On kovin mielenkiintoista seurata hyvinkin erilaisista asioista käytävää keskustelua hieman analyyttisemmin. Oli sitten kyse valtakunnan poliittisten puolueiden toistensa syyttelystä, opiskelijoiden mielipiteiden sivuuttamisesta yliopiston hallintoelimissä, eri ylioppilaskuntien välisistä eroista käytävistä keskusteluista tai sen oman ainejärjestön paremmuudesta ylitse sen toisen erilaisen järjestön. Ensimmäinen ajatus näiden erilaisten keskusteluiden linkittämisestä toisiinsa on hyvin helposti se, että eihän näillä ole mitään yhteistä
Pinnalla
-
-
Ei ole tarvinnut seurata Suomen yliopistokoulutuksen kehittämisen ympärillä vellovaa keskustelua kovin kauaa, kun jo huomaa sen pyörivän saman kestotematiikan ympärillä: opiskelijoiden opintoaikoja pitäisi lyhentää. Vuonna 2005 hallitus toi eduskuntaan esityksen, jolla oltiin ratkaisemassa tilanne once and for all. Yliopistolain muutoksella tuolloisen opetusministeri Haataisen esittelypuheenvuoron juhlallisen aloituksen mukaan vahvistettiin “yliopistojen velvollisuutta opinto-ohjauksen antamiseen ja opiskelijoiden oikeudet tutkinnon suorittamiseen.” Itse lakitekstihän keskittyi kuitenkin linjaamaan tavoitteelliset suoritusajat yliopistotutkinnoille, joiden ylittäminen edellyttäisi opiskelijalta selittelyä ja lisäajan anomista. Eduskuntadebatin aikana ministeri Haatainen toki lupaili, että “Jos ei suorita opintoja loppuun eikä valmistu yliopistosta, niin ei siitä mikään kuuma kivi päähän tipu…”.
HS uutisoi 18. toukokuuta, että selvitystensä mukaan 2005 aloittaneesta noin 20 000 yliopisto-opiskelijan joukosta 6000 opiskelijaa on nyt pää pölkyllä. Käytännössä lisäaikaa pitää siis nyt anoa, jos opiskelua haluaa jatkaa. HS palaa historiaan kertomalla opiskelijajärjestöjen vastustaneen lainmuutosta aikanaan vetoamalla akateemisen vapauden menettämiseen. Jo vain sellainenkin (määritelmällisesti kovin hankala) huoli oli varmasti olemassa, mutta enemmän tuolloin ajateltiin lakimuutoksen lähinnä tuottavan töitä byrokraateille. Sinänsä opintoaikojen lyhentäminen nähtiin ihan ok tavoitteeksi, mutta todettiin ettei tällaisella lainsäädännöllä edelleenkään poisteta niitä lukuisia, myös hyvinkin yksilökohtaisia, syitä jotka opintoajan joillakin venyttää yli ns. sopivaisuusrajojen (Koulutuksen tutkimuslaitoksen julkaisussa todetaan opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja keskeyttämiseen vaikuttavat asiat olevan monitahoisia, ja ne voidaan jakaa yksilön tasoon, oppilaitoksen tasoon ja yhteiskunnalliseen tasoon, joista jokaiseen voidaan kohdistaa toimenpiteitä.). Opiskelijajärjestöillä oli siis vahva usko, ettei hankkeen tuottama merkittävä lisäbyrokratia maksaisi vaivaa, koska joka tapauksessa yliopistoilla ei (onneksi!) ole resurssienjaon perusteella minkäänlaista insentiiviä olla myöntämättä opiskelijalle lisäaikaa, vaikka hänen opintonsa vähän venyisivät. Uskoakseni juurikin tästä syystä myös suurin osa yliopistoista vastusti lakimuutosta, vaikka myös lyhyemmät opiskeluajathan olisivat toki rahanjaossa menestymisen näkökulmasta yliopistojen etu.
Laajemmassa kuvassa täytyy sanoa, että yhteiskunnallisessa keskustelussa on kovin haasteellista ymmärtää mitä oikeasti yliopistokoulutuksella tavoittelemme ja haluamme. Keskustelu tuntuu heilahtelevan oikeankokoisten ja nopeasti suoritettujen tutkintojen tavoittelun sekä osaamista, luovuutta ja uuden kasvualustan tukemista haikailevien tavoitteiden välisellä akselilla eestaas. Akselin toinen pää herkästi unohtaa, että yliopisto-opiskelijoiden opiskeluajalle on jo rajoitetuksia ja opintotuen saamisen ehtoja on kiristetty emmekä me tutkintomäärillä muutenkaan maailmassa pärjää. Toinen pää taas saattaa unohtaa, ettei luovuuden korostaminenkaan tarkoita päämäärätöntä hengailua ja tehottomuutta.
Kun asiaa miettii yliopistossa opiskelunsa aloittavan nuoren näkökulmasta, päästään retoriikan ongelmallisessa monimutkaisuudessa ihan ytimeen. Mikäli hänelle näyttäytyy koulutuksen tavoitteen olevan (kärjistäen) mahdollisimman nopeasti tutkintotehtaassa suoritettu putkitutkinto, ollaan todellakin pää edellä aika syvässä hetteikössä. Jos taas opiskelunsa aloittavan ymmärrys koulutuksen tavoitteista olisi ennemminkin korkea osaaminen ja luovuus sekä usko omaan pärjäämiseen ja jaksamiseen työssä ja elämässä, ollaan nähdäkseni oikealla reitillä. Tampereen teknilisessä yliopistoissa varsin tuore selvitys paljasti, että jo alle vuoden opiskelleista yli puolet oletti opintojensa viivästyvän yhteiskunnan asettamista tavoitteista. Näistäkin merkittävä osa oli opiskellut sitä tavoitetahtia mitä 2005 tehty lakimuutos edelyttää. Voi kunpa joku edes kysyisi näiltä nuorilta aikasuorituksen sijaan ennemmin minkälaisia ajatuksia heillä on osaamisestaan suhteessa osaamisodotuksiin. Viesti on selvä: yhteiskunta edellyttää vauhtia.
Hallitusohjelman tavoite olla maailman osaavin kansa vuonna 2020 on kyllä tuomittava sanahelinäksi, jos ei paukkuja laiteta sellaiseen osaamiseen, joka vastaa haluumme sivistyä, täyttää työmarkkinoidemme kysynnän ja luo meille uusia työpaikkoja. Tavoitteeseen pyrkiminen ajattelemallani tavalla ei suinkaan tarkoita lorvimista ja haahuilua tai yliopisto-opiskelijoiden opintoaikojen turhaa venymistä. Sen tavoittelu voisi tarkoittaa ainakin tutkimukseen perustuvan opetuksen arvostamista ja siihen panostamista, opiskelijoita motivoivia ja aktivoivia opetusmenetelmiä, opiskelijoiden jämäkkää vastuuta oman osaamisensa ja yliopistoyhteisönsä kehittämisestä, opintojen suunnittelua ja sitä tukevaa ohjausta ja tukea pitkin opintopolkua, opintosisältöjen oikeanlaista mitoitusta sekä järkeviä mahdollisuuksia osaamisen täydentämiseen tutkinnon suorittamisen jälkeen. Työurien pidentämisenkin näkökulmasta on järkevää mahdollistaa osaamisen kehittämisen tai riittämättömän opintotuen vuoksi työssäkäyvälle opiskelijalle joustavia tapoja opiskella (tenttiakvaariot, kesäajan opiskelumahdollisuudet jne, mistä myös SYL:n puheenjohtaja Jarno bloggaili ihan vasta).
Opintoaikoja rajaavan lainsäädännön sinänsä positiivinen lopputulema tähän mennessä näyttäisi olevan se, että opiskelijan opinnoissa etenemistä ylipäätään seurataan, ja joku häntä voi näin ollen kontaktoida mikäli näyttää siltä, että asiat eivät mene kuin siellä kuuluisassa Strömsössä. Todettakoon siis tähän loppuun kokoavasti, että minä en vastusta opintoaikojen lyhentämistä sinänsä. SYL on kerännyt työurien pidentämisestä työstettyyn julkaisuun myös joitakin keinoajatuksia opintoaikojen lyhentämisestä. Olemme julkaisussa pyrkineet tuomaan esiin sitä, että kuten opintoaikojen venymisen syytkin, niihin puuttumisen talkootkin ovat väistämättä yhtä lailla opiskelijoiden, yliopistojen kuin yhteiskunnankin asioita.
Hallitusohjelman korkeakoulutusta koskevassa osiossa ei osaamiseen liittyvää koulutuksen tavoitetta ole, läpäisyyn ja nopeuteen liittyvät kyllä löytyvät. Ei kai opintoaikojen lyhentäminen voi kuitenkaan olla keskeisin yliopistopoliittinen tavoitteemme? Yliopistoilla on onneksi halutessaan mahdollisuus olla opintoaikakyttääjien sijaan opiskelijoille yhteisöjä, jossa ympärillä on inspiroivia ihmisiä, suunnaton määrä tietoa sekä omaan ajatteluun ja uuden luomiseen rohkaiseva ote.
-
-
Kannanotto 15.5.2012 / Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY)
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) vaatii, että opintolainaa kehitetään riskittömämmäksi. Opintolainan takaisinmaksun tulee alkaa vasta kun opiskelija valmistuttuaan saavuttaa riittävän tulotason. Lainaa tulisi myös saada nostaa takautuvasti. Opintolainan ottamisesta ei kuitenkaan saa tehdä pakollista, ja opintotuen tulee jatkossakin säilyä opintorahapainotteisena.
“Moni opiskelija jättää lainan nostamatta epävarmojen tulevaisuudennäkymien takia. Haluamme että opintolainan nostamisesta tehdään niin riskitöntä että se on opiskelijalle todellinen vaihtoehto”, toteaa HYYn hallituksen puheenjohtaja Jannica Aalto.
» Jatka lukemista
-
Kommentti 15.5.2012
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto sekä Yliopistojen opetusalan liitto YLL ovat ottaneet kantaa STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään esille nostamaan ajatukseen opiskelijoiden kesäopiskelun lisäämisestä. Ensin mainittujen tiedotteen (14.5.) mukaan kesälukukausi on yliopiston näkökulmasta jopa mahdoton toteuttaa. Työntekijäjärjestöt vetoavat erityisesti resurssipulaan sekä opetusta antavan henkilökunnan tutkimusmahdollisuuksien heikkenemiseen.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry kannattaa kesäajan parempaa ja tehokkaampaa hyödyntämistä opiskelumahdollisuuksien kehittämiseksi, vaikka puheenjohtaja Jarno Lappalainen myöntääkin, että kesä on usealle opiskelijalle haasteellista opiskeluaikaa: “Opiskelijatutkimus 2010:n mukaan 78 % vastanneista yliopisto-opiskelijoista oli kesätyössä edellisenä kesänä. Useimmille opiskelijoille kesätyö on keskeinen tapa sekä kohentaa toimeentuloa että hankkia työllistymisen kannalta olennaista työkokemusta. Kuitenkin monelle – erityisesti vailla kesätyötä olevalle – opiskelijalle kesä olisi erinomainen aika opiskella.”
“Toisin kuin työntekijäjärjestöt vihjaavat, on useimmissa yliopistoissa tosiasiassa liian vähän kesäkursseja tarjolla ja kaikissa niitä ei ole lainkaan. Vähäinen kurssitarjonta johtaa siihen ettei tiukasti vastikkeellista ja niukkaa opintotukea ole mahdollista nostaa kaikkien kesäkuukausien ajaksi”, Jarno Lappalainen huomauttaa.
Tilannetta hankaloittaa entisestään se, että tarjolla oleviin kesätentteihin pitää yleensä ilmoittautua jo keväällä, jolloin opiskelijoiden vaikea tietää esimerkiksi kesätyöskentelyn yhteensopivuus tenttiaikojen kanssa. Lisäksi esimerkiksi yliopistojen kirjastot saattavat olla kesäisin pitkiä aikoja suljettuina. Työntekijäjärjestöjen esille tuomaan kesätentteihin osallistumattomuuden ongelmaan voi löytää ratkaisuja yhdessä opiskelijoiden kanssa kehittämällä esimerkiksi ajasta ja paikasta riippumattomia suoritustapoja. Joustavuutta tarjoavia tenttiakvaarioita ei kaikissa yliopistoissa vielä ole tai ne ovat varsin vähäisesti käytössä.
Jatkossa vähintään 55 opintopistettä suorittavien opiskelijoiden määrä on yliopistoille keskeinen rahoituskriteeri. Tällä hetkellä tuohon vuositahtiin pääsee vajaa neljäsosa yliopisto-opiskelijoista. Näin ollen opiskelumahdollisuuksien parantaminen myös kesäkuukausina voisi olla yliopistoille hyvä tapa lisätä mahdollisuuksiaan menestyä rahanjaossa.
Esimerkiksi Oulun yliopistossa on varauduttu kesäopiskelumahdollisuuksien tarpeeseen kehittämällä uutta toimintamallia tiedekuntien, avoimen yliopiston ja kesäyliopiston yhteistyönä. Nyt luupin alla olevan kesäajan tarkastelun lisäksi SYL muistuttaa, että opetuksen tasainen ja suunnitelmallinen jaksottaminen on tarpeen myös syys- ja kevätlukukausilla.
“Tunnistamme monet työntekijäjärjestöjen esille tuomista haasteista, kuten resurssipulan ja tarpeen varata aikaa tutkimukselle. Yliopistoindeksin jäädyttäminen hankaloittaa haasteiden selättämistä, mutta emme suostu julistamaan kesäopiskelumahdollisuuksien kehittämistä mahdottomaksi tehtäväksi. Me näemme asiassa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia ja toivomme, että keskustelu jatkuu rakentavassa hengessä sekä valtakunnan tasolla että yliopistoissa.”, puheenjohtaja Lappalainen summaa.
» Jatka lukemista
-
Tiedote 14.5.2012 / Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöHelsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö ja ajatushautomo Demos Helsinki ovat julkaisseet Hoas-laboratorio-designprojektin tulokset. Loppujulkaisu “Puhuvat seinät ja 11 muuta ehdotusta viisaaseen asumiseen” antaa vinkkejä koko asumissektorille siitä, miten hyvinvointi ja ekologinen kestävyys voidaan yhdistää ihmisten kodeissa.
Hoas-laboratoriossa designajattelua on sovellettu asumiseen. Vuosina 2010–2012 on mm. viljelty ruokaa kerrostalojen pihoilla, valittu Hoasin historian ensimmäiset asukasisännät, järjestetty yliopistokursseja, tehty videoblogia ihmisten kodeista, käynnistetty naapuriavun aikapankki ja kilpailutettu asukkaita sähkönsäästössä. Kokeiluista on jalostettu kaksitoista toimintaehdotusta kestävään ja viihtyisään asumiseen.
» Jatka lukemista
-
Tiedote 14.5.2012
Univesitas21 – korkeakoulujen global ranking -systeemi vertailee eri maiden korkeakoulutusjärjestelmien toimivuutta. Sen perusteella Suomi sijoittuu top viiteen. Ranking-järjestelmä perustuu resursseihin, ympäristöön, linkittymiseen/verkostoitumiseen sekä tuloksellisuuteen.
Top 10: USA, Ruotsi, Kanada, Suomi, Tanska, Sveitsi, Norja, Australia, Hollanti ja Iso-Britannia.
Lisää tietoa:
-
Keskustellaan kivasti keskustellen 14.05.2012 [Lauri Miikkulainen] 14.05.2012 (Koko päivä) TYYn blogiin on v
-
Tiedote 11.5.2012 /Tampereen korkeakouluopiskelijoiden kunnallispoliittinen edunvalvontaryhmä Ryhmä 35 000
Tampereen korkeakouluopiskelijoiden kunnallispoliittinen edunvalvontaryhmä Ryhmä 35 000 järjestää tempauksen maanantaina 14.5.2012 klo 15.45 Tampereen virastotalolla. Ryhmä tarjoaa simaa ja opiskelijoiden näkemyksiä Tampereen kaupunginvaltuustolle juuri ennen valtuuston kokousta.
Tempauksella Ryhmä 35 000 haluaa esitellä päättäjille ylioppilas- ja opiskelijakuntien tekemää uutta kunnallispoliittista ohjelmaa sekä muistuttaa valtuustoa siitä, että Tampereella joka kuudes asukas on opiskelija.
Ryhmä 35 000:n kunnallispoliittinen ohjelma on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa jokakuudes.fi.
» Jatka lukemista
-
Takana on pitkä talvi, johon on mahtunut lukemattomia kokouksia ja palavereita, kilokaupalla kokouspullaa ja satoja sähköposteja. Viimeisen viikon aikana on kuitenkin tapahtunut paljon
Yläpuolella näet tuoreimmat kirjoitukset SYL:n toimistolta ja ylioppilaskuntien blogeista. Lisää blogikirjoituksia löydät sivuston Pinnalla-osiosta.
-
Ei ole tarvinnut seurata Suomen yliopistokoulutuksen kehittämisen ympärillä vellovaa keskustelua kovin kauaa, kun jo huomaa sen pyörivän saman kestotematiikan ympärillä: opiskelijoiden opintoaikoja pitäisi lyhentää. Vuonna 2005 hallitus toi eduskuntaan esityksen, jolla oltiin ratkaisemassa tilanne once and for all. Yliopistolain muutoksella tuolloisen opetusministeri Haataisen esittelypuheenvuoron juhlallisen aloituksen mukaan vahvistettiin “yliopistojen velvollisuutta opinto-ohjauksen antamiseen ja opiskelijoiden oikeudet tutkinnon suorittamiseen.” Itse lakitekstihän keskittyi kuitenkin linjaamaan tavoitteelliset suoritusajat yliopistotutkinnoille, joiden ylittäminen edellyttäisi opiskelijalta selittelyä ja lisäajan anomista. Eduskuntadebatin aikana ministeri Haatainen toki lupaili, että “Jos ei suorita opintoja loppuun eikä valmistu yliopistosta, niin ei siitä mikään kuuma kivi päähän tipu…”.
HS uutisoi 18. toukokuuta, että selvitystensä mukaan 2005 aloittaneesta noin 20 000 yliopisto-opiskelijan joukosta 6000 opiskelijaa on nyt pää pölkyllä. Käytännössä lisäaikaa pitää siis nyt anoa, jos opiskelua haluaa jatkaa. HS palaa historiaan kertomalla opiskelijajärjestöjen vastustaneen lainmuutosta aikanaan vetoamalla akateemisen vapauden menettämiseen. Jo vain sellainenkin (määritelmällisesti kovin hankala) huoli oli varmasti olemassa, mutta enemmän tuolloin ajateltiin lakimuutoksen lähinnä tuottavan töitä byrokraateille. Sinänsä opintoaikojen lyhentäminen nähtiin ihan ok tavoitteeksi, mutta todettiin ettei tällaisella lainsäädännöllä edelleenkään poisteta niitä lukuisia, myös hyvinkin yksilökohtaisia, syitä jotka opintoajan joillakin venyttää yli ns. sopivaisuusrajojen (Koulutuksen tutkimuslaitoksen julkaisussa todetaan opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja keskeyttämiseen vaikuttavat asiat olevan monitahoisia, ja ne voidaan jakaa yksilön tasoon, oppilaitoksen tasoon ja yhteiskunnalliseen tasoon, joista jokaiseen voidaan kohdistaa toimenpiteitä.). Opiskelijajärjestöillä oli siis vahva usko, ettei hankkeen tuottama merkittävä lisäbyrokratia maksaisi vaivaa, koska joka tapauksessa yliopistoilla ei (onneksi!) ole resurssienjaon perusteella minkäänlaista insentiiviä olla myöntämättä opiskelijalle lisäaikaa, vaikka hänen opintonsa vähän venyisivät. Uskoakseni juurikin tästä syystä myös suurin osa yliopistoista vastusti lakimuutosta, vaikka myös lyhyemmät opiskeluajathan olisivat toki rahanjaossa menestymisen näkökulmasta yliopistojen etu.
Laajemmassa kuvassa täytyy sanoa, että yhteiskunnallisessa keskustelussa on kovin haasteellista ymmärtää mitä oikeasti yliopistokoulutuksella tavoittelemme ja haluamme. Keskustelu tuntuu heilahtelevan oikeankokoisten ja nopeasti suoritettujen tutkintojen tavoittelun sekä osaamista, luovuutta ja uuden kasvualustan tukemista haikailevien tavoitteiden välisellä akselilla eestaas. Akselin toinen pää herkästi unohtaa, että yliopisto-opiskelijoiden opiskeluajalle on jo rajoitetuksia ja opintotuen saamisen ehtoja on kiristetty emmekä me tutkintomäärillä muutenkaan maailmassa pärjää. Toinen pää taas saattaa unohtaa, ettei luovuuden korostaminenkaan tarkoita päämäärätöntä hengailua ja tehottomuutta.
Kun asiaa miettii yliopistossa opiskelunsa aloittavan nuoren näkökulmasta, päästään retoriikan ongelmallisessa monimutkaisuudessa ihan ytimeen. Mikäli hänelle näyttäytyy koulutuksen tavoitteen olevan (kärjistäen) mahdollisimman nopeasti tutkintotehtaassa suoritettu putkitutkinto, ollaan todellakin pää edellä aika syvässä hetteikössä. Jos taas opiskelunsa aloittavan ymmärrys koulutuksen tavoitteista olisi ennemminkin korkea osaaminen ja luovuus sekä usko omaan pärjäämiseen ja jaksamiseen työssä ja elämässä, ollaan nähdäkseni oikealla reitillä. Tampereen teknilisessä yliopistoissa varsin tuore selvitys paljasti, että jo alle vuoden opiskelleista yli puolet oletti opintojensa viivästyvän yhteiskunnan asettamista tavoitteista. Näistäkin merkittävä osa oli opiskellut sitä tavoitetahtia mitä 2005 tehty lakimuutos edelyttää. Voi kunpa joku edes kysyisi näiltä nuorilta aikasuorituksen sijaan ennemmin minkälaisia ajatuksia heillä on osaamisestaan suhteessa osaamisodotuksiin. Viesti on selvä: yhteiskunta edellyttää vauhtia.
Hallitusohjelman tavoite olla maailman osaavin kansa vuonna 2020 on kyllä tuomittava sanahelinäksi, jos ei paukkuja laiteta sellaiseen osaamiseen, joka vastaa haluumme sivistyä, täyttää työmarkkinoidemme kysynnän ja luo meille uusia työpaikkoja. Tavoitteeseen pyrkiminen ajattelemallani tavalla ei suinkaan tarkoita lorvimista ja haahuilua tai yliopisto-opiskelijoiden opintoaikojen turhaa venymistä. Sen tavoittelu voisi tarkoittaa ainakin tutkimukseen perustuvan opetuksen arvostamista ja siihen panostamista, opiskelijoita motivoivia ja aktivoivia opetusmenetelmiä, opiskelijoiden jämäkkää vastuuta oman osaamisensa ja yliopistoyhteisönsä kehittämisestä, opintojen suunnittelua ja sitä tukevaa ohjausta ja tukea pitkin opintopolkua, opintosisältöjen oikeanlaista mitoitusta sekä järkeviä mahdollisuuksia osaamisen täydentämiseen tutkinnon suorittamisen jälkeen. Työurien pidentämisenkin näkökulmasta on järkevää mahdollistaa osaamisen kehittämisen tai riittämättömän opintotuen vuoksi työssäkäyvälle opiskelijalle joustavia tapoja opiskella (tenttiakvaariot, kesäajan opiskelumahdollisuudet jne, mistä myös SYL:n puheenjohtaja Jarno bloggaili ihan vasta).
Opintoaikoja rajaavan lainsäädännön sinänsä positiivinen lopputulema tähän mennessä näyttäisi olevan se, että opiskelijan opinnoissa etenemistä ylipäätään seurataan, ja joku häntä voi näin ollen kontaktoida mikäli näyttää siltä, että asiat eivät mene kuin siellä kuuluisassa Strömsössä. Todettakoon siis tähän loppuun kokoavasti, että minä en vastusta opintoaikojen lyhentämistä sinänsä. SYL on kerännyt työurien pidentämisestä työstettyyn julkaisuun myös joitakin keinoajatuksia opintoaikojen lyhentämisestä. Olemme julkaisussa pyrkineet tuomaan esiin sitä, että kuten opintoaikojen venymisen syytkin, niihin puuttumisen talkootkin ovat väistämättä yhtä lailla opiskelijoiden, yliopistojen kuin yhteiskunnankin asioita.
Hallitusohjelman korkeakoulutusta koskevassa osiossa ei osaamiseen liittyvää koulutuksen tavoitetta ole, läpäisyyn ja nopeuteen liittyvät kyllä löytyvät. Ei kai opintoaikojen lyhentäminen voi kuitenkaan olla keskeisin yliopistopoliittinen tavoitteemme? Yliopistoilla on onneksi halutessaan mahdollisuus olla opintoaikakyttääjien sijaan opiskelijoille yhteisöjä, jossa ympärillä on inspiroivia ihmisiä, suunnaton määrä tietoa sekä omaan ajatteluun ja uuden luomiseen rohkaiseva ote.
-
Kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä Tilastokeskuksesta esitteli tilastoja nuorten syrjäytymisestä.
17.4.2012Ainoastaan elokuvissa voidaan elää kahdesti. Todellisessa elämässä kelloa ei voi kääntää taaksepäin eikä tehtyä saa tekemättömäksi. Tätä ei kuitenkaan pidä nähdä negatiivisena asiana. Teemme jatkuvasti erilaisia valintoja, jotka tavalla tai toisella ohjaavat elämämme kulkua. Joskus vääriltä tuntuvat valinnat voivatkin ohjata meidät hyvään lopputulokseen ja vaikka asiat menisivätkin mönkään, olemme jälleen kokemusta rikkaampia.
Etenkin nuorena tehdyt valinnat vaikuttavat usein merkittävällä tavalla elämämme suuntaan. Nuoriin kohdistuu suuria paineita tehdä opiskelupaikkaansa ja tulevaan ammattiinsa liittyviä valintoja jo varhaisessa vaiheessa elämäänsä. Nämä päätökset eivät muodostu nuorille ylitsepääsemättömiksi, jos heitä osataan tukea oikealla tavalla ja jos heillä on tunne siitä, että väärältä tuntuvan valinnan jälkeen voi vielä vaihtaa suuntaa.
Yhteiskuntamme suuri haaste on, miten saamme kaikki työuran syrjään kiinni. Tätä kysymystä käsiteltiin myös Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ry:n järjestämässä ”Elän vain kerran – kestävimmät tavat pidentää työuria” -seminaarissa maanantaina 16.4. Seminaarissa nuorten syrjäytymisestä oli puhumassa Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä. Hänen mukaansa nuorten syrjäytyminen on vakava ongelma, jolla on pitkäkantoisia seurauksia niin yksilön itsensä kuin myös yhteiskunnan kannalta.
Myrskylän tilastojen mukaan syrjäytyneitä 15–29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä reilut 50 000. Heistä jokainen maksaa arviolta miljoona euroa Suomelle. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on tärkeätä puuttua jo perusasteella. Kuten seminaarin keskusteluissakin todettiin, nuoret tarvitsevat yksilöllisiä palveluita ja tukea koulutuksen siirtymävaiheissa sekä opintojen alkuvaiheessa, jolloin riski pudota koulutuksen ulkopuolelle on suuri. Parhaimmat tulokset syrjäytymisen ehkäisemisessä saadaan panostamalla ohjaukseen, nuorten työpajatoimintaan sekä etsivään nuorisotyöhön, josta on esimerkiksi Tanskasta hyviä kokemuksia.
» Jatka lukemista
-
12.4.2012
Varapuheenjohtaja Marina Lampinen ja kv-sihteeri Juha Töyrylä edustivat Suomen ylioppilaskuntien liittoa, kun Pohjoismaiden ja Baltian maiden opiskelijaliitot kokoontuivat NOM-tapaamiseen (Nordiskt Ordförande Möte) Osloon 23.–25.3. Tapaamisen teemana oli opiskelijaliikkuvuuden rahoitus. Erityisesti Euroopan unionin komission uusi Erasmus for All -rahoitusohjelma herätti keskustelua ja aiheesta laadittiin myös kannanotto (http://bit.ly/H42jFb).
» Jatka lukemista
-
12.4.2012
SYL:n edustus osallistui to–pe 29.–30.3. pidetyille yliopistojen opintotukilautakuntien koulutuspäiville. Ensimmäisen koulutuspäivän tärkeimmän annin tarjosivat Kelan ja opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtaiskatsaukset. Esille nousi tietysti maaliskuisen budjettiriihen ratkaisu opintotuen kustannusneutraalista kehittämisestä sekä siitä, miten tulevaisuudessa kaksiportainen tukijärjestelmä tulee vaikuttamaan alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen.
Keskusteluissa nousi esille, minkälainen ryhmä opintotuen kehittämiseen on tarkoitus koota, mitä kustannusneutraalius tarkoittaa ja mitä uudistuksella lopulta haetaan? Mihinkään edellisistä ei saatu oikein vastausta ja asiaan saataneenkin selkoa vasta tulevien viikkojen aikana. Koko opiskelijakentän tulee olla hyvin aktiivinen asian suhteen ja yhdessä miettiä eri vaihtoehtojen mahdollisuuksia ja vaikutuksia opiskelijoille kaikilla koulutusasteilla. Työryhmän tuotoksen aikataulu näyttäisi olevan tämä vuosi – ja nähtäväksi jää pääsemmekö keskustelemaan uusista esityksistä sopivasti ensi syksyn liittokokouksessa. Lapinrinteelläkin joutunemme jälleen priorisoimaan tekemisiämme vielä ennen kesää.
» Jatka lukemista
-
30.3.2012
Järjestyksessään 23. European Student Convention pidettiin 17.–19. maaliskuuta keväisessä Kööpenhaminassa. Konferenssiin osallistui 110 osallistujaa 35 Euroopan maasta. SYL:sta paikalla olivat hallituksen kv-vastaava Kim Rantala ja kansainvälisten asioiden sihteeri Juha Töyrylä.
Konferenssi käsitteli työllisyyttä työllistettävyyden näkökulmasta eli sitä, millaisia taitoja korkeakoulujen pitäisi opiskelijoille opettaa. Valmistuneiden työnsaannin kannalta konferenssi pohti erilaisia toimenpiteitä paremman työelämärelevanssin ja -yhteyksien saavuttamiseksi. Näihin kuuluvat esimerkiksi syvempi yhteistyö korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kesken, parempi saavutettavuus työharjoitteluun ja sen hyväksilukeminen tutkintoon.
Eniten keskustelua osallistujien kesken herätti korkeakoulujen ja työelämän suhde. Pitäisikö korkeakoulujen ainoastaan olla työmarkkinoiden käytettävissä vai tulisiko korkeakoulujen vain keskittyä tieteeseen ja tutkimukseen? Loppujen lopuksi suosituin mielipide oli se, että korkeakoulujen tulisi joustavasti pystyä sopeutua jatkuvasti muuttuvaan ympäröivään maailmaan.
» Jatka lukemista
-
29.3.2012
Hallitus pääsi sopuun valtion talouden sopeuttamistoimista kehysriihessään torstaina 22.3. Kehysriihen lopputuloksessa oli opiskelijoiden kannalta sekä hyviä että hieman huolestuttavia asioita. Varsinainen toteutuva sopeutussumma on 2,7 miljardia euroa, josta 1,5 miljardia toteutetaan verotuksellisin ratkaisuin ja 1,2 miljardia euroa menoleikkauksien kautta. Lisäksi työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun eläkeratkaisuista, joiden avulla pidennetään työuria ja joiden laskennallinen vaikutus valtion talouteen on noin 2 miljardia euroa.
SYL on seurannut kehysneuvotteluja koko alkuvuoden hyvin tiiviisti. Helmikuussa SYL määritteli omat tavoitteensa kehysbudjetin suhteen, jotka olivat maksuttoman koulutuksen turvaaminen, opintotuen tason ja nykyrakenteen säilyttäminen sekä YTHS:n rahoituksen turvaaminen. Näiden tavoitteiden pohjalta SYL:n toimistolaiset tapasivat kaikkien hallituspuolueiden päättäjiä ja virkamiehiä eri hallinnonaloilta. Myös opetusministeri Jukka Gustafssonin kanssa käytiin keskustelemassa työurien pidentämisestä, yliopistokentän rakenteellisista kysymyksistä, opiskelijavalinnoista sekä kehysbudjettitavoitteista.
» Jatka lukemista
-
14.2.2012
OKM julkaisi helmikuun alussa Otuksen tekemän tutkimuksen “Hitaasti, mutta varmasti? Saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla”. SYL oli mukana tutkimuksen ohjausryhmässä ja osallistui myös julkaisutilaisuuden paneelikeskusteluun.
Tutkimuksessa käsitellään korkeakoulujen saavutettavuutta sekä korkeakoulujen itsensä että opiskelijoiden antamien kyselyvastausten perusteella. Tutkimuksen tulos on selvä: sen paremmin psyykkinen, fyysinen kuin sosiaalinenkaan saavutettavuus ei ole vielä korkeakouluissa riittävän hyvällä tolalla. Keskeiseksi ongelmaksi voi nähdä muun muassa sen, että saavutettavuus vaihtelee merkittävästi eri tiedekuntien ja oppiaineiden välillä riippuen niin käytettävistä tiloista kuin opettavasta henkilökunnastakin. Merkittävä tulos on myös se, että erilaiset oppijat nousivat monissa kohdin ryhmäksi, jotka kokivat saavutettavuuden tilan kaikkein heikoimmaksi.
» Jatka lukemista
-
Tiedote 16.12.2011
Vapaa julkaistavaksiMatti Tujula SYL:n koulutuspoliittisen sihteerin sijaiseksi
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitus on valinnut koulutuspoliittiseksi sihteeriksi filosofian ylioppilas Matti Tujulan, 27.
Matti Tujula on toiminut SYL:ssa kuluvana vuonna hallituksen jäsenenä vastaten koulutuspolitiikasta. Aiemmin hän on vastannut koulutuspolitiikasta myös HYY:n hallituksessa. Lisäksi Tujula on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä HYY:ssa ja Helsingin yliopistolla. Tujulan merkittäväksi eduksi katsottiin erittäin vahva tuntemus SYL:n koulutuspoliittisen sektorin tämänhetkisestä työtilanteesta ja ajankohtaisesta koulutuspoliittisesta keskustelusta.
Matti Tujula opiskelee Helsingin yliopistossa pääaineenaan yleinen historia. Tujula aloittaa työnsä SYL:ssa helmikuun puolivälissä. Työ on määräaikainen opintovapaan sijaisuus.
Lisätietoja:
SYL:n puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi, p. 044 906 5007Matti Tujula, p. 040 531 9901
http://www.facebook.com/SYL.FIN
http://www.twitter.com/SYL_FIN
17 jäsenjärjestöä ja 135 000 yliopisto-opiskelijaa edustava Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry on maan suurin yliopisto-opiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö.
-
SYL on mukana lähettämässä kansanedustajille avointa kirjettä koskien tasa-arvoista avioliittolakia: allekirjoittakaa aloite!
Avoin kirje 19.12.2011
Hyvät kansanedustajat,
Me nuoret haluamme olla rakentamassa maata, jossa kaikille ihmisille on tilaa ja jokainen on arvokas omana itsenään. Haluamme, että jokainen saa rakastaa ja tulla rakastetuksi, solmia avioliiton ja perustaa perheen niin halutessaan. Haluamme nähdä tasa-arvoisen Suomen, jossa jokainen saa olla onnellinen. Haluamme, ettei ihmisiä erotella heidän seksuaalisen suuntautumisensa perusteella.
Voimassa olevan avioliittolain mukaan avioliitto on rajattu naisen ja miehen väliseksi liitoksi. Lain muuttaminen sukupuolineutraaliksi asettaisi kaikki ihmiset seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta yhdenvertaiseen asemaan lain edessä. Tasa-arvoinen avioliittolaki mahdollistaisi samaa sukupuolta oleville pareille avioliiton solmimisen sekä lopettaisi liittojen erittelyn rekisteröityihin parisuhteisiin ja avioliittoihin.
Eduskunnassa on allekirjoitettavana lakialoite sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta, joka toteutuakseen tarvitsee vähintään sadan kansanedustajan allekirjoituksen. Allekirjoituksia kerätään ensi viikon torstaihin saakka.
Me nuoret olemme huolestuneita siitä, että vaalien alla suurta kannatusta saaneen lainmuutoksen taakse ei olla saamassa eduskunnan enemmistöä. Vetoamme teihin, hyvät kansanedustajat, että olisitte yhdessä nuorten kanssa rakentamassa yhdenvertaista Suomea tasa-arvoisen avioliittolain kautta.
Enemmistö äänestäjistä kannattaa avioliittolain uudistamista. Toivomme tämän vaikuttavan myös kansanedustajien päätökseen. Haluamme muistuttaa, että aloitteen allekirjoittamalla kansanedustajat ajavat tasavertaisia ihmisoikeuksia lain edessä sekä vaikuttavat yleiseen ilmapiiriin yhdenvertaisuuden puolesta.
Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, puheenjohtaja Ida Kreutzman
Keskustanuoret ry, 1. varapuheenjohtaja Jouni Ovaska
Keskustan Opiskelijaliitto KOL ry, puheenjohtaja Markus Ylimaa
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry, varapuheenjohtaja Mikko Vieltojärvi
Liberaalit Opiskelijat LSK rf, puheenjohtaja Mats Biström
Svensk Ungdom rf, puheenjohtaja Fredrika Åkerö
Sosialidemokraattiset Nuoret ry, puheenjohtaja Timo Kontio
Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry, puheenjohtaja Sarita Niemi
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, puheenjohtaja Susanna Haapalainen
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, puheenjohtaja Helmi Selamo
Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry, puheenjohtaja Eemeli Lepola
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry, puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi
Vasemmistonuoret ry, puheenjohtaja Li Andersson
Vasemmisto-opiskelijat ry, puheenjohtaja Milla Jurva
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO ry, puheenjohtajat Paloma Hannonen ja Inka VenetvaaraAloitetta tukevat myös monet nuorisopolitiikassa vaikuttavat henkilöt, kuten
Sini Korpinen
Hanna-Mari Manninen
Matti Niemi
Teppo SäkkinenLisätiedot:
Inka Venetvaara, inka.venetvaara@vino.fi, 044 3399663
Hanna-Mari Manninen, hanna-mari.manninen@alli.fi, 040 7177494 -
SYL oli tänään sivistysvaliokunnassa kuultavana hallituksen esityksestä 121/2011 koskien opintotukilain muuttamista. Lakimuutoksella opintotuen vapaaehtoisen palauttamisen määräaikaa pidennettäisiin maaliskuun lopusta toukokuun loppuun – uudistus, jonka tarvetta SYL on pitänyt aktiivisesti esillä. Esityksellä täsmennetään myös joitain opintotuen kaksiportaisuuteen liittyviä tilanteita. Eniten keskustelua valiokunnassa herätti esitys, jonka mukaan lukio-opintoihin voisi saada tukea vain syys-toukokuulle. SYL ja useat muut opiskelijajärjestöt näkevät tämän epätasa-arvoiseksi, sillä ammatillista tutkintoa opiskelevilla on oikeus kesäopintotukeen. Miksei duaalimallin toisella puolella olisi?
SYL:n valiokunnalle etukäteen toimittama lausunto esityksestä on kokonaisuudessaan luettavissa alta.
Yläpuolella näet tuoreimmat kirjoitukset SYL:n toimistolta ja ylioppilaskuntien blogeista. Lisää blogikirjoituksia löydät sivuston Pinnalla-osiosta.
-
SYL oli keskiviikkona 25.4. sivistysvaliokunnan kuultavana valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016 annetusta valtioneuvoston selonteosta.
Kehyspäätöksien suhteen annoimme kiitosta opintotuen indeksiin sitomisesta, Taideyliopiston perustamisesta, nuorten yhteiskuntatakuun resurssilisäyksestä sekä ateriatuen tämänvuotisen korotuksen pitämisestä voimassa. Sen sijaan yliopistoindeksin jäädyttämistä pidämme lyhytnäköisenä toimenpiteenä, joka heikentää yliopistojen mahdollisuuksia laadukkaaseen tutkimukseen ja opetukseen.
Muistutimme sivistysvaliokuntaa myös siitä, että kehyspäätösten yhteydessä hallitus on päättänyt kokonaisen kahden vuoden tauon jälkeen perustaa jälleen työryhmän pohtimaan opintotuen rakenteellista kehittämistä opintoaikojen lyhentämiseksi opintotuen “kannustavuuden” kehittämisen kautta. Päätös herättää kummastusta, sillä edellisen opintotukityöryhmän esittämät opintotuen tiukennukset – eli opintopistevaatimusten tiukentaminen sekä opintotuen myöntäminen erikseen kandidaatin ja maisterin tutkintoihin – toteutettiin vasta viime syksynä. Lisäksi esimerkiksi opintoaikojen nopeuttamiseen tähtäävät opintoaikojen rajaukset alkavat vaikuttaa vasta tänä vuonna. Näistä uudistuksista yhdenkään vaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan. Opintolainan vuonna 2005 käyttöön tullutta kannustinjärjestelmää sen sijaan arvioidaan parhaillaan, joskin kyseinen arviointi on vielä pahasti kesken.
SYL:n kirjallinen lausunto on luettavissa alta. Lue myös SYL:n ja SAMOK:n kannanotto kehysriihen tuloksista.
-
Lausunto 29.3.2012
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry on torstaina 29.3. antanut sivistysvaliokunnalle lausunnon komission tiedonannosta koskien Yhteinen Erasmus -ohjelmaa. Ehdotuksessa yhdistettäisiin useita liikkuvuusohjelmia Erasmus-nimikkeen ja hallinnon alle. SYL piti yleisesti ohjelman tavoitteita liikkuvuuden lisäämisestä ja toiminnan virtaviivaistamisesta hyvinä. Hyvänä pidettiin myös sitä, että ohjelman sisällä rahoituksen pääpaino olisi henkilökohtaisen liikkuvuuden tukemisessa.
SYL toivoi kuitenkin liikkuvuudessa aliedustettujen ryhmien liikkuvuusmahdollisuuksien parempaa huomioimista sekä kritisoi ehdotettua maisteriopiskelijoiden lainojen takausjärjestelmää.
Koko lausunto on luettavissa Slidesharessa:
Lisätiedot:
Juha Töyrylä, kansainvälisten asioiden sihteeri, puh. 041 515 2229, juha.toyryla(at)syl.fi
-
Lausunto 22.3.2012
Suomen ylioppilaskuntien liiton lausunto perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelleen työryhmän (OKM 2012:6) ehdotuksista.
Lausunnon keskeinen sisältö
- SYL kannattaa lämpimästi esitettyä historian ja yhteiskuntaopin opetuksen lisäämistä ja opetuksen aloittamista luokilla 5-6. Tärkeää on myös keskittyä tukemaan oppilaiden aitoa osallisuutta kouluyhteisössä esimerkiksi vakiinnuttamalla oppilaskunnat kaikkiin peruskouluihin.
- Työryhmän esitysten pohjalta valinnaisuus perusopetuksessa vähenee jonkin verran. Mikäli tämä on edellytys sille, että kaikki peruskoulut pystyvät tarjoamaan todelliset yhdenvertaiset mahdollisuudet, on suunta SYL:n näkemyksen mukaan kannatettava. SYL haluaa kuitenkin myös muistuttaa valinnaisuudella olevan oma osansa oppimiseen ja kouluyhteisöön sitoutumisessa sekä koulussa viihtymisen parantamisessa.
- Jokaisella lapsella ja nuorella on SYL:n näkemyksen mukaan oltava oikeus riittävään ja yksilölliset tarpeet huomioivaan oppilaanohjaukseen.
- SYL edellyttää, että hyvää opiskelukykyä edistetään suunnitelmallisesti kaikilla koulutusasteilla yhteistyössä opiskelu- tai oppilasterveydenhuollon sekä oppilaiden kanssa.
- SYL toivoo, että jo perusopetuksessa huomioidaan painokkaasti oppijakeskeisten opetus- ja opiskelutapojen merkitys oppimiskulttuurin kehittymisessä koko koulutuspolkua ajatellen.
- SYL kannattaa työryhmän tavoitetta monipuolistaa perusopetuksen kieliohjelmia. Käytössä olevan tiedon varassa SYL:n on kuitenkin vaikea ottaa kantaa siihen, onko esitetty valtion erityisavustukseen perustuva menettely oikea tapa järjestää asia.
- Nyt käsittelyssä oleva työryhmän tuntijakoehdotus pystyy varsin rajallisesti vielä linjaamaan sinänsä hyvien tavoitteiden konkretisoitumista koulun arjessa. SYL toivoo, että opetussuunnitelman perusteita tuotettaessa pohditaan erittäin konkreettisesti miten esimerkiksi arvokasvatusta voidaan sisällyttää eri oppiaineiden ja niiden rajat ylittävään opetukseen.
» Jatka lukemista
-
Lausunto 16.2.2012 / SYL
Suomen ylioppilaskuntien liiton lausui taideyliopistolakiesityksestä opetus- ja kulttuuriministeriölle. SYL:n näkemyksen mukaan hallituksen esityksen tavoitteet ovat oikeanlaiset: vahvan, kansainvälisen Taideyliopiston luominen. Jo aiemmin tehty selvitystyö osoittaa, että tarve taiteen alan yliopistokoulutuksen kehittämiselle on selvä. Hanke on myös luonteva ja selkeä seuraava askel yliopistokentän rakenteellisessa kehittämisessä. Näin ollen SYL kannattaa Taideyliopiston ja Taideyliopiston ylioppilaskunnan muodostamista hallituksen esittämällä tavalla huomioiden muutamat yksityiskohdat, jotka olemme nostaneet esiin tässä lausunnossa.
Lausunto kokonaisuudessaan on luettavissa Slidesharessa:
-
Lausunto 13.1.2012
Ympäristöministeriö pyysi SYL:lta ajatuksia asuntopolitiikan kehittämisestä hallituksen asuntopoliittista toimenpideohjelmaa varten. Ohjelmassa linjataan asuntopoliittisia toimenpiteitä kuluvalle hallituskaudelle ja sen on tarkoitus valmistua tammikuun 2012 aikana.
SYL kiinnitti lausunnossaan huomiota erityisesti kolmeen seikkaan. Opiskelija-asumisessa SYL korosti opiskelija-asumisen investointiavustusprosentin korottamisen tärkeyttä sekä sitä, että monipuolinen opiskelija-asuntotarjonta on välttämätöntä: opiskelijat eivät enää ole valmiita soluihin. Toisekseen SYL painotti asumisen energiatehokkuutta. Yksityisen kulutuksen päästöistä kolmannes kun syntyy asumisesta. Kolmanneksi teemaksi nostettiin asumisen segregaation vähentäminen. Vaikka asuinalueet eivät Suomessa ole niin eriytyneitä kuin monissa muissa maissa, on segregaatiokehitys vahvistunut 90-luvun laman jälkeen, mihin puuttumista SYL pitää välttämättömänä.
Vaikka lausunnon maksimipituus alkoi tulla vastaan, kyettiin pari sanaa uhraamaan vielä asumisen esteettömyydelle sekä asumisen kytkeytymiselle muuhun elämään ja muihin palveluihin.
Koko lausunto on luettavissa täältä:
Lisätiedot: sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä, sini.terava@syl.fi, 041 515 2227
-
SYL kommentoi alustavia ajatuksiaan opetus- ja kulttuuriministeriölle komission ehdottamasta Erasmus for All -rahoitusohjelmasta kehyskaudelle 2014-2020. Koska komission tiedonanto vasta hahmottelee uutta rahoitusohjelmaa, jatkuu vaikutustyö vielä pitkään vuoden 2012 aikana. Asiaa käsitellään Suomessa muun muassa EU30-jaoksessa. SYL:n tavoitteet nostetaan jatkossa esille myös osana EU-lobbausta.
-
SYL oli tänään sivistysvaliokunnassa kuultavana hallituksen esityksestä 121/2011 koskien opintotukilain muuttamista. Lakimuutoksella opintotuen vapaaehtoisen palauttamisen määräaikaa pidennettäisiin maaliskuun lopusta toukokuun loppuun – uudistus, jonka tarvetta SYL on pitänyt aktiivisesti esillä. Esityksellä täsmennetään myös joitain opintotuen kaksiportaisuuteen liittyviä tilanteita. Eniten keskustelua valiokunnassa herätti esitys, jonka mukaan lukio-opintoihin voisi saada tukea vain syys-toukokuulle. SYL ja useat muut opiskelijajärjestöt näkevät tämän epätasa-arvoiseksi, sillä ammatillista tutkintoa opiskelevilla on oikeus kesäopintotukeen. Miksei duaalimallin toisella puolella olisi?
SYL:n valiokunnalle etukäteen toimittama lausunto esityksestä on kokonaisuudessaan luettavissa alta.
-
SYL lausui ulkoministeriölle Suomen ihmisoikeustilanteesta YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallista määräaikaistarkastelua varten.
-
SYL lausui valtioneuvoston esityksestä vuoden 2012 budjetiksi. Lausuntoa pyysi valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto ja siinä keskitytään pyynnön mukaisesti asumisasioihin.
-
Kommentti 14.10.2011
SYL on kommentoinut valmisteilla olevaa kehityspoliittista ohjelmaa.
SYL:n kommentti kehityspoliittiseen ohjelmaanLisätietoja:kehitysyhteistyökoordinaattori Johanna Ursin-Escobar,
johanna.ursin-escobar(at)syl.fi
Yläpuolella näet tuoreimmat kirjoitukset SYL:n toimistolta ja ylioppilaskuntien blogeista. Lisää blogikirjoituksia löydät sivuston Pinnalla-osiosta.
-
On kovin mielenkiintoista seurata hyvinkin erilaisista asioista käytävää keskustelua hieman analyyttisemmin. Oli sitten kyse valtakunnan poliittisten puolueiden toistensa syyttelystä, opiskelijoiden mielipiteiden sivuuttamisesta yliopiston hallintoelimissä, eri ylioppilaskuntien välisistä eroista käytävistä keskusteluista tai sen oman ainejärjestön paremmuudesta ylitse sen toisen erilaisen järjestön. Ensimmäinen ajatus näiden erilaisten keskusteluiden linkittämisestä toisiinsa on hyvin helposti se, että eihän näillä ole mitään yhteistä
-
Kannanotto 15.5.2012 / Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY)
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) vaatii, että opintolainaa kehitetään riskittömämmäksi. Opintolainan takaisinmaksun tulee alkaa vasta kun opiskelija valmistuttuaan saavuttaa riittävän tulotason. Lainaa tulisi myös saada nostaa takautuvasti. Opintolainan ottamisesta ei kuitenkaan saa tehdä pakollista, ja opintotuen tulee jatkossakin säilyä opintorahapainotteisena.
“Moni opiskelija jättää lainan nostamatta epävarmojen tulevaisuudennäkymien takia. Haluamme että opintolainan nostamisesta tehdään niin riskitöntä että se on opiskelijalle todellinen vaihtoehto”, toteaa HYYn hallituksen puheenjohtaja Jannica Aalto.
» Jatka lukemista
-
Keskustellaan kivasti keskustellen 14.05.2012 [Lauri Miikkulainen] 14.05.2012 (Koko päivä) TYYn blogiin on v
-
Takana on pitkä talvi, johon on mahtunut lukemattomia kokouksia ja palavereita, kilokaupalla kokouspullaa ja satoja sähköposteja. Viimeisen viikon aikana on kuitenkin tapahtunut paljon
-
Tuutori on jumala 09.05.2012 [tyy-ay] 09.05.2012 (Koko päivä) Uudet tuutorit on valittu ja kev
-
Yksikkörakenteen muutos ja vaikea taloudellinen tilanne on saattanut yliopiston keskelle suurta muuttoa, jossa toimintaa keskitetään pääkampukselle, yksiköitä kootaan yhteen ja ylimääräisistä tiloista luovutaan. Johtoajatuksina on tulkintani mukaan ollut yliopiston kerääminen yhdeksi kampukseksi ja tiloista tinkiminen toiminnan sijaan – ajatuksina ihan mukiinmeneviä kumpainenkin
-
Tiedote 7.5.2012 / Oulun yliopiston ylioppilaskunta
Kuudenteen Amazing Oulu -kaupunkisuunnistukseen osallistuu ennätysmäärä kansainvälisiä opiskelijoita
Keskiviikkona Oulun kaupunki täyttyy pyöräilevistä opiskelijoista, kun 28 kaupunkisuunnistusjoukkuetta ottaa mittaa toisistaan Oulun yliopiston ylioppilaskunnan järjestämässä Amazing Oulu -tapahtumassa. Tänä vuonna jopa joka kolmas joukkue koostuu kansainvälisistä opiskelijoista.
”Tapahtuma on Amazing Race -tyyppinen seikkailullinen kilpailu, joka tarjoaa mahtavan tilaisuuden tutustua Ouluun ja sen liikunta- ja kulttuuritarjontaan. Amazing Oulu antaa niin kansainväliselle tai ulkopaikkakuntalaiselle kuin paljasjalkaiselle oululaisopiskelijallekin kaupunkiinsa uuden näkövinkkelin”, sanoo Suvi Pesonen, tapahtuman koordinaattori.
» Jatka lukemista
-
Tiedote 2.5.2012 / Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta
Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta tempaisi TTY-säätiön varainhankinnan vauhdittamiseksi wapunpäivänä. Poikkeuksellinen teekkarikaste sujui onnistuneesti – 800 fuksia kastettiin Ratinan aalloissa.
Talven sulamisvesien runsauden vuoksi Tammerkoskesta Ratinan suvantoon vaihtunut kastepaikka ei hidastanut menoa aurinkoisena wapunpäivänä, vaan noin 800 ensimmäisen vuoden opiskelijaa kastettiin teekkareiksi perinteisin menoin. Vaihtuneesta paikasta huolimatta teekkarikaste keräsi runsaslukuisen joukon katsojia Laukonsillan ja -torin sekä Ratinan stadionin ympäristöön. Ensimmäisenä kastekoriin nousivat uudet kunniateekkarit Frans Kärki, Timo Lehto ja Helmi Lapinleimu yhdessä teekkarikasteen järjestävän Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan (TTYY) hallituksen edustajien kanssa. Tänä vuonna wapunpäivän juhlallisuudet poikkesivat totutusta myös sen vuoksi, että ylioppilaskunta tempaisi näyttävästi vauhdittaakseen TTY-säätiön varainhankinnan loppukiriä.
» Jatka lukemista
-
Vappupuhe 2012 02.05.2012 [tyy-pj] 02.05.2012 (Koko päivä) TYYn hallituksen puheenjohtajan Jukka Koiviston Vappupuhe Taidemuseonm
-
Aamulehden pääkirjoitus käsitteli 16.4. perustuloa, eli kaikille automaattisesti ja vastikeettomasti maksettavaa kuukausittaista rahaa, sekä suomalaisen sosiaaliturvan nykytilan ongelmia
Yläpuolella näet tuoreimmat kirjoitukset SYL:n toimistolta ja ylioppilaskuntien blogeista. Lisää blogikirjoituksia löydät sivuston Pinnalla-osiosta.
-
-
Kommentti 15.5.2012
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto sekä Yliopistojen opetusalan liitto YLL ovat ottaneet kantaa STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään esille nostamaan ajatukseen opiskelijoiden kesäopiskelun lisäämisestä. Ensin mainittujen tiedotteen (14.5.) mukaan kesälukukausi on yliopiston näkökulmasta jopa mahdoton toteuttaa. Työntekijäjärjestöt vetoavat erityisesti resurssipulaan sekä opetusta antavan henkilökunnan tutkimusmahdollisuuksien heikkenemiseen.
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry kannattaa kesäajan parempaa ja tehokkaampaa hyödyntämistä opiskelumahdollisuuksien kehittämiseksi, vaikka puheenjohtaja Jarno Lappalainen myöntääkin, että kesä on usealle opiskelijalle haasteellista opiskeluaikaa: “Opiskelijatutkimus 2010:n mukaan 78 % vastanneista yliopisto-opiskelijoista oli kesätyössä edellisenä kesänä. Useimmille opiskelijoille kesätyö on keskeinen tapa sekä kohentaa toimeentuloa että hankkia työllistymisen kannalta olennaista työkokemusta. Kuitenkin monelle – erityisesti vailla kesätyötä olevalle – opiskelijalle kesä olisi erinomainen aika opiskella.”
“Toisin kuin työntekijäjärjestöt vihjaavat, on useimmissa yliopistoissa tosiasiassa liian vähän kesäkursseja tarjolla ja kaikissa niitä ei ole lainkaan. Vähäinen kurssitarjonta johtaa siihen ettei tiukasti vastikkeellista ja niukkaa opintotukea ole mahdollista nostaa kaikkien kesäkuukausien ajaksi”, Jarno Lappalainen huomauttaa.
Tilannetta hankaloittaa entisestään se, että tarjolla oleviin kesätentteihin pitää yleensä ilmoittautua jo keväällä, jolloin opiskelijoiden vaikea tietää esimerkiksi kesätyöskentelyn yhteensopivuus tenttiaikojen kanssa. Lisäksi esimerkiksi yliopistojen kirjastot saattavat olla kesäisin pitkiä aikoja suljettuina. Työntekijäjärjestöjen esille tuomaan kesätentteihin osallistumattomuuden ongelmaan voi löytää ratkaisuja yhdessä opiskelijoiden kanssa kehittämällä esimerkiksi ajasta ja paikasta riippumattomia suoritustapoja. Joustavuutta tarjoavia tenttiakvaarioita ei kaikissa yliopistoissa vielä ole tai ne ovat varsin vähäisesti käytössä.
Jatkossa vähintään 55 opintopistettä suorittavien opiskelijoiden määrä on yliopistoille keskeinen rahoituskriteeri. Tällä hetkellä tuohon vuositahtiin pääsee vajaa neljäsosa yliopisto-opiskelijoista. Näin ollen opiskelumahdollisuuksien parantaminen myös kesäkuukausina voisi olla yliopistoille hyvä tapa lisätä mahdollisuuksiaan menestyä rahanjaossa.
Esimerkiksi Oulun yliopistossa on varauduttu kesäopiskelumahdollisuuksien tarpeeseen kehittämällä uutta toimintamallia tiedekuntien, avoimen yliopiston ja kesäyliopiston yhteistyönä. Nyt luupin alla olevan kesäajan tarkastelun lisäksi SYL muistuttaa, että opetuksen tasainen ja suunnitelmallinen jaksottaminen on tarpeen myös syys- ja kevätlukukausilla.
“Tunnistamme monet työntekijäjärjestöjen esille tuomista haasteista, kuten resurssipulan ja tarpeen varata aikaa tutkimukselle. Yliopistoindeksin jäädyttäminen hankaloittaa haasteiden selättämistä, mutta emme suostu julistamaan kesäopiskelumahdollisuuksien kehittämistä mahdottomaksi tehtäväksi. Me näemme asiassa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia ja toivomme, että keskustelu jatkuu rakentavassa hengessä sekä valtakunnan tasolla että yliopistoissa.”, puheenjohtaja Lappalainen summaa.
» Jatka lukemista
-
Tiedote 14.5.2012 / Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöHelsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö ja ajatushautomo Demos Helsinki ovat julkaisseet Hoas-laboratorio-designprojektin tulokset. Loppujulkaisu “Puhuvat seinät ja 11 muuta ehdotusta viisaaseen asumiseen” antaa vinkkejä koko asumissektorille siitä, miten hyvinvointi ja ekologinen kestävyys voidaan yhdistää ihmisten kodeissa.
Hoas-laboratoriossa designajattelua on sovellettu asumiseen. Vuosina 2010–2012 on mm. viljelty ruokaa kerrostalojen pihoilla, valittu Hoasin historian ensimmäiset asukasisännät, järjestetty yliopistokursseja, tehty videoblogia ihmisten kodeista, käynnistetty naapuriavun aikapankki ja kilpailutettu asukkaita sähkönsäästössä. Kokeiluista on jalostettu kaksitoista toimintaehdotusta kestävään ja viihtyisään asumiseen.
» Jatka lukemista
-
Tiedote 14.5.2012
Univesitas21 – korkeakoulujen global ranking -systeemi vertailee eri maiden korkeakoulutusjärjestelmien toimivuutta. Sen perusteella Suomi sijoittuu top viiteen. Ranking-järjestelmä perustuu resursseihin, ympäristöön, linkittymiseen/verkostoitumiseen sekä tuloksellisuuteen.
Top 10: USA, Ruotsi, Kanada, Suomi, Tanska, Sveitsi, Norja, Australia, Hollanti ja Iso-Britannia.
Lisää tietoa:
-
Tiedote 11.5.2012 /Tampereen korkeakouluopiskelijoiden kunnallispoliittinen edunvalvontaryhmä Ryhmä 35 000
Tampereen korkeakouluopiskelijoiden kunnallispoliittinen edunvalvontaryhmä Ryhmä 35 000 järjestää tempauksen maanantaina 14.5.2012 klo 15.45 Tampereen virastotalolla. Ryhmä tarjoaa simaa ja opiskelijoiden näkemyksiä Tampereen kaupunginvaltuustolle juuri ennen valtuuston kokousta.
Tempauksella Ryhmä 35 000 haluaa esitellä päättäjille ylioppilas- ja opiskelijakuntien tekemää uutta kunnallispoliittista ohjelmaa sekä muistuttaa valtuustoa siitä, että Tampereella joka kuudes asukas on opiskelija.
Ryhmä 35 000:n kunnallispoliittinen ohjelma on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa jokakuudes.fi.
» Jatka lukemista
-
Kelan tiedotteita 8.5.2012
Opiskelijan vaihtoehto kesätöille ovat kesäopinnot ja opintotuki tai viime kädessä toimeentulotuki. Opiskelija ei voi saada kesän ajalta työttömyysturvaa tai yleistä asumistukea, ellei hän ole päättänyt opintojaan.
Opiskelija voi saada opintotukea kesän ajaksi, jos hän suorittaa tutkintoonsa kuuluvia opintoja. Myös kesäopintotukeen kuuluvat opintoraha, asumislisä ja lainatakaus. Tukea voi saada esimerkiksi luentoihin, kirjatenttiin, työharjoitteluun ja opinnäytetyön tekemiseen. Lukio-opintoihin kesätukea ei kuitenkaan voi saada. Kesäajaksi lasketaan yleensä kesä-, heinä- ja elokuu, jos kesäkuukaudet eivät kuulu lukuvuoden normaaliin opiskeluaikaan.
» Jatka lukemista
-
Hakuilmoitus 4.5.2012
17 jäsenjärjestöä ja 135 000 yliopisto-opiskelijaa edustava Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry on maan suurin opiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö.
SYL hakee palvelukseensa sosiaalipoliittista sihteeriä vakinaiseen työsuhteeseen. Työsuhde alkaa perehdytyksellä elokuun alkupuolella 2012.
Sosiaalipoliittisen sihteerin pääasiallisiin tehtäviin kuuluu erityisesti
– yliopisto-opiskelijoita koskevan sosiaalipoliittisen päätöksenteon ja valmistelun seuranta,
– liiton edustaminen tehtävän toimialaan kuuluvissa työryhmissä ja muissa toimielimissä,
– asioiden valmistelu ja esittely liiton hallitukselle, sekä
– yhteydenpito liiton jäsenjärjestöihin tehtävän toimialan kuuluvissa asioissa.
Valittavalta henkilöltä edellytetään korkeakouluopintoja, suomalaisen ja eurooppalaisen koulutusjärjestelmän tuntemusta, perehtyneisyyttä opiskelijoiden toimeentuloon liittyviin sekä muihin opintososiaalisiin kysymyksiin, hyvää suomen kielen taitoa, hyviä kirjallisen ja suullisen viestinnän taitoja sekä valmiutta oma-aloitteiseen ja itsenäiseen työskentelyyn. Ruotsin ja englannin kielten taito sekä kokemus ylioppilaskuntakentästä ja järjestötoiminnasta on eduksi tehtävän menestyksekkäässä hoitamisessa.
Tarjoamme sinulle erityisesti mielenkiintoisen näköalapaikan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, laajat mahdollisuudet verkottumiseen, hyvät työsuhteen edut, itsenäisen ja haastavan tehtävänkuvan sekä sitoutuneen työyhteisön, jossa on ilo tehdä töitä.
Toimesta maksetaan palkkaluokan SYL 4 (tällä hetkellä 2337 €/kk) mukaista palkkaa mahdollisine lisineen. Hakemukset on toimitettava maanantaihin 21.5.2012 klo 12.00 mennessä Suomen ylioppilaskuntien liittoon pdf-muodossa osoitteeseen syl@syl.fi. Haastattelut pidetään keskiviikkona 23.5. iltapäivällä.
Tehtävään sovelletaan neljän kuukauden koeaikaa.
Toivomme hakijoiksi eri-ikäisiä, eri sukupuolien edustajia sekä kieli-, kulttuuri- ja muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä.
Lisätietoja:
Pääsihteeri Matti Parpala, matti.parpala(at)syl.fi, 041 515 2225
Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry, Lapinrinne 2, 00180 Helsinki
-
Tiedote 26.4.2012 / SAK, STTK ja AkavaKesäduuni-info auttaa jälleen kesällä nuoria työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Maksuton palvelu aloittaa 2. toukokuuta. Se toimii puhelimitse numerossa 0800 179 279 tai sähköisen lomakkeen kautta osoitteessa http://www.kesaduuni-info.fi.
Palvelu löytyy ensimmäistä kertaa myös Facebookista osoitteesta http://www.facebook.com/kesaduunari. Facebook-sivujen tarkoituksena on erityisesti herättää keskustelua nuorten työsuhdeasioista, ja sivuilla nuoret työntekijät voivat vertailla omia kesäduunikokemuksiaan. Yksityisempää neuvontaa omaan työsuhteeseen liittyen saa puhelimitse tai sähköisen lomakkeen kautta.
– Kesäduunineuvontaan kannattaa ottaa yhteyttä jo ennen työsopimuksen allekirjoittamista, jos on epävarma siihen liittyvistä asioista. Palvelemme mielellämme myös työnantajia, sanoo kesäduunineuvoja Joonas Tutti.
» Jatka lukemista
-
Tiedote 23.4.2012 / Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
Sosionomiopiskelija Taina Moisander, 24, on valittu European Students’ Unionin (ESU) varapuheenjohtajaksi. Valinta ratkesi myöhään sunnuntai-iltana, kun Romanian Bukarestissa kokoontuva ESUn 62. liittokokous äänesti tamperelaislähtöisen Moisanderin järjestön kymmenhenkiseen hallitukseen.
ESU on Brysselissä toimiva 45 kansallisen opiskelijajärjestön kattojärjestö ja edustaa yli 11:tä miljoonaa opiskelijaa 38 maassa. Vuonna 1982 perustettu järjestö edustaa ja edistää opiskelijoiden koulutuksellisia, taloudellisia ja kulttuurisia tavoitteita. Moisander on ensimmäinen Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n asettamista ehdokkaista, joka on valittu ESUn puheenjohtajistoon. ESUn hallituksessa on ollut suomalainen viimeksi vuonna 2000.
» Jatka lukemista
-
Muistokirjoitus 20.4.2012Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n sosiaalipoliittinen sihteeri ja yhteiskuntatieteiden kandidaatti Antti-Jukka Huovila menehtyi Helsingissä 13.4.2012 vaikeaan syöpäsairauteen. Hän nukkui pois levollisena, eikä pelännyt lähtöä.
Ystävien ja työtovereiden keskuudessa paremmin AJ:na tunnettu Antti-Jukka syntyi 3.9.1982 Anjalankoskella. Pappisperheen poika suuntasi Kouvolassa käydyn lukion jälkeen Jyväskylän yliopistoon, jossa hän opiskeli yhteiskuntapolitiikkaa, sosiologiaa ja kansantaloustiedettä. Pelkkä yliopisto-opiskelu ei kuitenkaan tyydyttänyt sosiaalisesti vilkkaan miehen halua vaikuttaa ympärillä olevaan maailmaan. AJ toimi aktiivisesti Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa (JYY), jossa hän ahkeroi mm. ylioppilaskunnan hallituksen sosiaalipoliittisena vastaavana.
AJ oli sosiaalipolitiikan asiantuntija, joka oli perehtynyt erityisesti toimeentulon, asumispolitiikan, kansainvälisen sosiaalipolitiikan ja kuntapolitiikan kysymyksiin. Ennen siirtymistä SYL:oon AJ työskenteli Jyväskylän yliopiston opintotukilautakunnassa opintotukisihteerinä sekä Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisena sihteerinä.
Ylioppilasliikkeen piirissä AJ tunnettiin empaattisena, muista välittävänä ja huumorintajuisena ihmisenä, jonka kanssa oli mutkatonta ja hauskaa työskennellä. AJ:lle oli tärkeää työskennellä yhteisössä, jonka arvot hän jakoi ja joita hän halusi edistää. Hän kehitteli mielellään uusia avauksia ja työskenteli uutterasti yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. AJ oli aivan keskeisiä henkilöitä esimerkiksi viime kevään 2011 eduskuntavaaleissa, jolloin opiskelijat saavuttivat pitkäaikaisen tavoitteensa saada kirjaus opintotuen indeksiin sitomisesta hallitusohjelmaan. Työkavereiden ja kollegoiden hyvässä muistissa ovat ne hallitusneuvottelujen aikaiset aurinkoiset päivät, jolloin AJ samaan aikaan sekä valmisteli opiskelijoiden taustamuistioita että saunoi Säätytalon pihalla.
AJ:n idea oli sekin, että alun perin SYL:n taustapaperiksi suunnitellusta työuramuistioista tulisi jalostaa kokonainen julkaisu. Näin tehtiin, minkä seurauksena opiskelijoilla on jälleen vankempi pohja osallistua ajankohtaiseen työurakeskusteluun. Työ opintososiaalisten kysymysten asiantuntijana oli AJ:lle niin tärkeä, että vielä viimeisten viikkojensakin aikana hän pohti, mihin asioihin opiskelijoiden kannattaa seuraavaksi panostaa.
AJ:n aktiivisin kausi puoluepoliittisessa toiminnassa sijoittuu opiskeluvuosiin Jyväskylässä. Vihreiden riveissä toimineelle AJ:lle tärkeimmät saavutukset olivat vihreähenkisen Grönionin virvoittaminen ja ryhmän vaalivoitto JYY:n edustajistovaaleissa 2007. AJ toimi myös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton ViNO:n opiskelijavaltuuskunnan puheenjohtajana 2009.
Työn ohella AJ:lle tärkeää oli jalkapallo, sekä sen pelaaminen että seuraaminen. Liikkumisella, urheilulla ja hyvinvoinnilla ylipäätään oli keskeinen osa AJ:n elämässä. AJ:lla oli kavereita kaikissa asuinkaupungeissaan, ja hän piti heihin ahkerasti yhteyttä. AJ:lla oli aina aikaa ystävilleen, ja hänen kotinsa ovet olivat auki vaikka keskellä yötä nukkumapaikkaa etsiville kavereille.
Syövän AJ otti vastaan urheasti, jopa haasteena, ja hän kertoi siitä avoimesti tarkoituksenansa hälventää kanssaihmisten pelkoja ja ennakkoluuloja. Hän liikkui ihmisten ilmoilla ja monenlaisissa tapahtumissa aina kun mahdollista, ja iloitsi elämästä ja elämisestä. Pitkään näyttikin siltä, että sairaus on voitettavissa. Valitettavasti syöpä osoittautui vahvemmaksi.
AJ ehti paljon aivan liian lyhyeksi jääneen elämänsä aikana. Hänen perheensä, ystäviensä, kollegoidensa ja työtovereidensa menetys on suuri, paljon suurempi kuin mitkään sanat riittävät kuvailemaan. Lohdutusta voivat kuitenkin tuoda iloiset, hauskat ja koskettavat muistot, jotka AJ:hin liittyvät – niitä on paljon.
AJ:n muistoa kunnioittaen ja häntä kaivaten,
SYL:n sihteeristö:
Matti, Harri, Sini, Ville, Jarmo, Matti, Suvi, Juha, Laura, Liisa, Johanna, Riitta ja JohannaSYL:n hallitus:
Jarno, Marina, Eveliina, Kim, Lauri, Milja ja TapioYstävät ja kollegat ylioppilaskunnissa ja opiskelijaliikkeessä.
Yläpuolella näet tuoreimmat kirjoitukset SYL:n toimistolta ja ylioppilaskuntien blogeista. Lisää blogikirjoituksia löydät sivuston Pinnalla-osiosta.