Suomen ylioppilaskuntien liitto

Pinnalla

  • Tiedote 26.1.2012

    Tekes ja Suomen Asuntotietokeskus ovat myöntäneet 26. tammikuuta Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinnon Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön Hoasin ja ajatushautomo Demos Helsingin Hoas-laboratoriolle.

    ”Hoas-laboratorio on oiva esimerkki käyttäjälähtöisten innovaatioiden ja uusien mallien hyödyntämisestä asumisessa”, summaa Tekesin toimialajohtaja Reijo Kangas palkinnon perustelut.

    Kyseessä on kaksivuotinen kokeileva designprojekti, jossa kehitetään opiskelija-asumisen yhteisöllisyyttä ja haetaan keinoja vähentää asumisen energiankulutusta.

    ”Hankkeen tuloksena syntyy parempaa asumista – toimivampia yhteistiloja, pienempiä sähkölaskuja ja viihtyisämpiä pihapiirejä”, toteaa toimitusjohtaja Heikki Valkjärvi Hoasilta.

    » Jatka lukemista

  • Tiedote 25.1.2012

    Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) tuore julkaisu “78 keinoa työurien pidentämiseen” ottaa kantaa ajankohtaiseen kysymykseen ja tarjoaa konkreettisia keinoja työurien pidentämiseen. Liiton mukaan työuria tulee ja niitä voidaan pidentää järkevästi, oikeudenmukaisesti ja kestävällä tavalla.

Keinojen etsimisessä työurien pidentämiseksi on toistaiseksi keskitytty vain yhden tai kahden ihmetempun etsimiseen. On jäänyt ymmärtämättä, että sellaista ei ole. Ei myöskään voi ajatella, että vastuu kaatuu pelkästään nuoren sukupolven kannettavaksi.

    “Toimien on kohdeltava eri sukupolvia oikeudenmukaisella tavalla. Nuoret eivät voi olla työurien pidentämisen maksajia ja toimenpiteiden kohteita. Myöskään päätöksiä ei voi tehdä ilman nuorten osallistumista. Siksi mekin esitämme oman näkemyksemme parhaista keinoista työurien pidentämiseksi”, SYL:n puheenjohtaja Jarno Lappalainen painottaa.

    Jotta työurat aidosti pitenevät, täytyy keinoissa ottaa huomioon koko ihmisen elinkaari. Toimenpiteitä tarvitaan niin lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi, koulutuksen sujuvoittamiseksi, työelämän laadun ja johtamisen parantamiseksi kuin työkyvystä huolehtimiseksi. Erityisesti syrjäytymisen ehkäiseminen on keskeistä: kaikki on saatava mukaan koulutukseen ja työuralle.

    Pelkkä opintoaikojen kaavamainen lyhentäminen ei pidennä työuria, sillä silloin suljetaan silmät opiskelijoiden panokselta työmarkkinoille. Nuori sukupolvi tekee osansa työuriensa pidentämiseksi jo nyt. Esimerkiksi suurin osa opiskelijoista työskentelee opiskeluaikana. Koko työvoimasta opiskelijat muodostavat 11 %. Yhteiskunnan tulee kannustaa, ei lannistaa opiskelun, työn ja muun elämän ristipaineissa aallokoivia nuoria aikuisia.

    “Työkyky ja työssä jaksaminen ovat välttämättömiä ehtoja pitkälle ja laadukkaalle työuralle. Usein unohtuu, että niiden pohja luodaan koulu- ja opiskeluaikana. Työkykyä luodaan opiskelukykyä edistämällä – tai sitten sen edellytyksiä murennetaan, jos opiskelukyvystä huolehtiminen laiminlyödään”, muistuttaa SYL:n työelämävastaava Eveliina Heinäluoma.

    SYL:n julkaisu koostuu kuudesta pääteemasta:
    1. Kaikki mukaan koulutukseen ja työuralle
    2. Siirtymät sujuviksi
    3. Opintojen tyhjäkäynnistä eroon sujuvammalla opiskelulla
    4. Opintotuki opiskelun mahdollistajana
    5. Työelämään laatua opiskelu- ja työkykyä parantamalla
    6. Pitempiä ja parempia työuria yhdenvertaisuutta lisäämällä

    Esimerkkejä julkaisussa esitetyistä keinoista:

    •    Opinto-ohjausta kehitetään ohjaamaan oppilaita taustasta riippumatta heitä kiinnostavaan jatkokoulutukseen sekä tekemään myös niin sanottuja epätyypillisiä valintoja.
    •    Edistetään työelämässä tarvittavia taitoja kehittämällä opiskelijalähtöisiä opetus- ja opiskelumenetelmiä kaikilla koulutusasteilla.
    •    Kaikille korkeakouluille laaditaan sisäiset ohjeet siitä, miten kiusaamiseen puututaan systemaattisesti. Tuodaan esiin jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen vastuu kiusaamiseen puuttumisessa.
    •    Edistetään akateemisen yrittäjyyden mahdollisuuksia kehittämällä innovaatio- ja yrityshautomotoimintaa.
    •    Varmistetaan kouluterveydenhuollon ja tukipalvelujen resurssien riittävyys ja panostetaan terveysongelmien ja ongelmien kasautumisen ennaltaehkäisyyn.
    •    Mahdollistetaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien paluu työelämään.
    •    Parannetaan työelämän joustoja, kuten vapaaehtoisesti lyhyempää työpäivää ja vuorotteluvapaita.
    •    Panostetaan johtajakoulutuksen laatuun ja kannustetaan eritaustaisia ihmisiä hakeutumaan johtajiksi.
    •    Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä sekä julkiselle että yksityiselle sektorille hyödyntäen heidän jo olemassa olevaa osaamistaan ja kielitaitoaan sekä poistetaan työelämän kohtuuttomia ja ylimitoitettuja kielitaitovaatimuksia.

    Koko julkaisu on luettavissa täällä:

    Julkaisu löytyy myös painettuna ja sitä voi tilata SYL:n tiedottajalta (riitta.kappi@syl.fi).

    Lisätietoja julkaisusta ja siinä esitellyistä keinoista antavat:
    koulutuspoliittinen sihteeri Suvi Eriksson, suvi.eriksson@syl.fi, 041 515 2231
    sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä, sini.terava@syl.fi, 041 515 2227

    
www.facebook.com/SYL.FIN
    
www.twitter.com/SYL_FIN

  • tamy

    Olin päättänyt, että en kirjoita mitään presidentinvaalista. Kuitenkin juuri vaalien aikaan käydyt keskustelut ovat saaneet jälleen kerran pohtimaan sitä, miten me määrittelemme muita ihmisiä. On puhuttu arvojohtamisesta ja kokemuksen mukanaan tuomasta pätevyydestä.

    Viisas ääni

  • tyy

    Uudenkarheutta 23.01.2012 [tyy-pj] 23.01.2012 (Koko päivä) Tammikuu on ollut uudelle hallitukselle opettelun aikaa. Hallituslaiset ovat tutustuneet ty

  • tamy

    Nyt olisi tarkoitus pistää hihat heilumaan ja saada tekemisen meininki täyteen vauhtiin.

    Mitä täällä oikein tapahtuu?

  • Tiedote 20.1.2012 / Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

    YTHS:ssä käynnistyy jälleen laaja valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus tammikuun lopussa 2012. Edellinen tehtiin neljä vuotta sitten, mutta yliopisto-opiskelijoiden osalta tietoja on saatu jo vuodesta 2000. Tänä vuonna kysely lähetetään yhteensä kymmenelle tuhannelle yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijalle.

    Kyselylomakkeessa on perinteisiä terveyden ja terveyskäyttäytymisen kysymyksiä, mutta siinä kartoitetaan myös muita elämän alueita, jotka liittyvät opiskelijan terveyteen ja jaksamiseen. Tämän vuoden erityisteemoja ovat oppimisvaikeudet, rahapelaaminen, kiusaamis- ja väkivaltakokemukset, seksuaalisuus sekä liikunnan rooli opiskelijan elämässä.

    Tutkimuksen avulla kerätään tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnin tilanteesta ja trendeistä. Tuloksia voidaan hyödyntää niin terveydenhuollossa, opiskelijajärjestöissä kuin korkeakouluillakin. Aikaisempien kyselyjen tulosten pohjalta YTHS:ssä on laadittu mm. opiskelukykymalli ja opiskelu-uupumusmittari, jotka ovat tärkeitä työkaluja opiskelijan terveydellisen kokonaistilanteen arvioinnissa. Kyselytutkimusten tuloksia on käytetty niin lainsäädännön taustatukena kuin kehittämishankkeissa ja opiskeluterveydenhuollon opaskirjoissa.

    » Jatka lukemista

  • Tiedote 20.1.2012

    Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus järjestäytyi 10.1.2012 pitämässään kokouksessa. Vastuualueiden jaossa haluttiin ottaa huomioon vuoden 2012 erityispiirteet ja ylioppilaskunnalle tärkeimmät hankkeet.

    Kunnallisvaaleissa opiskelijoiden on oltava aktiivisia

    Uuden Oulun keski-ikä tulee olemaan 36 vuotta, joten kaupungin nuorekkuuden tulisi näkyä ja kuulua kaupungissa sen päättävissä elimissä asti. Nuorten äänen on kuuluttava kaupungissa, jossa opiskelijoita on kaikenkaikkiaan noin 30 000. Ylioppilaskunnan hallituksen suuri päämäärä on kannustaa nuoria sekä äänestämään että rohkeasti asettumaan ehdolle, jotta Oulusta saataisiin yhä enemmän asukkaidensa näköinen paikka elää.

    » Jatka lukemista

  • tamy

    Nysse oloppu. Nimittäin Tamyn uuden hallituksen perehdytysviikko, joka sisälsi loppiaisviikonlopusta tähän päivään tiukkaa istumista, keskittymistä ja kuuntelemista.

    ”Mitä tehtäis?” ”Emmä tiiä. Mitä sä haluut?”

  • tyy

    Koska TYY tulee liian lähelle? 16.01.2012 [Heikki Isotalo] 16.01.2012 (Koko päivä) Yliopistolain m

  • tamy

    Vuosi vaihtui, ja niin on myös Tamyn hallitus vuosimallia 2012 päässyt sorvin äärelle. Loppiasviikonloppuna olimme Teiskossa viimevuoden hallituksen kanssa hallituksenvaihto- ja perehdytysviikonloppua viettämässä, joskin vanha hallitus viipyi ilonamme ja tukenamme vain lauantaiaamupäivään ja jätti meidät sitten omillemme – ja hyvinhän me pärjäsimme

    Uusi vuosi, uudet kujeet

Yläpuolella näet tuoreimmat kirjoitukset SYL:n toimistolta ja ylioppilaskuntien blogeista. Lisää blogikirjoituksia löydät sivuston Pinnalla-osiosta.

  • Tiedote 16.12.2011
    Vapaa julkaistavaksi

    Matti Tujula SYL:n koulutuspoliittisen sihteerin sijaiseksi

    Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitus on valinnut koulutuspoliittiseksi sihteeriksi filosofian ylioppilas Matti Tujulan, 27.

    Matti Tujula on toiminut SYL:ssa kuluvana vuonna hallituksen jäsenenä vastaten koulutuspolitiikasta. Aiemmin hän on vastannut koulutuspolitiikasta myös HYY:n hallituksessa. Lisäksi Tujula on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä HYY:ssa ja Helsingin yliopistolla. Tujulan merkittäväksi eduksi katsottiin erittäin vahva tuntemus SYL:n koulutuspoliittisen sektorin tämänhetkisestä työtilanteesta ja ajankohtaisesta koulutuspoliittisesta keskustelusta.

    Matti Tujula opiskelee Helsingin yliopistossa pääaineenaan yleinen historia. Tujula aloittaa työnsä SYL:ssa helmikuun puolivälissä. Työ on määräaikainen opintovapaan sijaisuus.

    Lisätietoja:
    SYL:n puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi, p. 044 906 5007

    Matti Tujula, p. 040 531 9901

    http://www.syl.fi

    http://www.facebook.com/SYL.FIN

    http://www.twitter.com/SYL_FIN

    17 jäsenjärjestöä ja 135 000 yliopisto-opiskelijaa edustava Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry on maan suurin yliopisto-opiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö.

  • Kannanotto 19.12.2011
    Vapaa julkaistavaksi (Ställningstagande finns på svenska nedan.)

    SYL vaatii hallitukselta vahvaa ilmastolakia

    Hallitusohjelman mukainen ilmastopaneeli kokoontuu 20.12.2011 ensimmäisen kerran. Ilmastopaneelin tehtävänä on valmistella hallitukselle vuosittaiset päästöbudjetit, joilla voidaan edetä kohti pitkän aikavälin kestävää päästötasoa. Lisäksi hallitus päättää ilmastopaneelin tekemien selvitysten perusteella ilmastolain säätämisestä.

    Suomen ylioppilaskuntien liitto pitää ilmastolain säätämistä paitsi ilmastonmuutosta hillitsevänä toimenpiteenä, myös sukupolvien välisenä oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Ilmastopoliittisia ratkaisuja on tehtävä niin, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus hyvään elämään.
    SYL vaatii hallitusta sitoutumaan riittäviin päästövähennyksiin ja laatimaan vuosittaiset sitovat hiilibudjetit. Suomen tulisi leikata hiilidioksidipäästöjään vähintään 40 % vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 95 % vuoteen 2050 mennessä.

    “Nyt perustettavan ilmastolakia valmistelevan ilmastopaneelin tavoitteet ovat kovat, mutta työn onnistuminen on paitsi toivottavaa myös välttämätöntä. Ilmastonmuutos on meidän sukupolvemme suurimpia haasteita, siksi sen torjuminen on keskeistä myös opiskelijoille.” toteaa SYL:n puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi.

    Ilmastotalkoisiin tarvitaan mukaan kaikkia maita, eikä Suomi voi jättää tekemättä omaa osuuttansa. Monet maat, kuten esimerkiksi Tanska ja Iso-Britannia, ovat jo sitoutuneet johdonmukaisiin päästövähennystavoitteisiin. Siksi myös Suomen on osallistuttava ilmastonmuutoksen hidastamiseen sitoutumalla johdonmukaisiin päästövähennyksiin, jotta ilmaston lämpeneminen ei ylittäisi vaarallisena pidettyä kahden asteen rajaa. Ilmastolailla säädettävät vuosittaiset hiilibudjetit varmistaisivat päästövähennystavoitteiden toteutumisen.

    ”Ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka. Vain säätämällä vahvan ilmastolain Suomi voi kantaa oman vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa”, SYL:n ympäristövastaava Anna Mäkipää muistuttaa.

    Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry

    Katri Korolainen-Virkajärvi
    puheenjohtaja

    Matti Parpala
    pääsihteeri

    Lisätietoja:
    hallituksen jäsen Anna Mäkipää, p. 050 307 4423, anna.makipaa@syl.fi

    http://www.syl.fi
    http://www.facebook.com/SYL.FIN
    http://www.twitter.com/SYL_FIN

    SYL on ilmastolakia Suomeen ajavan Polttava Kysymys -kampanjan kumppanijärjestö.

    Polttava Kysymys on Maan ystävien vetämä, 31 eri yhteisön ilmastolakikampanja vuosittaisten, laillisesti sitovien ja ilmastokatastrofin torjumiseksi tarvittavien päästövähennysten puolesta. Lisää tietoa kampanjasta löytyy osoitteesta http://www.polttavakysymys.fi.

    __________________________

    Ställningstagande 19.12.2011
    Får publiceras

    FSF kräver en stark klimatlag av regeringen

    Den i enlighet med regeringsprogrammet tillsatta klimatpanelen sammanträder för första gången 20.12.2011. Klimatpanelens uppgift är att förbereda årliga utsläppsbudgetar för regeringen. Tanken med dem är att gå mot en hållbar utsläppsnivå på längre sikt. Dessutom bestämmer regeringen utgående från de utredningar som panelen gjort huruvida en klimatlag ska stiftas.

    Finlands studentkårers förbund anser att en klimatlag, utöver att vara en åtgärd som bekämpar klimatförändringen, även är en fråga om rättvisa mellan olika generationer. Klimatpolitiska avgöranden bör fattas på så sätt att även kommande generationer har möjlighet till ett gott liv.
    FSF kräver att regeringen förbinder sig till tillräckliga utsläppsminskningar och att bindande kolbudgetar årligen görs upp. Finland bör minska sina koldioxidutsläpp med minst 40 % före år 2020 och med minst 95 % före år 2050.

    ”Den klimatpanel som nu grundas för att bereda klimatlagen har tuffa målsättningar, men det är både önskvärt och nödvändigt att den lyckas i sitt arbete. Klimatförändringen är en av de största utmaningarna under vår tid, därför är det centralt även för studerande att vi bekämpar den”, konstaterar FSF:s ordförande Katri Korolainen-Virkajärvi.

    I klimattalkot behövs alla länder och Finland kan inte låta bli att göra sin andel. Många länder, exempelvis Danmark och Storbritannien, har redan förbundit sig till genomgående målsättningar för lägre utsläpp. Därför måste också Finland delta i att bromsa klimatförändringen genom att förbinda sig till genomgående minskningar av utsläppen för att inte klimatuppvärmningen ska överskrida den tvågradersgräns som anses farlig. De årliga kolbudgetar som en klimatlag skulle stadga om skulle säkerställa att de uppsatta målen för minskade utsläpp uppnås.

    ”Klimatförändringen är det största hotet i vår tid. Endast genom att instifta en stark klimatlag kan Finland bära sitt eget ansvar för att kämpa mot klimatförändringen”, påminner Anna Mäkipää, miljöansvarig vid FSF.

    Finlands studentkårers förbund (FSF) rf

    Katri Korolainen-Virkajärvi
    ordförande

    Matti Parpala
    generalsekreterare

    Mer information:
    styrelsemedlem Anna Mäkipää, tfn 050 307 4423, anna.makipaa@syl.fi

    http://www.syl.fi
    http://www.facebook.com/SYL.FIN
    http://www.twitter.com/SYL_FIN

    FSF deltar som partnerorganisation i kampanjen En brännande fråga (Polttava Kysymys) för en finländsk klimatlag.

    Klimatlagskampanjen En brännande fråga (Polttava Kysymys), där 31 samfund organisationer deltar, administreras av Jordens vänner och arbetar för årliga och lagligt bindande utsläppsminskningar som är nödvändiga för att motverka en klimatkatastrof. Mer information om kampanjen finns på webbplatsenwww.polttavakysymys.fi.

  • SYL on mukana lähettämässä kansanedustajille avointa kirjettä koskien tasa-arvoista avioliittolakia: allekirjoittakaa aloite!

    Avoin kirje 19.12.2011

    Hyvät kansanedustajat,

    Me nuoret haluamme olla rakentamassa maata, jossa kaikille ihmisille on tilaa ja jokainen on arvokas omana itsenään. Haluamme, että jokainen saa rakastaa ja tulla rakastetuksi, solmia avioliiton ja perustaa perheen niin halutessaan. Haluamme nähdä tasa-arvoisen Suomen, jossa jokainen saa olla onnellinen. Haluamme, ettei ihmisiä erotella heidän seksuaalisen suuntautumisensa perusteella.

    Voimassa olevan avioliittolain mukaan avioliitto on rajattu naisen ja miehen väliseksi liitoksi. Lain muuttaminen sukupuolineutraaliksi asettaisi kaikki ihmiset seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta yhdenvertaiseen asemaan lain edessä. Tasa-arvoinen avioliittolaki mahdollistaisi samaa sukupuolta oleville pareille avioliiton solmimisen sekä lopettaisi liittojen erittelyn rekisteröityihin parisuhteisiin ja avioliittoihin.

    Eduskunnassa on allekirjoitettavana lakialoite sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta, joka toteutuakseen tarvitsee vähintään sadan kansanedustajan allekirjoituksen. Allekirjoituksia kerätään ensi viikon torstaihin saakka.

    Me nuoret olemme huolestuneita siitä, että vaalien alla suurta kannatusta saaneen lainmuutoksen taakse ei olla saamassa eduskunnan enemmistöä. Vetoamme teihin, hyvät kansanedustajat, että olisitte yhdessä nuorten kanssa rakentamassa yhdenvertaista Suomea tasa-arvoisen avioliittolain kautta.

    Enemmistö äänestäjistä kannattaa avioliittolain uudistamista. Toivomme tämän vaikuttavan myös kansanedustajien päätökseen. Haluamme muistuttaa, että aloitteen allekirjoittamalla kansanedustajat ajavat tasavertaisia ihmisoikeuksia lain edessä sekä vaikuttavat yleiseen ilmapiiriin yhdenvertaisuuden puolesta.

    Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, puheenjohtaja Ida Kreutzman
    Keskustanuoret ry, 1. varapuheenjohtaja Jouni Ovaska
    Keskustan Opiskelijaliitto KOL ry, puheenjohtaja Markus Ylimaa
    Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry, varapuheenjohtaja Mikko Vieltojärvi
    Liberaalit Opiskelijat LSK rf, puheenjohtaja Mats Biström
    Svensk Ungdom rf, puheenjohtaja Fredrika Åkerö
    Sosialidemokraattiset Nuoret ry, puheenjohtaja Timo Kontio
    Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry, puheenjohtaja Sarita Niemi
    Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, puheenjohtaja Susanna Haapalainen
    Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, puheenjohtaja Helmi Selamo
    Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry, puheenjohtaja Eemeli Lepola
    Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry, puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi
    Vasemmistonuoret ry, puheenjohtaja Li Andersson
    Vasemmisto-opiskelijat ry, puheenjohtaja Milla Jurva
    Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO ry, puheenjohtajat Paloma Hannonen ja Inka Venetvaara

    Aloitetta tukevat myös monet nuorisopolitiikassa vaikuttavat henkilöt, kuten
    Sini Korpinen
    Hanna-Mari Manninen
    Matti Niemi
    Teppo Säkkinen

    Lisätiedot:
    Inka Venetvaara, inka.venetvaara@vino.fi, 044 3399663
    Hanna-Mari Manninen, hanna-mari.manninen@alli.fi, 040 7177494

  • SYL oli tänään sivistysvaliokunnassa kuultavana hallituksen esityksestä 121/2011 koskien opintotukilain muuttamista. Lakimuutoksella opintotuen vapaaehtoisen palauttamisen määräaikaa pidennettäisiin maaliskuun lopusta toukokuun loppuun – uudistus, jonka tarvetta SYL on pitänyt aktiivisesti esillä. Esityksellä täsmennetään myös joitain opintotuen kaksiportaisuuteen liittyviä tilanteita. Eniten keskustelua valiokunnassa herätti esitys, jonka mukaan lukio-opintoihin voisi saada tukea vain syys-toukokuulle. SYL ja useat muut opiskelijajärjestöt näkevät tämän epätasa-arvoiseksi, sillä ammatillista tutkintoa opiskelevilla on oikeus kesäopintotukeen. Miksei duaalimallin toisella puolella olisi?

    SYL:n valiokunnalle etukäteen toimittama lausunto esityksestä on kokonaisuudessaan luettavissa alta.

  • SYL:n liittokokousjulistus Hyvinkäällä 19.11.2011

    Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) liittokokous haluaa nostaa suomalaisen osaamisen korkeakoulupoliittisen keskustelun keskiöön. Hallitusohjelmassa linjataan tavoitteeksi nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on erinomainen, mutta sitä ei voida saavuttaa pelkällä tutkintotehtailulla. Kun esimerkiksi Etelä-Koreassa ikäluokasta korkeakoulutetaan noin 60 %, emme voi pärjätä lukumääräkilpailussa. Suomalaiset korkeakoulutetut eivät ole alojensa huippuja, koska heitä on paljon, vaan koska heidän osaamisensa on erinomaista.
    Liittokokous näkee, että suomalaisen korkeakoulutuksen kehittämisen painopisteinä tulee jatkossakin olla tasa-arvoisten kouluttautumismahdollisuuksien turvaaminen sekä korkealle asetettujen osaamistavoitteiden saavuttaminen. Laadukkaat ja monipuoliset tutkinnot sekä korkeatasoinen tutkimus ovat parhaita keinoja edistää Suomen kilpailukykyä.

    » Jatka lukemista

  • 18.9.2011 / opetusministerin tervehdys SYL:n liittokokoukseen

    Arvoisa Suomen ylioppilaskuntien liittokokous,

    Suomen ylioppilaskuntien liitolla on ollut menneinä vuosikymmeninä keskeinen merkitys suomalaisen koulutuspolitiikan kehittämisessä. SYL on usein uskaltanut katsoa rohkeasti tulevaisuuteen sen sijaan, että se olisi käpertynyt haikailemaan jonkin paremman menneen maailman perään. Tämä älyllinen rohkeus on koulutusjärjestelmämme kehittämiselle välttämätön voimavara. Sivistyksen ja tiedon tie ei pääty koskaan, eikä koskaan tule hetkeä, jolloin paras ratkaisu on pysähtyä pientareelle katselemaan pilviä.

    » Jatka lukemista

  • SYL:n liittokokous järjestetään Hyvinkäällä pe-la 18.-19.11. Liittokokousta voi myös seurata verkossa. Livelähetyksen tarjoaa Aate: http://aatemedia.fi/live/.

    Kuulumisia myös Facebookissa: http://www.facebook.com/SYL.FIN.

     

  • Korkeakouluopiskelijoiden eurooppalaisen kattojärjestön European Students’ Unionin syksyn 2011 liittokokous järjestettiin Bulgarian pääkaupungissa Sofiassa 10.-13.11. SYL:n edustajina liittokokoukseen osallistuivat Jarno Lappalainen, Anna Mäkipää ja Juha Töyrylä.

    Ennen varsinaista liittokokousta pidettiin kaksipäiväinen seminaari, jonka aiheena oli sosiaalinen ulottuvuus korkeakoulutuksessa ja erityisesti Bolognan prosessissa. Seminaarissa käsiteltiin muun muassa yhdenvertaisen korkeakoulutukseen pääsyn teemaa sekä sitä, miten opinto- ja liikkuvuustuet on hyvä järjestää.

    Tämänkertainen liittokokous oli täynnä asiaa. Sääntömääräisten asioiden kuten budjetin ja toimintasuunnitelman ohella käsittelyssä oli myös suurehko rakenneuudistus sekä ESU:n missio, visio ja arvot. Lisäksi valittiin kahdeksan uutta toimijaa ESU:n valiokuntiin alkavalle puolivuotiskaudelle.

    » Jatka lukemista

  • 15.11.2011

    Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen, Suomen Kuvalehden ja Paasikivi-Seuran yhteistyössä järjestämä presidentinvaalipaneeli tiistaina 15. marraskuuta keräsi kelpo määrän yleisöä Helsingin yliopiston juhlasaliin. Keskustelemassa olivat presidenttiehdokkaat Eva Biaudet (rkp), Pekka Haavisto (vihr), Paavo Lipponen (sdp), Sauli Niinistö (kok), Timo Soini (ps) ja Paavo Väyrynen (kesk).

    Tilaisuuden juontajat Suomen Kuvalehden päätoimittaja Tapani Ruokanen ja Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Susanna Miekk-oja nimesivät paneelin tärkeimmiksi teemoiksi ulkopolitiikan ja sivistyksen.

    Mukana paneelissa oli myös Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), jolta oli etukäteen pyydetty kysymyksiä nimenomaan nuoren sukupolven näkökulmasta. Liiton puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi odotti presidenttiehdokkailta vastauksia muun muassa siihen, mitä voidaan tehdä eri väestöryhmien välisten erojen vähentämiseksi koulutukseen hakeutumisessa ja mitä ehdokkaat ajattelevat yliopistojen rahoituksesta.

    » Jatka lukemista

  • SYL lausui esityksestä asetukseksi korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista 27.10.2011.

    Lausunto_esityksestä_asetukseksi_korkeakouluopiskelijoiden_ruokailun_tukemisen_perusteista_SYL_fin_27_10_11

Yläpuolella näet tuoreimmat kirjoitukset SYL:n toimistolta ja ylioppilaskuntien blogeista. Lisää blogikirjoituksia löydät sivuston Pinnalla-osiosta.

Yläpuolella näet tuoreimmat kirjoitukset SYL:n toimistolta ja ylioppilaskuntien blogeista. Lisää blogikirjoituksia löydät sivuston Pinnalla-osiosta.

  • tamy

    Olin päättänyt, että en kirjoita mitään presidentinvaalista. Kuitenkin juuri vaalien aikaan käydyt keskustelut ovat saaneet jälleen kerran pohtimaan sitä, miten me määrittelemme muita ihmisiä. On puhuttu arvojohtamisesta ja kokemuksen mukanaan tuomasta pätevyydestä.

    Viisas ääni

  • tyy

    Uudenkarheutta 23.01.2012 [tyy-pj] 23.01.2012 (Koko päivä) Tammikuu on ollut uudelle hallitukselle opettelun aikaa. Hallituslaiset ovat tutustuneet ty

  • tamy

    Nyt olisi tarkoitus pistää hihat heilumaan ja saada tekemisen meininki täyteen vauhtiin.

    Mitä täällä oikein tapahtuu?

  • Tiedote 20.1.2012

    Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus järjestäytyi 10.1.2012 pitämässään kokouksessa. Vastuualueiden jaossa haluttiin ottaa huomioon vuoden 2012 erityispiirteet ja ylioppilaskunnalle tärkeimmät hankkeet.

    Kunnallisvaaleissa opiskelijoiden on oltava aktiivisia

    Uuden Oulun keski-ikä tulee olemaan 36 vuotta, joten kaupungin nuorekkuuden tulisi näkyä ja kuulua kaupungissa sen päättävissä elimissä asti. Nuorten äänen on kuuluttava kaupungissa, jossa opiskelijoita on kaikenkaikkiaan noin 30 000. Ylioppilaskunnan hallituksen suuri päämäärä on kannustaa nuoria sekä äänestämään että rohkeasti asettumaan ehdolle, jotta Oulusta saataisiin yhä enemmän asukkaidensa näköinen paikka elää.

    » Jatka lukemista

  • tamy

    Nysse oloppu. Nimittäin Tamyn uuden hallituksen perehdytysviikko, joka sisälsi loppiaisviikonlopusta tähän päivään tiukkaa istumista, keskittymistä ja kuuntelemista.

    ”Mitä tehtäis?” ”Emmä tiiä. Mitä sä haluut?”

  • tyy

    Koska TYY tulee liian lähelle? 16.01.2012 [Heikki Isotalo] 16.01.2012 (Koko päivä) Yliopistolain m

  • tamy

    Vuosi vaihtui, ja niin on myös Tamyn hallitus vuosimallia 2012 päässyt sorvin äärelle. Loppiasviikonloppuna olimme Teiskossa viimevuoden hallituksen kanssa hallituksenvaihto- ja perehdytysviikonloppua viettämässä, joskin vanha hallitus viipyi ilonamme ja tukenamme vain lauantaiaamupäivään ja jätti meidät sitten omillemme – ja hyvinhän me pärjäsimme

    Uusi vuosi, uudet kujeet

  • tamy

    Viimeinen blogikirjoitus, paljon ajatuksia ja ideoita, mistä kirjoittaa. Mikä siis voisi olla sopiva tapa lopettaa vuosi Tamyn varapuheenjohtajana? Aluksi aioin kirjoittaa otsikolla ”Ihminen välissä” siitä, miten poliittiset henkilövalinnat vaikuttavat yksittäisen ihmisen elämään.

    Opettavaisia oivalluksia

  • oyy

    Vaikka viimeinen blogikirjoitukseni saattaa vaikuttaa katkeralta tilitykseltä, siltä perinteiseltä toimikauttaan lopettelevan ylioppilaskuntatoimijan katkeroituneelta vuodatukselta, haluan heti alkuun selventää, että olen lopettamaisillani elämäni tähän mennessä parasta aikaa. Vuoteni ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana on antanut minulle enemmän kuin olisin ikinä osannut pyytää, ja tämän viestin kirjoitan rakkaudella tulevalle hallitukselle ja muille lukijoille

    Read the original:
    Hiekkalaatikolla

  • tyy

    Vaatimalla työtä pelastetaan hyvinvointi 05.12.2011 [tyy-ymparisto] 05.12.2011 (Koko päivä) Suomalainen ylioppilasliike ja kreikkalainen ay-liike ovat varmasti sukua toisilleen. Samaan aikaan kun koko Eurooppa on sotien j

Yläpuolella näet tuoreimmat kirjoitukset SYL:n toimistolta ja ylioppilaskuntien blogeista. Lisää blogikirjoituksia löydät sivuston Pinnalla-osiosta.

  • Tiedote 26.1.2012

    Tekes ja Suomen Asuntotietokeskus ovat myöntäneet 26. tammikuuta Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinnon Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön Hoasin ja ajatushautomo Demos Helsingin Hoas-laboratoriolle.

    ”Hoas-laboratorio on oiva esimerkki käyttäjälähtöisten innovaatioiden ja uusien mallien hyödyntämisestä asumisessa”, summaa Tekesin toimialajohtaja Reijo Kangas palkinnon perustelut.

    Kyseessä on kaksivuotinen kokeileva designprojekti, jossa kehitetään opiskelija-asumisen yhteisöllisyyttä ja haetaan keinoja vähentää asumisen energiankulutusta.

    ”Hankkeen tuloksena syntyy parempaa asumista – toimivampia yhteistiloja, pienempiä sähkölaskuja ja viihtyisämpiä pihapiirejä”, toteaa toimitusjohtaja Heikki Valkjärvi Hoasilta.

    » Jatka lukemista

  • Tiedote 25.1.2012

    Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) tuore julkaisu “78 keinoa työurien pidentämiseen” ottaa kantaa ajankohtaiseen kysymykseen ja tarjoaa konkreettisia keinoja työurien pidentämiseen. Liiton mukaan työuria tulee ja niitä voidaan pidentää järkevästi, oikeudenmukaisesti ja kestävällä tavalla.

Keinojen etsimisessä työurien pidentämiseksi on toistaiseksi keskitytty vain yhden tai kahden ihmetempun etsimiseen. On jäänyt ymmärtämättä, että sellaista ei ole. Ei myöskään voi ajatella, että vastuu kaatuu pelkästään nuoren sukupolven kannettavaksi.

    “Toimien on kohdeltava eri sukupolvia oikeudenmukaisella tavalla. Nuoret eivät voi olla työurien pidentämisen maksajia ja toimenpiteiden kohteita. Myöskään päätöksiä ei voi tehdä ilman nuorten osallistumista. Siksi mekin esitämme oman näkemyksemme parhaista keinoista työurien pidentämiseksi”, SYL:n puheenjohtaja Jarno Lappalainen painottaa.

    Jotta työurat aidosti pitenevät, täytyy keinoissa ottaa huomioon koko ihmisen elinkaari. Toimenpiteitä tarvitaan niin lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi, koulutuksen sujuvoittamiseksi, työelämän laadun ja johtamisen parantamiseksi kuin työkyvystä huolehtimiseksi. Erityisesti syrjäytymisen ehkäiseminen on keskeistä: kaikki on saatava mukaan koulutukseen ja työuralle.

    Pelkkä opintoaikojen kaavamainen lyhentäminen ei pidennä työuria, sillä silloin suljetaan silmät opiskelijoiden panokselta työmarkkinoille. Nuori sukupolvi tekee osansa työuriensa pidentämiseksi jo nyt. Esimerkiksi suurin osa opiskelijoista työskentelee opiskeluaikana. Koko työvoimasta opiskelijat muodostavat 11 %. Yhteiskunnan tulee kannustaa, ei lannistaa opiskelun, työn ja muun elämän ristipaineissa aallokoivia nuoria aikuisia.

    “Työkyky ja työssä jaksaminen ovat välttämättömiä ehtoja pitkälle ja laadukkaalle työuralle. Usein unohtuu, että niiden pohja luodaan koulu- ja opiskeluaikana. Työkykyä luodaan opiskelukykyä edistämällä – tai sitten sen edellytyksiä murennetaan, jos opiskelukyvystä huolehtiminen laiminlyödään”, muistuttaa SYL:n työelämävastaava Eveliina Heinäluoma.

    SYL:n julkaisu koostuu kuudesta pääteemasta:
    1. Kaikki mukaan koulutukseen ja työuralle
    2. Siirtymät sujuviksi
    3. Opintojen tyhjäkäynnistä eroon sujuvammalla opiskelulla
    4. Opintotuki opiskelun mahdollistajana
    5. Työelämään laatua opiskelu- ja työkykyä parantamalla
    6. Pitempiä ja parempia työuria yhdenvertaisuutta lisäämällä

    Esimerkkejä julkaisussa esitetyistä keinoista:

    •    Opinto-ohjausta kehitetään ohjaamaan oppilaita taustasta riippumatta heitä kiinnostavaan jatkokoulutukseen sekä tekemään myös niin sanottuja epätyypillisiä valintoja.
    •    Edistetään työelämässä tarvittavia taitoja kehittämällä opiskelijalähtöisiä opetus- ja opiskelumenetelmiä kaikilla koulutusasteilla.
    •    Kaikille korkeakouluille laaditaan sisäiset ohjeet siitä, miten kiusaamiseen puututaan systemaattisesti. Tuodaan esiin jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen vastuu kiusaamiseen puuttumisessa.
    •    Edistetään akateemisen yrittäjyyden mahdollisuuksia kehittämällä innovaatio- ja yrityshautomotoimintaa.
    •    Varmistetaan kouluterveydenhuollon ja tukipalvelujen resurssien riittävyys ja panostetaan terveysongelmien ja ongelmien kasautumisen ennaltaehkäisyyn.
    •    Mahdollistetaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien paluu työelämään.
    •    Parannetaan työelämän joustoja, kuten vapaaehtoisesti lyhyempää työpäivää ja vuorotteluvapaita.
    •    Panostetaan johtajakoulutuksen laatuun ja kannustetaan eritaustaisia ihmisiä hakeutumaan johtajiksi.
    •    Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä sekä julkiselle että yksityiselle sektorille hyödyntäen heidän jo olemassa olevaa osaamistaan ja kielitaitoaan sekä poistetaan työelämän kohtuuttomia ja ylimitoitettuja kielitaitovaatimuksia.

    Koko julkaisu on luettavissa täällä:

    Julkaisu löytyy myös painettuna ja sitä voi tilata SYL:n tiedottajalta (riitta.kappi@syl.fi).

    Lisätietoja julkaisusta ja siinä esitellyistä keinoista antavat:
    koulutuspoliittinen sihteeri Suvi Eriksson, suvi.eriksson@syl.fi, 041 515 2231
    sosiaalipoliittinen sihteeri Sini Terävä, sini.terava@syl.fi, 041 515 2227

    
www.facebook.com/SYL.FIN
    
www.twitter.com/SYL_FIN

  • Tiedote 20.1.2012 / Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

    YTHS:ssä käynnistyy jälleen laaja valtakunnallinen korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus tammikuun lopussa 2012. Edellinen tehtiin neljä vuotta sitten, mutta yliopisto-opiskelijoiden osalta tietoja on saatu jo vuodesta 2000. Tänä vuonna kysely lähetetään yhteensä kymmenelle tuhannelle yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijalle.

    Kyselylomakkeessa on perinteisiä terveyden ja terveyskäyttäytymisen kysymyksiä, mutta siinä kartoitetaan myös muita elämän alueita, jotka liittyvät opiskelijan terveyteen ja jaksamiseen. Tämän vuoden erityisteemoja ovat oppimisvaikeudet, rahapelaaminen, kiusaamis- ja väkivaltakokemukset, seksuaalisuus sekä liikunnan rooli opiskelijan elämässä.

    Tutkimuksen avulla kerätään tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnin tilanteesta ja trendeistä. Tuloksia voidaan hyödyntää niin terveydenhuollossa, opiskelijajärjestöissä kuin korkeakouluillakin. Aikaisempien kyselyjen tulosten pohjalta YTHS:ssä on laadittu mm. opiskelukykymalli ja opiskelu-uupumusmittari, jotka ovat tärkeitä työkaluja opiskelijan terveydellisen kokonaistilanteen arvioinnissa. Kyselytutkimusten tuloksia on käytetty niin lainsäädännön taustatukena kuin kehittämishankkeissa ja opiskeluterveydenhuollon opaskirjoissa.

    » Jatka lukemista

  • Vastuualuejako – ansvarsområden

    Jarno Lappalainen: puheenjohtaja – ordförande

    Marina Lampinen: varapuheenjohtaja, viestintä ja kehitysyhteistyö – viceordförande, kommunikation och biståndsarbete (kummiylioppilaskunnat AYY, LTKY)

    Eveliina Heinäluoma: työelämäasiat, opiskelu- ja työkyky – arbetslivsfrågor, studie- och arbetsförmåga
    (Tamy, LYY)

    Tapio Heiskari: koulutuspolitiikka – högskolepolitik (JYY, KUVYO, SAY, SKY, TEYO)

    Milja Henttonen: sosiaalipolitiikka, toimeentulo ja yhdenvertaisuus, ympäristö – socialpolitik, utkomst och likabehandlingsarbete, miljöfrågor (HYY, TYY, VYY)

    Lauri Jurvanen: sosiaalipolitiikka, kunta-asiat ja hyvinvointi – socialpolitik, kommunala ärenden och välmående (ISYY, TTYY)

    Kim Rantala: koulutuspolitiikka ja kansainväliset asiat, kaksikielisyys – högskolepolitik och internationella ärenden, tvåspråkighet (OYY, SHS, ÅAS)

  • Tiedote 16.12.2011
    Vapaa julkaistavaksi

    Matti Tujula SYL:n koulutuspoliittisen sihteerin sijaiseksi

    Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) hallitus on valinnut koulutuspoliittiseksi sihteeriksi filosofian ylioppilas Matti Tujulan, 27.

    Matti Tujula on toiminut SYL:ssa kuluvana vuonna hallituksen jäsenenä vastaten koulutuspolitiikasta. Aiemmin hän on vastannut koulutuspolitiikasta myös HYY:n hallituksessa. Lisäksi Tujula on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä HYY:ssa ja Helsingin yliopistolla. Tujulan merkittäväksi eduksi katsottiin erittäin vahva tuntemus SYL:n koulutuspoliittisen sektorin tämänhetkisestä työtilanteesta ja ajankohtaisesta koulutuspoliittisesta keskustelusta.

    Matti Tujula opiskelee Helsingin yliopistossa pääaineenaan yleinen historia. Tujula aloittaa työnsä SYL:ssa helmikuun puolivälissä. Työ on määräaikainen opintovapaan sijaisuus.

    Lisätietoja:
    SYL:n puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi, p. 044 906 5007

    Matti Tujula, p. 040 531 9901

    http://www.syl.fi

    http://www.facebook.com/SYL.FIN

    http://www.twitter.com/SYL_FIN

    17 jäsenjärjestöä ja 135 000 yliopisto-opiskelijaa edustava Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry on maan suurin yliopisto-opiskelijoiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö.

  • Kannanotto 19.12.2011
    Vapaa julkaistavaksi (Ställningstagande finns på svenska nedan.)

    SYL vaatii hallitukselta vahvaa ilmastolakia

    Hallitusohjelman mukainen ilmastopaneeli kokoontuu 20.12.2011 ensimmäisen kerran. Ilmastopaneelin tehtävänä on valmistella hallitukselle vuosittaiset päästöbudjetit, joilla voidaan edetä kohti pitkän aikavälin kestävää päästötasoa. Lisäksi hallitus päättää ilmastopaneelin tekemien selvitysten perusteella ilmastolain säätämisestä.

    Suomen ylioppilaskuntien liitto pitää ilmastolain säätämistä paitsi ilmastonmuutosta hillitsevänä toimenpiteenä, myös sukupolvien välisenä oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Ilmastopoliittisia ratkaisuja on tehtävä niin, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus hyvään elämään.
    SYL vaatii hallitusta sitoutumaan riittäviin päästövähennyksiin ja laatimaan vuosittaiset sitovat hiilibudjetit. Suomen tulisi leikata hiilidioksidipäästöjään vähintään 40 % vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 95 % vuoteen 2050 mennessä.

    “Nyt perustettavan ilmastolakia valmistelevan ilmastopaneelin tavoitteet ovat kovat, mutta työn onnistuminen on paitsi toivottavaa myös välttämätöntä. Ilmastonmuutos on meidän sukupolvemme suurimpia haasteita, siksi sen torjuminen on keskeistä myös opiskelijoille.” toteaa SYL:n puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi.

    Ilmastotalkoisiin tarvitaan mukaan kaikkia maita, eikä Suomi voi jättää tekemättä omaa osuuttansa. Monet maat, kuten esimerkiksi Tanska ja Iso-Britannia, ovat jo sitoutuneet johdonmukaisiin päästövähennystavoitteisiin. Siksi myös Suomen on osallistuttava ilmastonmuutoksen hidastamiseen sitoutumalla johdonmukaisiin päästövähennyksiin, jotta ilmaston lämpeneminen ei ylittäisi vaarallisena pidettyä kahden asteen rajaa. Ilmastolailla säädettävät vuosittaiset hiilibudjetit varmistaisivat päästövähennystavoitteiden toteutumisen.

    ”Ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka. Vain säätämällä vahvan ilmastolain Suomi voi kantaa oman vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa”, SYL:n ympäristövastaava Anna Mäkipää muistuttaa.

    Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry

    Katri Korolainen-Virkajärvi
    puheenjohtaja

    Matti Parpala
    pääsihteeri

    Lisätietoja:
    hallituksen jäsen Anna Mäkipää, p. 050 307 4423, anna.makipaa@syl.fi

    http://www.syl.fi
    http://www.facebook.com/SYL.FIN
    http://www.twitter.com/SYL_FIN

    SYL on ilmastolakia Suomeen ajavan Polttava Kysymys -kampanjan kumppanijärjestö.

    Polttava Kysymys on Maan ystävien vetämä, 31 eri yhteisön ilmastolakikampanja vuosittaisten, laillisesti sitovien ja ilmastokatastrofin torjumiseksi tarvittavien päästövähennysten puolesta. Lisää tietoa kampanjasta löytyy osoitteesta http://www.polttavakysymys.fi.

    __________________________

    Ställningstagande 19.12.2011
    Får publiceras

    FSF kräver en stark klimatlag av regeringen

    Den i enlighet med regeringsprogrammet tillsatta klimatpanelen sammanträder för första gången 20.12.2011. Klimatpanelens uppgift är att förbereda årliga utsläppsbudgetar för regeringen. Tanken med dem är att gå mot en hållbar utsläppsnivå på längre sikt. Dessutom bestämmer regeringen utgående från de utredningar som panelen gjort huruvida en klimatlag ska stiftas.

    Finlands studentkårers förbund anser att en klimatlag, utöver att vara en åtgärd som bekämpar klimatförändringen, även är en fråga om rättvisa mellan olika generationer. Klimatpolitiska avgöranden bör fattas på så sätt att även kommande generationer har möjlighet till ett gott liv.
    FSF kräver att regeringen förbinder sig till tillräckliga utsläppsminskningar och att bindande kolbudgetar årligen görs upp. Finland bör minska sina koldioxidutsläpp med minst 40 % före år 2020 och med minst 95 % före år 2050.

    ”Den klimatpanel som nu grundas för att bereda klimatlagen har tuffa målsättningar, men det är både önskvärt och nödvändigt att den lyckas i sitt arbete. Klimatförändringen är en av de största utmaningarna under vår tid, därför är det centralt även för studerande att vi bekämpar den”, konstaterar FSF:s ordförande Katri Korolainen-Virkajärvi.

    I klimattalkot behövs alla länder och Finland kan inte låta bli att göra sin andel. Många länder, exempelvis Danmark och Storbritannien, har redan förbundit sig till genomgående målsättningar för lägre utsläpp. Därför måste också Finland delta i att bromsa klimatförändringen genom att förbinda sig till genomgående minskningar av utsläppen för att inte klimatuppvärmningen ska överskrida den tvågradersgräns som anses farlig. De årliga kolbudgetar som en klimatlag skulle stadga om skulle säkerställa att de uppsatta målen för minskade utsläpp uppnås.

    ”Klimatförändringen är det största hotet i vår tid. Endast genom att instifta en stark klimatlag kan Finland bära sitt eget ansvar för att kämpa mot klimatförändringen”, påminner Anna Mäkipää, miljöansvarig vid FSF.

    Finlands studentkårers förbund (FSF) rf

    Katri Korolainen-Virkajärvi
    ordförande

    Matti Parpala
    generalsekreterare

    Mer information:
    styrelsemedlem Anna Mäkipää, tfn 050 307 4423, anna.makipaa@syl.fi

    http://www.syl.fi
    http://www.facebook.com/SYL.FIN
    http://www.twitter.com/SYL_FIN

    FSF deltar som partnerorganisation i kampanjen En brännande fråga (Polttava Kysymys) för en finländsk klimatlag.

    Klimatlagskampanjen En brännande fråga (Polttava Kysymys), där 31 samfund organisationer deltar, administreras av Jordens vänner och arbetar för årliga och lagligt bindande utsläppsminskningar som är nödvändiga för att motverka en klimatkatastrof. Mer information om kampanjen finns på webbplatsenwww.polttavakysymys.fi.

  • SYL on mukana lähettämässä kansanedustajille avointa kirjettä koskien tasa-arvoista avioliittolakia: allekirjoittakaa aloite!

    Avoin kirje 19.12.2011

    Hyvät kansanedustajat,

    Me nuoret haluamme olla rakentamassa maata, jossa kaikille ihmisille on tilaa ja jokainen on arvokas omana itsenään. Haluamme, että jokainen saa rakastaa ja tulla rakastetuksi, solmia avioliiton ja perustaa perheen niin halutessaan. Haluamme nähdä tasa-arvoisen Suomen, jossa jokainen saa olla onnellinen. Haluamme, ettei ihmisiä erotella heidän seksuaalisen suuntautumisensa perusteella.

    Voimassa olevan avioliittolain mukaan avioliitto on rajattu naisen ja miehen väliseksi liitoksi. Lain muuttaminen sukupuolineutraaliksi asettaisi kaikki ihmiset seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta yhdenvertaiseen asemaan lain edessä. Tasa-arvoinen avioliittolaki mahdollistaisi samaa sukupuolta oleville pareille avioliiton solmimisen sekä lopettaisi liittojen erittelyn rekisteröityihin parisuhteisiin ja avioliittoihin.

    Eduskunnassa on allekirjoitettavana lakialoite sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta, joka toteutuakseen tarvitsee vähintään sadan kansanedustajan allekirjoituksen. Allekirjoituksia kerätään ensi viikon torstaihin saakka.

    Me nuoret olemme huolestuneita siitä, että vaalien alla suurta kannatusta saaneen lainmuutoksen taakse ei olla saamassa eduskunnan enemmistöä. Vetoamme teihin, hyvät kansanedustajat, että olisitte yhdessä nuorten kanssa rakentamassa yhdenvertaista Suomea tasa-arvoisen avioliittolain kautta.

    Enemmistö äänestäjistä kannattaa avioliittolain uudistamista. Toivomme tämän vaikuttavan myös kansanedustajien päätökseen. Haluamme muistuttaa, että aloitteen allekirjoittamalla kansanedustajat ajavat tasavertaisia ihmisoikeuksia lain edessä sekä vaikuttavat yleiseen ilmapiiriin yhdenvertaisuuden puolesta.

    Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, puheenjohtaja Ida Kreutzman
    Keskustanuoret ry, 1. varapuheenjohtaja Jouni Ovaska
    Keskustan Opiskelijaliitto KOL ry, puheenjohtaja Markus Ylimaa
    Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry, varapuheenjohtaja Mikko Vieltojärvi
    Liberaalit Opiskelijat LSK rf, puheenjohtaja Mats Biström
    Svensk Ungdom rf, puheenjohtaja Fredrika Åkerö
    Sosialidemokraattiset Nuoret ry, puheenjohtaja Timo Kontio
    Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry, puheenjohtaja Sarita Niemi
    Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, puheenjohtaja Susanna Haapalainen
    Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, puheenjohtaja Helmi Selamo
    Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry, puheenjohtaja Eemeli Lepola
    Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry, puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi
    Vasemmistonuoret ry, puheenjohtaja Li Andersson
    Vasemmisto-opiskelijat ry, puheenjohtaja Milla Jurva
    Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO ry, puheenjohtajat Paloma Hannonen ja Inka Venetvaara

    Aloitetta tukevat myös monet nuorisopolitiikassa vaikuttavat henkilöt, kuten
    Sini Korpinen
    Hanna-Mari Manninen
    Matti Niemi
    Teppo Säkkinen

    Lisätiedot:
    Inka Venetvaara, inka.venetvaara@vino.fi, 044 3399663
    Hanna-Mari Manninen, hanna-mari.manninen@alli.fi, 040 7177494

  • Kannanotto 1.12.2011

    Perussuomalaisten nuorten, Kokoomuksen Nuorten Liiton ja KD-nuorten toiminta Allianssin suhteen paheksuttavaa

    Perussuomalaiset Nuoret, Kokoomuksen Nuorten Liitto ja Suomen Kristillisdemokraattiset Nuoret ovat ilmoittaneet eroavansa nuorisoalan yhteistyöjärjestö Allianssista.

    Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi tekee arvokasta työtä nuorten puolesta maassamme. Erityisen tärkeää on Allianssin työ nuorten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden puolesta yhteiskunnassa. Kokoomusnuorten, Perussuomalaisten nuorten ja KD-nuorten ilmoitus erota tuli täytenä yllätyksenä muille järjestöille. Vielä muutama viikko sitten Allianssin syyskokouksessa jäsenjärjestöt olivat yhdessä hyväksymässä järjestölle strategiaa ja valitsemassa hallitusta. Yksikään eroamistempaukseen osallistuva järjestö ei ole nostanut eroamisasiaa mitenkään esille Allianssin toiminnassa aiemmin.

    Jäsenyydestä eroavien järjestöjen johtojen sanankäänteet julkisuudessa ovat myös herättäneet pahennusta. Allekirjoittaneet järjestöt eivät tunnista sitä kuvaa, jonka eroavat järjestöt maalailevat Allianssista, ja vaativat heitä pahoittelemaan poliittisesti värittyneitä lausuntojaan, jotka halventavat Allianssin tekemään arvokasta työtä nuorten puolesta.

    Maailmantaloudellisesti haastava tilanne ja valtiontalouden kestävyysvaje ennakoi vaikeita aikoja myös Suomeen. Vaikeassa taloustilanteessa usein nuoret saavat kantaa raskaimman taakan. Jo tämän takia on hämmästyttävää, että Kokoomusnuoret, Perussuomalaiset Nuoret ja KD – nuoret syytöksillään Allianssia kohtaan asettavat populismin vastuullisuuden edelle. Yhdessä, Allianssin katon alla toimimalla, nuorisojärjestöt voivat parhaalla mahdollisella tavalla edistää nuorten asiaa.

    Helsingissä 1.12.2011

    Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry
    Kokoomuksen Opiskelijaliito Tuhatkunta ry
    Demarinuoret
    Poikien ja tyttöjen keskus
    Suomen keskustanuoret
    Keskustan Opiskelijaliitto
    Setlementtiliitto
    Suomen Demokratian Pioneerien Liitto – SDPL ry
    Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry
    Svensk Ungdom
    Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry
    Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
    Vesaisten keskusliitto
    4H-liitto
    Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI
    Nuorten keskus ry
    Kalevan Nuorten Liitto
    Suomen Nuorisoseurojen Liitto
    Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS

  • Tiedote 19.11.2011

    Kaikkia Suomen noin 135 000 yliopisto-opiskelijaa edustavan Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) liittokokous on valinnut hallituksen ensi vuodelle. Puheenjohtajaksi valittiin tekniikan ylioppilas Jarno Lappalainen, 24, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnasta. Lappalainen on kuluvana vuonna toiminut SYL:n varapuheenjohtajana.

    Liittokokous valitsi puheenjohtajan lisäksi hallitukseen seuraavat kuusi jäsentä: Eveliina Heinäluoma (Lapin yliopiston ylioppilaskunta LYY), Tapio Heiskari (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY), Milja Henttonen (Turun yliopiston ylioppilaskunta TYY), Lauri Jurvanen (Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY), Marina Lampinen (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY) ja Kim Rantala (Oulun yliopiston ylioppilaskunta OYY).

    SYL:n liittokokous kokoontui Hyvinkäällä Hotelli Rantasipi Sveitsissä pe-la 18.-19. marraskuuta. Kokouksessa päätettiin myös ensi vuoden toimintasuunnitelmasta. Liittokokouksen tahto on, että SYL ja ylioppilaskunnat kampanjoivat ensi vuonna kuntavaaleissa ja nostavat aktiivisesti esille opiskelijoiden tavoitteita.

    Jarno Lappalainen haluaa, että SYL kehittyy entistä avoimemmaksi, innostavammaksi ja kunnianhimoisemmaksi yliopisto-opiskelijoiden kokoavaksi voimaksi.

    » Jatka lukemista

  • SYL:n liittokokousjulistus Hyvinkäällä 19.11.2011

    Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) liittokokous haluaa nostaa suomalaisen osaamisen korkeakoulupoliittisen keskustelun keskiöön. Hallitusohjelmassa linjataan tavoitteeksi nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on erinomainen, mutta sitä ei voida saavuttaa pelkällä tutkintotehtailulla. Kun esimerkiksi Etelä-Koreassa ikäluokasta korkeakoulutetaan noin 60 %, emme voi pärjätä lukumääräkilpailussa. Suomalaiset korkeakoulutetut eivät ole alojensa huippuja, koska heitä on paljon, vaan koska heidän osaamisensa on erinomaista.
    Liittokokous näkee, että suomalaisen korkeakoulutuksen kehittämisen painopisteinä tulee jatkossakin olla tasa-arvoisten kouluttautumismahdollisuuksien turvaaminen sekä korkealle asetettujen osaamistavoitteiden saavuttaminen. Laadukkaat ja monipuoliset tutkinnot sekä korkeatasoinen tutkimus ovat parhaita keinoja edistää Suomen kilpailukykyä.

    » Jatka lukemista

Yläpuolella näet tuoreimmat kirjoitukset SYL:n toimistolta ja ylioppilaskuntien blogeista. Lisää blogikirjoituksia löydät sivuston Pinnalla-osiosta.