulka_540x355px (ID 7713)Hakuilmoitus 3.2.2016

    Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) hakee palvelukseensa osa-aikaista kehitysyhteistyökoordinaattorin sijaista 7.3.2016 alkaen tai sopimuksen mukaan noin 11 kuukautta kestävään työsuhteeseen.

    SYL:lla on vuonna 2016 kehitysyhteistyöhanke Guatemalassa sekä kehityskasvatushanke (kehitysyhteistyöviikko) Suomessa. Koordinaattorin pääasiallisena tehtävänä on näiden hankkeiden hallinnointi, joka sisältää mm. hankkeiden hallinnoinnin, seurannan (sis. budjettiseuranta), vapaaehtoistyön koordinoinnin, säännöllisen yhteydenpidon kohdemaihin sekä raportoinnin ulkoasiainministeriölle. Tämän lisäksi tehtäviin kuuluu vuonna 2015 päättyneen Mosambikin hankkeen loppuraportointi ja kahden uuden hankehakemuksen viimeistely. Vuoden 2016 erityisenä projektina on miettiä yhdessä liiton hallituksen ja jäsenyhteisöjen kanssa kehitysyhteistyötoimintamme jatko muuttuneessa rahoitustilanteessa.

    Kehitysyhteistyökoordinaattori tarvitsee rautaisia projektinhallintataitoja, ja hän osaa pitää langat käsissään kiireenkin keskellä. Tehtävään valittavalta henkilöltä edellytetään valmiutta oma-aloitteiseen ja itsenäiseen työskentelyyn sekä hyviä suullisen ja kirjallisen ilmaisun taitoja. Koordinaattori osaa ohjata ja motivoida vapaaehtoisia toimintaan sekä toimia erilaisten ihmisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Englannin ja espanjan kielen hyvä hallinta on työssä välttämätöntä. Kehitysyhteistyökoordinaattorilta toivotaan kehitysyhteistyön hankehallinnon työkalujen tuntemusta sekä kokemusta kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnoinnista. Järjestö- ja ylioppilaskuntatoiminnan tuntemus katsotaan eduksi.

    Viikoittainen työaika tehtävässä on 26 tuntia. Hankkeiden aikataulujen takia erityisen kiireistä aikaa on kevät ja alkusyksy. Tehtävästä maksettava palkka riippuu käynnissä olevien projektien määrästä ja niiden rahoituksesta. Tällä hetkellä tehtävästä maksettava palkka on 1975 euroa kuukaudessa mahdollisine kokemus- ja koulutuslisineen.

    Hallitukselle osoitetut kirjalliset hakemukset on toimitettava sähköpostitse osoitteeseen hakemukset@syl.fi ma 15.2. klo 18.00 mennessä.

    Tehtävään sovelletaan neljän kuukauden koeaikaa.

    SYL korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään hakijoita eri taustoista ja sukupuolista.

     

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Juha Töyrylä, p. 041 515 2229
    Kehitysyhteistyökoordinaattori Johanna Ursin-Escobar, p. 044 780 0220

     

    15 jäsenjärjestöä ja 132 000 opiskelijaa edustava Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry on maan suurin yliopisto-opiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö.

    Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
    Lapinrinne 2, 00180 Helsinki
    facebook.com/SYL.FIN
    twitter.com/SYL_FIN

  • Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa lukee ensimmäistä kertaa Suomen – ja Euroopan – historiassa kirjaus perustulokokeilusta. Kokeilua valmistellaan tällä hetkellä kovaa vauhtia: tavoitteena on, että perustulokokeilu pyörähtäisi käyntiin jo vuoden 2017 aikana.

    Perustulokokeilulla pyritään löytämään tapa uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää niin, että se vastaisi paremmin työelämän muutoksiin. Nykyisen sosiaaliturvan viidakossa erilaiset tulo-, kannustin- ja byrokratialoukut tekevät työn vastaanottamisen, itsensä kehittämisen ja vapaaehtoistyön tekemisestä etuuden saajan kannalta haastavaa ja useissa tilanteissa jopa kannattamatonta. Nykyisen mallisessa sosiaaliturvajärjestelmässä suurin efektiivinen marginaaliveroaste on yhteiskuntamme köyhimmillä ihmisillä: pahimmillaan toimeentulotukea saavan ihmisen etuus saattaa leikkautua siten, että jokaisesta tienatusta eurosta käteen jää vain 10 senttiä. Kyse on siis siitä, miten saisimme sosiaaliturvajärjestelmästämme sellaisen, että se tekisi kaikenlaisen työn vastaanottamisen ja tekemisen kannattavaksi, aina.

    » Jatka lukemista

  •  

    Vuosi 2015 oli opiskelijalle vähintäänkin vaiherikas. Kuten kaikki tiedämme, koulutukseen päätettiin tehdä satojen miljoonien eurojen leikkaukset, joiden seurauksia jäätiin pitkälti vielä odottelemaan ja ihmettelemään. Vuonna 2016 meno ei ainakaan rauhoitu. Viime vuonna tehtyjen päätösten toimeenpano ajoittuu pitkälti tälle vuodelle, minkä lisäksi käynnissä on suuria pidemmän aikavälin kehitysprosesseja.

    » Jatka lukemista

  • Suomalaisia yliopistoja rahoitetaan mallilla, jossa yliopistoja palkitaan hyvistä suoriutumisista eri osa-alueilla. 41% rahoituksesta jaetaan koulutukseen, 34% tutkimukseen ja 25% koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteisiin liittyviin mittareihin pohjautuen.

    Rahoitusmallia on kritisoitu erityisesti siitä, että huomattava osa rahasta jaetaan edelleen suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden määrän perusteella, eikä laatuun kiinnitetä riittävästi huomiota. Väitän, että akuutein malliin liittyvä ongelma löytyy muualta.

    » Jatka lukemista

  • SYL lausui opetus-ja kulttuuriministeriölle työryhmän ehdotuksesta uudeksi yliopistojen rahoitusmalliksi tulosopimuskaudelle 2017-2020.

    SYL pitää esitystä pääosin kannatettavana ja tyytyväinen työryhmän näkemykseen laadullisen työllistymisen kriteerin kehittämisestä. SYL on samaa mieltä, että kriteerin tietopohjan saaminen vaatii vielä työtä ja pitää tärkeänä, että rahoitusmalliin ei tuoda keskeneräisiä indikaattoreita. SYL suhtautuu kriittisesti erikoistumiskoulutusten ottamiseen mukaan rahoitusmalliin. SYL toivoo, että tulevaisuudessa rahoitusmallilla pystyttäisiin paremmin kannustamaan  myös yliopistojen väliseen yhteistyöhön.

    150120_SYL_lausunto_rahoitusmalli

» Selaa uutisia

  • Velasta Suomessa puhutaan paljon, ja velkakellot tikittävät kaupungilla mittaamassa velkaantumista. Ongelma on, se että nyt mitataan ja keskustellaan ainoastaan valtionvelasta eli suorasta taloudellisesta velasta. Nuorille sukupolville on kuitenkin kasautumassa paljon merkittävämpiä velkaongelmia. Nämä ongelmat koskevat esimerkiksi ympäristövelkaa, joka on kertynyt ratkaisemattomista ilmaston lämpenemiseen liittyvistä tulevaisuuden haasteista.

    Eikö jokainen kuitenkin ensisijassa haluaisi jättää tuleville sukupolville sellaisen perinnön, että siitä voisi lähteä parempaa tulevaisuutta rakentamaan? Tämä kysymys liittyy olennaisesti viime päivinä pinnalle nousseeseen eläkeindeksikeskusteluun. Eläkkeiden taso on tällä hetkellä sidottu pääasiassa (80%) elinkustannusten kehitykseen, mutta nyt eläkelobbarit haluavat sitoa sen ansiotason kehitykseen. Muutos söisi nuorten eläkkeitä, eikä luultavasti hyödyttäisi edes eläkeläisiä. Jos esimerkiksi tuloerot kasvavat Suomessa ja ansiotaso laskee, elinkustannusindeksin ansiosta eläkeläiset olisivat edelleen oikeutettuja toimeentuloon, joka turvaa elämisen. Tulevaisuuden eläkkeet muuttuisivat yhä epävarmemmiksi ja etenkin pienituloiset eläkeläiset saattaisivat kärsiä, mikäli elinkustannusindeksistä luovuttaisiin.

    » Jatka lukemista

  • Opintotukiuudistuksen selvitysmiehen raportti ilmestyy helmikuun lopussa. Koska hallituksen tavoitteena on säästää opintotuesta pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa, on todennäköistä, että luvassa on vain heikennyksiä ja leikkauksia.

    Hallituksen kesken keskustelimme viime viikolla siitä, miten opintotukiuudistukseen pitäisi suhtautua ja pohdimme, mitä raportti voi pitää sisällään. En voinut olla ajattelematta kaikkia niitä ystäviäni Oulussa, jotka elävät jo nyt hyvin niukasti ja tarkasti rahojaan laskeskellen. Opintotuen leikkaaminen, tukikuukausien rajaaminen ja lainan osuuden kasvattaminen vaikuttavat konkreettisesti ja merkittävästi lähes jokaisen ystäväni arkeen. Monet ystäväni eivät tohdi nostaa lainaa, koska tulevaisuus työmarkkinoilla on historialta valmistuneelle filosofian maisterille niin epävarma. Monien toimeentulo riippuu vuosittain myös siitä, löytyykö keväällä kesätöitä.

    » Jatka lukemista

  • Suomen ylioppilaskuntien liiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkomaalaislaiksi

    Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä Sisäministeriölle, ja toteaa sen osalta kunnioittavasti seuraavaa.
    Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia, kansalaisuuslakia, rajavartiolakia sekä väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettua lakia.SYL pitää esitystä tiettyjen maahanmuuttohallinnon tehtävien siirrosta poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle kannatettavana. Maahantulijoiden kannalta on selkeää, mikäli kansalaisuusasioissa vastuu on kokonaisvaltaisesti yhdellä lupaviranomaisella.

    » Jatka lukemista

  • Korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet koskevat yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Yhteisten tavoitteiden pohjana ovat hallitusohjelma, hallitusohjelman kärkihankkeet ja niiden toimeenpanosuunnitelma sekä opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma. Yhteisissä tavoitteissa asetetaan korkeakoululaitokselle tavoitetila vuodelle 2025. SYL antoi pyydetysti kommenttinsa luonnokseen yhteisistä tavoitteista.

    SYL piti tavoitetilaa pääosin hyvänä, mutta jätti kommenteissa myös tarkennusehdotuksia. SYL pitää nykyistä koulutuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttamisen diskurssia kapeana ja yksipuolisena. SYL näkee, että yhteiskunnallinen vaikuttavuus on muutakin kuin suoraa kaupallista hyötyä ja toivoo, että tämä näkökulma tulisi myös tavoitetilassa paremmin esille.

    Koko lausunto löytyy liitteestä:

    SYL_lausunto_yhteiset tavoitteet_OKM

  • Lundin yliopiston historian professori Dick Harrison kirjoitti viime viikolla melkoisen vuodatuksen yliopistonsa nykytilasta. Hufvudstadsbladet tarttui aiheeseen ja kirjoitti jatkojutun, jossa hyvin Suomen yliopistomaailman tunteva Harrison kehoitti Suomea vetämään hätäjarrusta, ennen kuin olisi liian myöhäistä. Professori oli ja on huolissaan yliopistojen tieteellisen ja koulutuksellisen vaatimustason laskemisesta, johon hän antoi kaksi syytä: rahan perässä juokseminen ja opiskelijoiden kohtuuttomaksi kasvanut valta.

    » Jatka lukemista

  • Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa lukee ensimmäistä kertaa Suomen – ja Euroopan – historiassa kirjaus perustulokokeilusta. Kokeilua valmistellaan tällä hetkellä kovaa vauhtia: tavoitteena on, että perustulokokeilu pyörähtäisi käyntiin jo vuoden 2017 aikana.

    Perustulokokeilulla pyritään löytämään tapa uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää niin, että se vastaisi paremmin työelämän muutoksiin. Nykyisen sosiaaliturvan viidakossa erilaiset tulo-, kannustin- ja byrokratialoukut tekevät työn vastaanottamisen, itsensä kehittämisen ja vapaaehtoistyön tekemisestä etuuden saajan kannalta haastavaa ja useissa tilanteissa jopa kannattamatonta. Nykyisen mallisessa sosiaaliturvajärjestelmässä suurin efektiivinen marginaaliveroaste on yhteiskuntamme köyhimmillä ihmisillä: pahimmillaan toimeentulotukea saavan ihmisen etuus saattaa leikkautua siten, että jokaisesta tienatusta eurosta käteen jää vain 10 senttiä. Kyse on siis siitä, miten saisimme sosiaaliturvajärjestelmästämme sellaisen, että se tekisi kaikenlaisen työn vastaanottamisen ja tekemisen kannattavaksi, aina.

    » Jatka lukemista

  •  

    Vuosi 2015 oli opiskelijalle vähintäänkin vaiherikas. Kuten kaikki tiedämme, koulutukseen päätettiin tehdä satojen miljoonien eurojen leikkaukset, joiden seurauksia jäätiin pitkälti vielä odottelemaan ja ihmettelemään. Vuonna 2016 meno ei ainakaan rauhoitu. Viime vuonna tehtyjen päätösten toimeenpano ajoittuu pitkälti tälle vuodelle, minkä lisäksi käynnissä on suuria pidemmän aikavälin kehitysprosesseja.

    » Jatka lukemista

  • Suomalaisia yliopistoja rahoitetaan mallilla, jossa yliopistoja palkitaan hyvistä suoriutumisista eri osa-alueilla. 41% rahoituksesta jaetaan koulutukseen, 34% tutkimukseen ja 25% koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteisiin liittyviin mittareihin pohjautuen.

    Rahoitusmallia on kritisoitu erityisesti siitä, että huomattava osa rahasta jaetaan edelleen suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden määrän perusteella, eikä laatuun kiinnitetä riittävästi huomiota. Väitän, että akuutein malliin liittyvä ongelma löytyy muualta.

    » Jatka lukemista

  • SYL lausui opetus-ja kulttuuriministeriölle työryhmän ehdotuksesta uudeksi yliopistojen rahoitusmalliksi tulosopimuskaudelle 2017-2020.

    SYL pitää esitystä pääosin kannatettavana ja tyytyväinen työryhmän näkemykseen laadullisen työllistymisen kriteerin kehittämisestä. SYL on samaa mieltä, että kriteerin tietopohjan saaminen vaatii vielä työtä ja pitää tärkeänä, että rahoitusmalliin ei tuoda keskeneräisiä indikaattoreita. SYL suhtautuu kriittisesti erikoistumiskoulutusten ottamiseen mukaan rahoitusmalliin. SYL toivoo, että tulevaisuudessa rahoitusmallilla pystyttäisiin paremmin kannustamaan  myös yliopistojen väliseen yhteistyöhön.

    150120_SYL_lausunto_rahoitusmalli

  • Tiedote 22.1.2016

    150205_SYL_kuva_IirisNiinikoski_studio_vari_120x180px_web
    Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitus on valinnut viestintäninjakseen kasvatustieteen kandidaatti Iiris Niinikosken. Viestintäninja vastaa liiton viestinnän koordinoinnista ja kehittämisestä. Niinikoski seuraa tehtävässä tiedottaja Riitta Käppiä.
    Iiris Niinikoski on toiminut SYL:ssa hallituksen varapuheenjohtajana vuonna 2015 vastuualueenaan eduskuntavaalit ja viestintä sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa hallituksen varapuheenpuheenjohtajana vuonna 2014 vastuualueenaan edunvalvonnan koordinointi ja eduskuntavaalit. Niinikoski työskentelee parhaillaan projektisihteerinä SYL:ssa. Hänellä on ollut lukuisia luottamustehtäviä yliopistolla ja ylioppilasliikkeessä. Niinikosken eduiksi katsottiin erityisesti erinomainen näkemys liiton viestinnän kehittämisestä, vahva kokemus viestinnän työkaluista ja vaikuttajaviestinnän osaaminen.
    Niinikoski opiskelee Helsingin yliopistossa kasvatustieteitä. Hän aloittaa työnsä SYL:ssa välittömästi.

    Lisätietoja:
    SYL:n pääsihteeri Juha Töyrylä, p. 041 515 2229
    Iiris Niinikoski, p. 041 515 2228

    http://www.syl.fi

    http://www.facebook.com/SYL.FIN

    http://www.twitter.com/SYL_FIN

    15 jäsenjärjestöä ja 132 000 yliopisto-opiskelijaa edustava Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry. on maan suurin yliopisto-opiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö.

» Selaa uutisia

  • Suomen ylioppilaskuntien liiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkomaalaislaiksi

    Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä Sisäministeriölle, ja toteaa sen osalta kunnioittavasti seuraavaa.
    Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia, kansalaisuuslakia, rajavartiolakia sekä väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettua lakia.SYL pitää esitystä tiettyjen maahanmuuttohallinnon tehtävien siirrosta poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle kannatettavana. Maahantulijoiden kannalta on selkeää, mikäli kansalaisuusasioissa vastuu on kokonaisvaltaisesti yhdellä lupaviranomaisella.

    » Jatka lukemista

  • SYL lausui eilen opetus- ja kulttuuriministeriölle nuorisolain uudistamista pohtineen työryhmän esityksestä uudeksi nuorisolaiksi. SYL lausui nuorisolakiesityksestä, sillä nuorisolailla on suuri vaikutus myös SYL:n toimintaympäristöön sekä nuorisopolitiikkaan ja -työhön.

    Yhteenveto lausunnosta:

    • SYL on huolissaan siitä, että nuorisolain uudistaminen ei ole noussut nuorisojärjestökentän tarpeista tai epäkohdista, vaan puhtaasti hallinnosta käsin. Prosessin missään vaiheessa nuorten edustajille ei tyhjentävästi selitetty uudistustarvetta.
    • Esitetyn nuorisolain tavoitteet ja niiden lähtökohdat ovat hyviä. SYL korostaa erityisesti nuorten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, kansainvälisten sopimuksien mukaista oikeuksien toteutumista sekä monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden merkitystä.
    • SYL pitää yläikärajan nostamista selkeyttävänä ja hyvänä muutoksena. SYL näkee nuorisolain soveltamisalan alaikärajan määrittelemisen alkavaksi 7 ikävuodesta erityisen haasteelliseksi, sillä nykyinen nuorisolaki vahvistaa lasten ja nuorten oikeutta tulla kuulluksi, joka turvataan myös perustuslaissa. Epäselväksi jää, miten tämä lakiluonnos tulisi takaamaan alle 7-vuotiaiden lasten yhdenvertaisten osallistumisoikeuksien toteutumisen.
    • SYL näkee, että avustustoimikunnan vastuuna tulevaisuudessakin olisi esityksen antaminen nuorisojärjestöjen osalta.
    • SYL haluaa, että nuorten osallistuminen, vaikuttaminen ja kuuleminen kirjataan lakiin nykyistä luonnosta velvoittavammin.

    » Jatka lukemista

  • SYL lausui viime viikolla opiskelija-asumiseen liittyvistä budjettiasioista valtionvarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaokselle. SYL esitti, että talousarviosta tulisi poistaa huomiot erityisryhmien avustuksien kohdentamisista näiden ryhmien sisällä, sillä hallitus on päättänyt säilyttää opiskelija- ja nuorisoasuntojen oikeuden erityisryhmien investointiavustukseen eikä avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annettua lakia tulla muuttamaan. SYL toivoi, etteivät erityisryhmät joutuisi keskenään kilpailemaan rahasta, sillä kaikkien ryhmien asuntotilanteessa on parannettavaa. Investointiavustuksen riittävällä määrällä tulee turvata kaikkien ryhmien mahdollisuus laadukkaaseen asumiseen

    Samalla SYL esitti kehitysehdotuksiaan opiskelija-asuntotuotannon lisäämiseksi. Ottamalla opiskelija-asunnot mukaan kaupunkiseutujen MAL-ohjelmiin ja luomalla sitovat tavoitteet kaupungeille opiskelija-asuntotuotannon vauhdittamiseksi voidaan samalla vähentää kilpailua yleisillä vuokramarkkinoilla. Tämä on perusteltua myös sillä, että opiskelija-asuntotuotanto vaatii yhteistä suunnittelua mm. opiskelija-asuntosäätiöiden, kaupunkien ja valtion välillä esimerkiksi tonttipolitiikassa. SYL esittää, että opiskelija-asuntojen uusien opiskelija-asuntojen tuotantotavoitteen saavuttamiseksi tulisi aloittaa ohjelma nuoriso- ja opiskelija-asumisen kehittämiseksi. Ohjelma tukisi tavoitteita kohdentaa valtion tukeman asuntotuotannon painopiste kasvukeskuksiin, sillä opiskelijoiden asunnontarve keskittyy väistämättä suuriin kasvukeskuksiin, joissa oppilaitokset sijaitsevat.

    SYL:n lausunto kokonaisuudessaan löytyy täältä: https://materiaalit.syl.fi/openfile.aspx?docid=7684

    Lisätiedot: sosiaalipoliittinen sihteeri Turkka Sinisalo, etunimi.sukunimi@syl.fi, 041 515 2227.

  • SYL:ssa ollaan syksyn aikana ihmetelty Juha Sipilän hallituksen koulutuksen kehittämisen suuntaa tai pikemminkin sen puutetta. Myös me lausuimme Opetus – ja kulttuuriministeriölle hallituksen aikeista luopua kokonaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta eli Kesusta:sta. Katsomme, että sekä koulutuspolitiikkaa tekevillä poliitikoilla ja virkamiehillä että koulutuspolitiikan kohteina olevilla opetuksen järjestäjillä, opiskelijoilla ja oppilailla tulee olla selkeä käsitys koulutuksen tulevaisuudesta

    Sinänsä paperin nimellä ei ole mitään väliä. Nyt jos koskaan olisi kuitenkin tärkeää määritellä ne suuntaviivat, joilla koulutusta kehitetään seuraavien vuosien aikana. Korkeakoulujen muutosta määrittävät mm. rakenteellinen kehittäminen, rahoitusleikkaukset ja toisaalta ihan uudet toimintatavat esimerkiksi digitalisaation ja kansainvälistymisen myötä. Nämä ovat isoja asioita, jotka tulevat vaikuttamaan paitsi koulutuksen sisältöihin myös ihmisten tekemään työhön.

    Muutosjohtamisessa tärkeää on ymmärtää, että muutoksen tekevät aina ihmiset, tässä tapauksessa, opettajat, tutkijat, opiskelijat ja hallintoväki eli siis koko yliopistoyhteisö. Kun tekijöitä ei osallisteta muutokseen eikä heidän toiveita tai huolia kuunnella, syntyy vastarintaa. Tarvitsemme yhteistä näkemystä, osallistavaa, asiantuntevaa suunnittelua ja sitoutumista siihen, että tavoitteena on jatkossakin maailman paras koulutusjärjestelmä.

    Lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriölle: kesu_lausunto_SYL (ID 7702)

    Niina Jurva

    SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri

  • SYL ja SAMOK lausuivat tänään ympäristöministeriölle avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain suunnitelluista muutoksista. Opiskelijajärjestöiltä ei asiaan pyydetty lausuntoa, lakimuutoksella olisi kuitenkin merkittäviä vaikutuksia opiskelijoiden asumistilanteen kannalta, että päätimme tuoda esiin näkemyksemme esitetystä lakimuutoksesta.

    Yhteenveto lausunnosta:

    • SYL ja SAMOK ovat pettyneitä ja huolissaan esityksestä poistaa opiskelija-asuntokohteiden oikeus erityisryhmien investointiavustukseen. Esitys vaikuttaisi suoraan sekä opiskelijoiden asuntotilanteeseen että opiskelija-asuntojen vuokriin.
    • Merkittävin syy tukea opiskelija-asumista investointiavustuksin on oman pääoman avustus, jonka osalta investointiavustuksen poistamisen vaikutuksia ei ole lainkaan arvioitu. Kyseessä on selkeä puute lainvalmistelussa, kun merkittävimmän muutoksen osalta vaikutusten arviointi on jätetty kokonaan tekemättä.
    • Opiskelija-asuntojen uudistuotanto vaatii pitkäjänteistä tukipolitiikkaa, eikä suhdanneluonteisilla tuilla voida kompensoida erityisryhmien investointiavustusta.
    • SYL ja SAMOK edellyttävät, että opiskelijoiden asema erityisryhmänä säilytetään ja että laissa mainitaan vastakin erityisryhmänä opiskelijat. Opiskelijat itsessään ovat sellainen ryhmä, että sen asuminen tarvitsee tukea, sillä opiskelijoiden tulot ovat poikkeuksellisen alhaiset ja asumistilanne heikko.
    • Kokonaisuuden kannalta on järkevää tukea opiskelija-asuntojen rakentamista. Kohtuuhintainen asunto helpottaa sitä, että opiskelijalla on mahdollisuus keskittyä opintoihin. Samalla voidaan vähentää kilpailua yleisillä vuokramarkkinoilla.
    • Opiskelijoiden asumistilanteen heikentäminen on tulevaisuuden kannalta kestämätöntä politiikkaa.

    » Jatka lukemista

  • Kannanotto 14.8.2015

    Suomi koulutusleikkauksilla ojasta allikkoon #koulutus #budjetti

    Valtiovarainministeriö julkaisi tänään perjantaina 14.8. ehdotuksensa vuoden 2016 budjetiksi. Koulutusleikkausten lista on hirvittävä. Koko sektorin säästöt pelkästään seuraavalle vuodelle ovat 210 miljoonaa euroa ja koulutus on yksi suurimmista kärsijöistä koko budjettiesityksessä. Leikkaukset vaarantavat koko suomalaisen koulutusjärjestelmän ja jokaisen yhdenvertaisen mahdollisuuden kouluttautua taustastaan huolimatta.Toteutuessaan nämä massiiviset leikkaukset uhkaavat rapauttaa koulutukseen ja osaamiseen nojaavan Suomen.

    » Jatka lukemista

  • SYL lausui tänään opetusministeriölle opintotukilakiin suunnitelluista muutoksista. Lausunnossa kysyttiin opiskeijajärjestöjen kantaa muun muassa opintorahan poistamisesta kansaneläkeindeksistä.

    Yhteenveto lausunnosta

    · SYL ei kannata hallituksen esitystä poistaa opintoraha kansaneläkeindeksistä. Hallituksen esityksessä indeksin poistamista ei perustella mitenkään ja ilmeistä on, että kyseessä on säästöesitys. Kuitenkin indeksin jäädyttäminen toisi samat säästöt kuin sen poistaminen.
    · SYL kannattaa ulkomaille myönnettävän opintotuen myöntämisperusteiden muuttamista hallituksen esityksen mukaisesti.
    · SYL kiittää hallitusta siitä, että se esittää tuen takautuvaa hakemismahdollisuutta siinä tapauksessa, jos opintotuen estävän etuuden hakemus on hylätty. SYL kuitenkin huomauttaa, että muulta osin opintotuessa ei ole takautuvan hakemisen mahdollisuutta. SYL ehdottaa, että lakiin tulisi kirjata kokonaisuudessaan opintotuen takautuvan hakemisen mahdollisuus. Opintotukea voi hakea tällä hetkellä vain sen kuun alusta, jolloin on jättänyt opintotukihakemuksen. Lakia tulisi kuitenkin yhdenmukaistaa muihin etuuksiin nähden niin että myös opintotukea olisi mahdollista hakea takautuvasti.
    · SYL haluaa lisäksi hallituksen kiinnittävän huomiota siihen, että opintotuki on jo tällä hetkellä riittämätön. Opiskelijoiden suurin menoerä on asuminen.

    Tämän lisäksi muistutimme lausunnossamme, että opintotuki on jo tällä hetkellä riittämätön etuus. Opiskelijoiden suurin menoerä on asuminen. Uusimman opiskelijabarometrin ennakkotietojen mukaan opiskelijoiden keskimääräiset asumiskustannukset ovat 512e. Opintotuen asumislisä ei vastaa todellisiin asumiskustannuksiin. Opintotuen asumislisää voi saada maksimissaan 201,60 euroa ja sen vuokrakattoa on korotettu viimeksi 10 vuotta sitten. Tässä ajassa vuokrat ovat nousseet kolmen prosentin vuosivauhdilla. Opiskelijat joutuvat jo nyt käyttämään asumislisän lisäksi muuta opintotukea kattaakseen pelkät asumiskulut.

    Lue lausuntomme kokonaisuudessaan: https://materiaalit.syl.fi/openfile.aspx?docid=7361

    Lisätietoja:

    Sosiaalipoliittinen sihteeri Soile Koriseva, soile.koriseva@syl.fi, 041 515 2233, asumisen tuki

  • Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti tänään iltapäivällä kuulemistilaisuuden vuoden 2017 eläkeuudistuksesta. Kyse on viimesyksyisen eläkesopimuksen siirtämisestä pykälätasolle ja hallituksen esitykseksi. SYL:n oli helppo käydä kehumassa esitystä, koska eläkesopu on niin pitkälti meidän kantojemme mukainen. Erityisesti eläkeiän nostaminen ja sitominen elinajanodotteeseen sekä eläkkeen karttuminen vastaisuudessa koko palkasta nähtiin hyvinä ja oikeudenmukaisina uudistuksina. Kuulemistilaisuudessa nostimme esiin kysymyksen siitä, ovatko uudistuksen siirtymäajat turhan pitkiä ja miksi eläkkeen alaikäraja laskee vain 17 vuoteen eikä eläkettä vieläkään kartu heti työuran alusta lähtien. Korostimme sukupolvinäkökulman tärkeyttä. Haluamme nuorille edustajan tuleviin neuvotteluihin ja lakiesityksille systemaattisen sukupolvivaikutusten arvioinnin.

    Eläkepakettiin olemme tyytyväisiä. Seuraavaksi SYL:n mielestä on välttämätöntä kääntää katse työhyvinvointiin ja työelämän laatuun, jotta eläköitymisikä todella saadaan nousuun. Tämän tulee olla kolmikannan seuraava ponnistus.

    SYL:n kuulemistilaisuutta varten valmistelema lausunto löytyy täältä: https://materiaalit.syl.fi/openfile.aspx?docid=7145

    Lisätiedot: sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä, etunimi.sukunimi@syl.fi, 041 515 2227.

  • SYL lausui tänään asumisasioista ympäristöministeriölle. Kyseessä on lausunto koskien asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuutta.

    Ympäristäministeriössä oli virkamiespohjainen hankeryhmä selvittämässä näitä asioita kansliapäällikkö Hannele Pokan johtamana. SYL:lta ei pyydetty lausuntoa, mutta koska raportissa on monia meidän intresseissä olevia, opiskelija-asumiseen liittyviä asioita, lausuimme siitä heille kuitenkin.

    Yhteenveto lausunnosta:

    • SYL on erittäin huolissaan esityksestä poistaa opiskelija-asuntokohteiden oikeus erityisryhmien investointiavustukseen. Esitys vaikuttaisi suoraan sekä opiskelijoiden asuntotilanteeseen että opiskelija-asuntojen vuokriin.
    • SYL edellyttää, että opiskelijoiden asema erityisryhmänä säilytetään ja että investointiavustuksia koskevassa laissa mainitaan vastakin erityisryhmänä opiskelijat.
    • Raportissa ehdotetaan neljää konkreettista toimenpidettä asumistukiin liittyen, joita kaikkia SYL kannattaa. Kuten hankeryhmä, myös SYL esittää, että ehdotetun eri asumistukijärjestelmien mahdollista yhdistämistä koskevan selvityksen tekemisessä on vahvasti huomioitava nykyisten järjestelmien erityispiirteet, kuten opiskelijoiden asumislisän yksilökohtaisuus ja sen säilyttämisen mahdollisuus.

    Korostimme ympöristöministeriölle myös nykyistä opiskelijoiden asumisen tuen heikkoa tilannetta. Tuen taso on jäänyt  reilusti jälkeen vuokrakustannuskehityksestä. Myös kansainvälisesti vertailtuna Suomessa opiskelijoiden tilanne on hälyyttävä: Opiskelijoiden asuminen Suomessa on Euroopan toiseksi kalleinta! Vain Ranskassa asumisen kuluihin kuluu opiskelijalla suhteessa enemmän rahaa kuin Suomessa (Eurostudent 2012-2015).

    Lue lausuntomme kokonaisuudessaaan täältä  https://materiaalit.syl.fi/openfile.aspx?docid=7033

     

    lisätietoja:

    sosiaalipoliittinen sihteeri Soile Koriseva, soile.koriseva@syl.fi, 041 515 2233, asumisen tuki

    sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä, sini,terava@syl.fi, 041 515 2227, investointiavustukset ja muut asiat

     

     

  • SYL:n hallitus hyväksyi tänään lausunnon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä ns. sote-laiksi (HE 324/2014). SYL:n ja soten yhteinen taival ei ole ollut aivan yhtä pitkä kuin maan hallituksella mutta pitkään mekin olemme viestiämmme toistaneet: sote-uudistuksen on mahdollistettava Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön hyvä toiminta vastaisuudessakin. Tätä korostimme valiokuntalausunnossammekin.

    » Jatka lukemista

» Selaa uutisia

  • Velasta Suomessa puhutaan paljon, ja velkakellot tikittävät kaupungilla mittaamassa velkaantumista. Ongelma on, se että nyt mitataan ja keskustellaan ainoastaan valtionvelasta eli suorasta taloudellisesta velasta. Nuorille sukupolville on kuitenkin kasautumassa paljon merkittävämpiä velkaongelmia. Nämä ongelmat koskevat esimerkiksi ympäristövelkaa, joka on kertynyt ratkaisemattomista ilmaston lämpenemiseen liittyvistä tulevaisuuden haasteista.

    Eikö jokainen kuitenkin ensisijassa haluaisi jättää tuleville sukupolville sellaisen perinnön, että siitä voisi lähteä parempaa tulevaisuutta rakentamaan? Tämä kysymys liittyy olennaisesti viime päivinä pinnalle nousseeseen eläkeindeksikeskusteluun. Eläkkeiden taso on tällä hetkellä sidottu pääasiassa (80%) elinkustannusten kehitykseen, mutta nyt eläkelobbarit haluavat sitoa sen ansiotason kehitykseen. Muutos söisi nuorten eläkkeitä, eikä luultavasti hyödyttäisi edes eläkeläisiä. Jos esimerkiksi tuloerot kasvavat Suomessa ja ansiotaso laskee, elinkustannusindeksin ansiosta eläkeläiset olisivat edelleen oikeutettuja toimeentuloon, joka turvaa elämisen. Tulevaisuuden eläkkeet muuttuisivat yhä epävarmemmiksi ja etenkin pienituloiset eläkeläiset saattaisivat kärsiä, mikäli elinkustannusindeksistä luovuttaisiin.

    » Jatka lukemista

  • Opintotukiuudistuksen selvitysmiehen raportti ilmestyy helmikuun lopussa. Koska hallituksen tavoitteena on säästää opintotuesta pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa, on todennäköistä, että luvassa on vain heikennyksiä ja leikkauksia.

    Hallituksen kesken keskustelimme viime viikolla siitä, miten opintotukiuudistukseen pitäisi suhtautua ja pohdimme, mitä raportti voi pitää sisällään. En voinut olla ajattelematta kaikkia niitä ystäviäni Oulussa, jotka elävät jo nyt hyvin niukasti ja tarkasti rahojaan laskeskellen. Opintotuen leikkaaminen, tukikuukausien rajaaminen ja lainan osuuden kasvattaminen vaikuttavat konkreettisesti ja merkittävästi lähes jokaisen ystäväni arkeen. Monet ystäväni eivät tohdi nostaa lainaa, koska tulevaisuus työmarkkinoilla on historialta valmistuneelle filosofian maisterille niin epävarma. Monien toimeentulo riippuu vuosittain myös siitä, löytyykö keväällä kesätöitä.

    » Jatka lukemista

  • Suomen ylioppilaskuntien liiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkomaalaislaiksi

    Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa mainitusta hallituksen esityksestä Sisäministeriölle, ja toteaa sen osalta kunnioittavasti seuraavaa.
    Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia, kansalaisuuslakia, rajavartiolakia sekä väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettua lakia.SYL pitää esitystä tiettyjen maahanmuuttohallinnon tehtävien siirrosta poliisilta ja Rajavartiolaitokselta Maahanmuuttovirastolle kannatettavana. Maahantulijoiden kannalta on selkeää, mikäli kansalaisuusasioissa vastuu on kokonaisvaltaisesti yhdellä lupaviranomaisella.

    » Jatka lukemista

  • 151026_SYL_kuva_kehyviikko_2015_muna_ja_sulka_540x355px (ID 7713)Hakuilmoitus 3.2.2016

    Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) hakee palvelukseensa osa-aikaista kehitysyhteistyökoordinaattorin sijaista 7.3.2016 alkaen tai sopimuksen mukaan noin 11 kuukautta kestävään työsuhteeseen.

    SYL:lla on vuonna 2016 kehitysyhteistyöhanke Guatemalassa sekä kehityskasvatushanke (kehitysyhteistyöviikko) Suomessa. Koordinaattorin pääasiallisena tehtävänä on näiden hankkeiden hallinnointi, joka sisältää mm. hankkeiden hallinnoinnin, seurannan (sis. budjettiseuranta), vapaaehtoistyön koordinoinnin, säännöllisen yhteydenpidon kohdemaihin sekä raportoinnin ulkoasiainministeriölle. Tämän lisäksi tehtäviin kuuluu vuonna 2015 päättyneen Mosambikin hankkeen loppuraportointi ja kahden uuden hankehakemuksen viimeistely. Vuoden 2016 erityisenä projektina on miettiä yhdessä liiton hallituksen ja jäsenyhteisöjen kanssa kehitysyhteistyötoimintamme jatko muuttuneessa rahoitustilanteessa.

    Kehitysyhteistyökoordinaattori tarvitsee rautaisia projektinhallintataitoja, ja hän osaa pitää langat käsissään kiireenkin keskellä. Tehtävään valittavalta henkilöltä edellytetään valmiutta oma-aloitteiseen ja itsenäiseen työskentelyyn sekä hyviä suullisen ja kirjallisen ilmaisun taitoja. Koordinaattori osaa ohjata ja motivoida vapaaehtoisia toimintaan sekä toimia erilaisten ihmisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Englannin ja espanjan kielen hyvä hallinta on työssä välttämätöntä. Kehitysyhteistyökoordinaattorilta toivotaan kehitysyhteistyön hankehallinnon työkalujen tuntemusta sekä kokemusta kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnoinnista. Järjestö- ja ylioppilaskuntatoiminnan tuntemus katsotaan eduksi.

    Viikoittainen työaika tehtävässä on 26 tuntia. Hankkeiden aikataulujen takia erityisen kiireistä aikaa on kevät ja alkusyksy. Tehtävästä maksettava palkka riippuu käynnissä olevien projektien määrästä ja niiden rahoituksesta. Tällä hetkellä tehtävästä maksettava palkka on 1975 euroa kuukaudessa mahdollisine kokemus- ja koulutuslisineen.

    Hallitukselle osoitetut kirjalliset hakemukset on toimitettava sähköpostitse osoitteeseen hakemukset@syl.fi ma 15.2. klo 18.00 mennessä.

    Tehtävään sovelletaan neljän kuukauden koeaikaa.

    SYL korostaa toiminnassaan moniarvoisuutta ja ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Toivomme tehtävään hakijoita eri taustoista ja sukupuolista.

     

    Lisätietoja:
    Pääsihteeri Juha Töyrylä, p. 041 515 2229
    Kehitysyhteistyökoordinaattori Johanna Ursin-Escobar, p. 044 780 0220

     

    15 jäsenjärjestöä ja 132 000 opiskelijaa edustava Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry on maan suurin yliopisto-opiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö.

    Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
    Lapinrinne 2, 00180 Helsinki
    facebook.com/SYL.FIN
    twitter.com/SYL_FIN

  • Miltä Suomi näyttää kansainvälisen opiskelijan ja nuoren näkökulmasta? Rasismi on arkipäiväistä, turvapaikanhakijat pelkäävät polttopulloiskuja. Työhaastatteluun pääseminen vaatii usein täydellistä suomen kielitaitoa ja suomalaista nimeä. Byrokratia tuntuu hankalalta.

    Shuo Wang ja Osama Alaloulou kirjoittavat aiheesta hyvin Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa 10.1.2016. Kansainväliset opiskelijat haluaisivat jäädä Suomeen, mutta sitä ei tosiaankaan ole tehty helpoksi. Helsingin yliopiston selvittäessä kansainvälisten opiskelijoiden kokemia työllistymisen esteitä vuonna 2012 vastaajista 86 % ilmoitti esteeksi riittämättömän suomen tai ruotsin kielitaidon. Esteeksi koettiin myös verkostojen puute (51 %), etninen syrjintä rekrytoinneissa (32 %) ja riittämätön uraohjaus korkeakouluissa (26 %).

    » Jatka lukemista

  • 7.1.2016

    151121_SYL_kuva_liittokokous_hallitus2016_540x343px_nettisivuille (ID 10194)

    Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitus vuodelle 2016 on järjestäytynyt ja jakanut kullekin jäsenelle omat vastuualueet.

    Lisäksi hallitus on päättänyt kummiylioppilaskunnista. Hyviin perinteisiin käytäntöihin perustuen SYL pitää säännöllisesti yhteyttä jäsenyhteisöihinsä, ylioppilaskuntiin. Kullekin hallituksen jäsenelle on nimetty omat kummiylioppilaskunnat. Hallituskummien puoleen on ylioppilaskuntien toimijoiden helppo ottaa yhteyttä mieltä askarruttavissa asioissa.

    » Jatka lukemista

  • Tiedote 5.1.2016

    Vapaa julkaistavaksi

     

    Lähikaupat -hero (vol 2)

    Opiskelijoiden ruokakori on jatkossa viisi prosenttia halvempi Siwoissa ja Valintataloissa

    Opiskelijat saavat 6.1.2016 alkaen Siwoista ja Valintataloista ympäri maan opiskelijakortilla 5 prosentin alennuksen elintarvikkeista ja 15 prosentin alennuksen käyttötavaroista. Edun takana ovat Suomen Lähikauppa ja opiskelijoiden vuonna 2013 perustama valtakunnallinen etupalvelu Frank. Suomen Lähikaupalla on yli 600 myymälää ympäri Suomen ja kaikista suurimmista opiskelijakaupungeista löytyy useampi Siwa sekä Valintatalo. Alennus on voimassa toistaiseksi.

    » Jatka lukemista

  • Kannanotto 15.12.2015

    Suomen korkeakouluväki kokoontui korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaariin Vaasaan 9.-10.12. Keskeisenä teemana oli korkeakoulukentän rakenteellinen kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) korosti odottavansa yliopistoilta konkreettisia esityksiä yhteistyön lisäämisestä ja työnjaosta kevään tulossopimusneuvotteluissa.

    Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) tervehtii ilolla monia alueellisia rakenteellisen kehittämisen aloitteita ja toivoo korkeakouluilta rohkeutta ja luovuutta esityksissään. SYL katsoo kuitenkin, että aitoa rakenteellista kehittämistä on vaikea tehdä rajuilla etupainotteisilla leikkauksilla. Koulutuksen rahoituksen vähentyessä on entistä enemmän mietittävä, kuinka yliopistot voivat juustohöyläämisen sijaa tehdä aitoa rakenteellista kehittämistä, jotta vähäiset resurssit saadaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön.

    » Jatka lukemista

  • 150205_SYL_kuva_IirisNiinikoski_studio_vari_120x180px_web15.12.2015

    Iiris Niinikoski, 25, on valittu Suomen ylioppilaskuntien liiton projektisihteeriksi alkuvuodeksi 2016. Projektisihteerinä Niinikoski vastaa SYL95-juhlaseminaarin järjestelystä sekä muista kiireellisistä tehtävistä.

    Niinikoski on suorittanut kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Aiempi kokemus SYL:n ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallitusten varapuheenjohtajana toimivat erinomaisena pohjana menestyksekkäälle projektityölle. Tehtävässään Niinikoski aloittaa tammikuun alussa.

    » Jatka lukemista

  • Suomen delegaatio ACYF:n seminaarissa

    Marraskuun puolivälissä SYL:lle ja sitä kautta minulle aukeni poikkeuksellinen mahdollisuus. Sain Kiinan suurlähetystöstä viestin, jossa tiedusteltiin halukkuuttani tulla puhumaan suomalaisesta opiskelijayrittäjyydestä Kiinassa järjestettävään seminaariin? Ilmeisesti meillä käynnissä oleva työelämän murros ja muuttuvat asenteet yrittäjyyttä kohtaan oli huomattu myös Kiinassa.

    Pohja puheelle oli jo valmiina. Pitkin vuotta olemme keskustelleet Suomen yrittäjien kanssa opiskelijayrittäjien asemasta ja OTUS on juuri julkaissut aiheesta tutkimuksen. Sitä en kuitenkaan tiennyt, että yhtenä pääpuhujista yleisöni koostuisi Kiinan varapresidentti Li Yuanchaosta, ministereistä sekä Ruotsista että Tanskasta, kansanedustajista ja suurlähettiläistä kaikista Pohjoismaista sekä tietenkin nuorista yrittäjistä.

    » Jatka lukemista

» Selaa uutisia